Salkkunituotto vs. ammattilaiset

Valistunut sijoittaja kehoitti blogissaann:Vertaa tuottojasi ammattilaisiin.

Tässä ne tulevat, tuotot otettu linkitetystä jutusta.

Oma salkku: Tuotto 1-9/2012 9,47%

Valtion eläkerahasto (VER) 8,9%, voitto, Timo Löyttyniemen päänahka vyöllä.

KEVA 10,2%, auts tappiolle jäätiin

Eläke-Tapiola 6,8%, voitto, Satu Huberin päänahka vyöllä.

Veritas Eläkevakuutus 8%, Jan-Erik Stenman päänahka vyöllä.

Varma 5,7 %, Matti Vuorian päänahka vyöllä.

Saas nähdä milloin pääsen kommentoimaan yhteensä neljän ammattilaisen päänahat vyöllä TV:hen Euroopan taloustilannetta. :)

Osto Metso

Lisäsin Metsoa salkkuuni hintaan 26,96. Metso tarttui pilkkiin 24.10.2012. Periaatteessa osto oli mielestäni fundamenttiperusteisesti huonosti ajoitettu, olisi kannattanut odottaa tulos ja tehdä osto sen jälkeen.

Mielestäni nousu trendille on kuitenkin useita perusteita. RSI on lähtenyt nousuun ja ollut yli myydyssä tilassa. Tämän lisäksi Metson suositukset ovat olleet jonkun aikaa nousussa, viimeisimpänä voi mainita nousun Balancen listan kärkiosakkeeksi.

Metsoa on jo lyöty aikalailla 2012 maalikuusta, jolloin kurssi huiteli 36 eurossa. Tuolloin kurssia nosti luonnollisesti osinko. Kurssilaskulle on luonnollisesti syynsä. Tilauskirja on kaventunut erityisesti paperikonetilausten puolelta ja siellä aloitettu sopeutustoimet. Osake kävi yli 30 euron lisäosingon julkistuksen jälkeen, joka myöhemmin peruttiin.

Kurssi liikehdintä on aina spekulaatiota. Minusta Metsoa lyöty nyt lähinnä siitä syystä, että se perui lisäosingon ja valtio omistajan puuttuminen yhtiön tekemisiin poliittisista syistä ei nähdä hyvänä. Minusta tässä on nyt sitten syytä pohtia, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa. Valtio omistaja ei mielestäni pitänyt sopivana maksaa lisäosinkoa samaan aikaan, kun aloitetaan Yt-neuvottelut. Minusta on nyt kuitenkin selvä, että Metsolla on varaa maksaa osinkoa eivätkä rahat ole mihinkään kadonneet. Tämä voi tarkoittaa muhkeita osinkoja keväällä. Valtio-omistajalla on rahan tarvetta, katsooko se sopivaksi hankkia sitä Metson osingoilla on epäselvä.. Voi olla, että rahat katsotaan vielä parhaaksi säästää. Mielestäni ei ole oleellista maksetaanko ne rahat vaan, se että niitä on olemassa. Jos ne päätetään laittaa jatkossa liiketoiminnan kehittämiseen tai käyttää muihin rahoitus tarpeisiin ei se ole huono asia.

Ostoja lokakuussa ja pohdiskelua markkinatilanteesta

Tuloskausi on käynnistynyt ja markkinatilanne julkaistujen tulosten perusteella ei näytä kovin ruusuiselta. Jopa suuret amerikkalaiset defensiiviset yhtiöt ovat julkaisseet markkinoiden odotuksiin verrattuna matalia tuloksia. Mm. Coca Colan, Procter&Gamblen, McDonaldsin ja Microsoftin tulokset ovat olleet viime aikoina aika vaisuja. Kiinan talouden hyytyminen on näkynyt monen yhtiön myynnissä.  Paljon puhuttu Euroopan tilanteesta, mutta taivaalla on selvästi myös muita tummia pilviä, Kiinan hidastuminen ja yhdysvaltojen jälleen lähestyvä velkakatto. Tätä taustaa vasten itsellä on varovainen suhtautuminen ostoihin.

Näkyvissä on selviä merkkejä uudesta taantumasta. Talouskomisaari Rehn puhui Euroopassa pitkästä vaikeasta ajasta taloudessa. Talousennusteita on kilvan muokattu varovaisemmiksi. Pörssit on kirmanneet kuitenkin kesän jälkeen mukavasti. Fundamentti perusteisesti mielestäni  on hankala sanoa missä ollaan menossa. Huonoja uutisia on paljon valmiiksi ilmassa, pienetkin hyvät uutiset voivat saada tilanteen näyttämään huomattavasti paremmalta. Kreikan tilanne ei juurikaan enää hetkuta talousuutisoinnissa, PIGS maiden velkakirja myyntejä tulee ja menee, pääsääntöisesti lainaa saadaan mitä tarvitaan, mielestäni ollaan oltu pikemmin ylimerkinnän puolella kuin, että rahaa ei oltaisi saatu tarpeeksi. Talous uutisointi on pikkuhiljaa mielestäni siirtynyt enemmän Amerikan ja Kiinan tilanteeseen ja Eurouutiset ovat jääneet taustalle.

Koherentti markkinateoria

Olen jo aiemmissa kirjoituksissani maininnut koherentin markkinateorian. Sen on luonut ekonomisti Tonis Vaga.Se on lähellä omaa näkemystäni markkinoiden todellisesta tilasta. Olen itse sitä mieltä, että markkinat ovat tehokkaat suurimman osan ajasta, mutta eivät koko aikaa. Hyvä esimerkki on eilinen Nokian tuloksen julkaisu. Kurssi lähti nousuun ja hyvää syytä ei oikein keksitty. Tuloksen julkaisun jälkeen on niin paljon uutta tietoa, että sitä kaikkea ei pystytä heti siirtämään markkinahintaan. Tiettyjen osakkeiden kohdalla kaupan käynnin likviditeetti ei riitä siihen miten sijoittajat haluavat reagoida. Tulee heittoja suuntaan ja toiseen.

Koherentin markkinaterorian mukaan markkinoilla voi esiintyä seuraavat neljä eri tilaa:

1. Tehokkaat markkinat

Pörssi toimii tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Sijoittajat  toimivat rationaalisesti. Uusi informaatio heijastuu nopeasti osakehintoihin. Edellisestä hinnan muutoksesta ei voi päätellä seuraavan suuntaa. Riskipreemio ei ole mahdollinen.

2. Epävakaa siirtymämarkkina

Epävakaassa siirtymämarkkinassa sijoittajat seuraavat toisiaan muutoksissa. Fundamentit voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Informaatio ei heijastu täysimittaisena välittömästi hintoihin: Positiivisia hinnan muutoksia (positiivinen uutinen) seuraa todennäköisesti positiivinen muutos ja negatiivista negatiivinen, eli markkina syntyy nousu- ja laskutrendejä keskipitkällä aikavälillä. Mielipiteissä on voimakasta vastakkain asettelua.

3. Kaoottinen markkina

Sijoittajat ovat hyvin riippuvaisia toistensa mielipiteistä ja toimista. Fundamentit ovat neutraalit tai epävarmat. Markkinatunnelmassa voi esiintyä suuria muutoksia. Toteutuvat osaketuotot ovat todennäköisesti joko hyvin positiivisia tai hyvin negatiivisia. Fundamentit heilauttavat markkinan helposti suuntaan tai toiseen.

Kurssiromahdusten aikana vallitsee yleensä kaoottinen markkina: Sijoittajat seuraavat tarkasti toistensa toimia, suuria kurssimuutoksia tapahtuu molempiin suuntiin.

Omia mietteitä markkinateorioista

Oma suhtautumiseni sanaan teoria on heti hiukan skeptinen. Teorioissa tehdään aina oletuksia ja oletukset jättää todellisia ilmiöitä huomiotta. Taloustiede on vielä tieteenala, jossa mitään hyvin hankala osoittaa oikeaksi.

Minulla on suuri arvostus Faman tutkimuksia ja edelleen Burton Malkielin ja John Boglen ajatuksiin. Indeksisijoittaminen on erinomainen keksintö. Olen myös oppinut arvostamaan suuresti muutamia kokeneita sijoittajia mm. Warren Buffett, George Soros, Jim Rogers, Seppo Saario, Kim Lindström, Erkki Etola ja Björn Wahlroos.

Minusta teoria ja käytäntö on eri asioita. En ole tehnyt tarkempia tutkimuksia, mutta epäilen, että Fama, Malkiel ja Bogle eivät ole niin rikkaita kuin Buffett, Soros ja Rogers. Heitä arvioitaessa sijoittajina tämä ei välttämättä kerro yhtään mitään. Hyvän sijoittajan määritelmä on hankala. Boglen tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen riskikorjattuna. No Soros ja Rogers voidaan tiivistää tähän, lainaus Wikipediasta:

"Vuonna 1970 Rogers liittyi Arnhold and S. Bleichroder työntekijöihin, mutta vuonna 1973 hän, yhdessä George Soroksen kanssa, perusti Quantum Fund hedge-rahaston. Seuraavan 10 vuoden aikana Quantum Fund rahasto saavutti 4 200 %:n tuoton rahoilleen, kun samaan aikaan S&P-indeksi tuotti noin 47 %. Quantum Fund oli yksi ensimmäisistä aidosti kansainvälisistä rahastoista." No nyt sitten puhutaan, että Buffett on maailman paras sijoittaja, kun on tehnyt 20% 40 vuottaa. Ko. Veijarit teki 420% kymmenen vuotta. Se tekee vielä 210% vuosituoton 20 vuodella, vaikka ei tekisi mitään. Tuuria eikö vain? Buffettiin menestystä mitataan firman book valuen kehityksellä. Lisäksi hän mainitsee, että aina pitää olla miljardi massia odottamassa sopivaa tilaisuutta. Minulla ei ole selkeää käsitystä miten tuo varat ostoja varten on huomioitu kehitystä laskettaessa.

Edellisessä esitin kritiikkiä suuria sijoittajia kohtaan ja tähdennän edelleen, että minulla on suuri arvostus kaikkia mainittuja herroja kohtaan. Heidän kirjoituksiaan lukiessa valkenee miten fiksuja pelaajia on vastassa sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoita voi verrata pokeripöytään. Siellä pelaa tietty määrä pelaajia, jotka ostaa ja myy ja edelleen joku voi poistua pöydästä missä vaiheessa tahansa. Poikkeuksena pokeri pöytään osakkeen omistajat saa osinkotuottoa sijoituksilleen.

Mielestäni moni noista menestyneistä sijoittajista hyödyntää kysynnän ja tarjonnan lakia sijoitustoiminnassaan.  Buffettin ohje, Ole ahne, kun muut on pelokkaita ja pelokas, kun muut ovat ahneita, perustuu juuri kysyntään ja tarjontaan. Hän kehottaa ostamaan, kun myytävää on paljon tarjolla ja myymään, kun ostettavaa ei ole tarjolla. Quatum rahaston toimintaa perustuu pitkälle siihen, että Soros ja Rogers tekevät hypoteesin jostakin markkinatilanteesta. Tämän jälkeen hypoteesia testataan käytännössä, onko markkinat samaa mieltä. Tämä on hyvin lähellä likviditeetti teoriaa. Kysynnän tarjonnan mallintaminen on taas asia, joka on ollut taloustieteilijöille erityisen hankala tehtävä.

Omasta mielestäni tässä likviditeettiteoriassa yhdistettynä Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja kysynnän ja tarjonnan lakiin liikutaan hyvin lähellä sijoittamisen syvintä olemusta. Etukäteen ei voida ennustaa milloin suuri massa kiinnostuu osakkeista tai tietyistä osakkeista ja saadaan osakehype niin, että osakkeiden omistaminen on muodikasta ja siitä kirjoitellaan lehdissä, Buffettin sanoin muut on ahneita. Faman teoria taas pitää paikkansa siinä mielessä, että ihmiset kyttää mitä muut tekevät. Tämän vuoksi hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen muiden huomaamatta on hankalaa ja edelleen muiden toimintaa on hankala ennustaa.  Likviditeetti teorian perusteella nähdään miten ihmiset on toimineet. Mielestäni päivän selvää miten hintojen käy, kun tutkitaan rahan liikettä. Soros hyödyntää tätä. Hän pistää rahan liikkeelle ja olettaa muiden seuraavan perässä. Järkevänä tuntuisilla perusteilla muut seuraavat perässä.  Onko hinta sen jälkeen Faman mukaisella oikealla tasolla on mielestäni hankala kysymys. Mielestäni ei, mutta hinnan suuntaa ja rahan liikettä on hankala ennustaa.

Syyskuun ostojen perusteluja

Salkkuuni on tullut syyskuun aikana useampi rahasto hankinta. Hankitut rahastot eivät ole kustannuksiltaan kalliimmasta päästä, mutta eivät myöskään halvimmasta päästä, joten kyseessä olevien sijoitusten läpikäynti on paikallaan. Teknisen analyysin perusteet on esitetty jo aiemmin niihin en enää puutu.

Tapiola kehittyvät markkinat teki paluun salkkuuni. Hankin ko. rahastoa ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja otin sillä jonkun verran siipeen. Rahastolla oli kuitenkin tuottohistoria ja muihin suomalaisiin pankkeihin verrattuna kohtuullinen kustannustaso TER noin 1,8%. Jatkuvalla säästösopimuksella rahastoa saa merkitä kuluitta. Tapiola poistui salkustani lähinnä sen vuoksi, että Seligsonille tuli halvempi vastaava rahasto. Nyt päädyin merkitsemään Tapiolan rahastoa likviditeetti syistä. Tapiolaan voi merkitä ja lunastaa haluamaan päivänä. Painotan kehittyviä markkinoita, koska niiden paino on allokaatiossani liian alhainen. Rahastoihin teen pienempiä merkintöjä. Kasvatan Tapiola Kehittyviä markkinoita asteittain. Sopivan tilaisuuden tullen myyn sitten isomman erän ja siirrän sijoituksen Vanguard Emerging  Mielestäni kehittyville markkinoille kannattaa mennä ehdottomasti nyt, koska Eurovaluutta voi heikentyä kehittyvien markkinoiden valuuttoja vastaan ja arvostustaso on alhainen.

Merkitsin myös Tapiola Aasia Tyynimeri-rahastoa. Tämä rahastokaan ei ole halvimmasta päästä, mutta menestys on kohtuullinen verrokkeihin verrattuna. Tässäkin tarkoituksena painottaa Aasia, jonne Euro kriisin aaltojen näen lyövän vaimeammin kuin Eurooppaan. Aasiakaan on tu8skin kriisiltä turvassa, mutta näkymät makrotalous rintamalla on mielestäni valoisammat. ja arvostustaso maltillinen. Mielestäni on epävarmaa, voiko eurolla ostaa jatkossa vastaavalla arvostus tasolla. Jatkan ostojani pottia kasvattaen, jos arvostustaos yhä tippuu. Kun rahaston koko kasvaa riittävästi siirrän myös nämä rahat ETF:iin.

Osakehankintojeni vuoksi minun on lisättävä myös korkosijoituksiani. Rahallisesti tämä tapahtui pääasiassa Seligson rahamarkkina rahastolla, mutta halusin kokeilla onneani myös Tapiola Kehittyvät korkomarkkinat rahastolla. Ko. korkomarkkinat on mielestäni nyt sellainen korkosijoitus, jolla voi saavuttaa kohtuullista tuottoa. En halua lisätä panostustani sinne suuresti, mutta edelleen kasvattaa panostusta sinne, koska Euroopan kriisi ei ole silmissäni ratkennut. Näyttää myös siltä, että ongelmaa hoidetaan inflaatiolla ja setelirahoituksella, jolloin sijoitukset euro alueelle eivät ole hyviä. Tätä taustaa vasten tietysti myös rahamarkkina sijoitus on kyseenalainen. Se on tällä hetkellä parkkipaikkana. Sopivan tilaisuuden tulleen ohjaan rahat mielestäni paremmin tuottaviin kohteisiin.

Neljäs hankintani oli Seligson Aasia-indeksi rahasto. Tämä on rahallisesti isoin hankinta ja rahasto kuuluu salkkuni indeksiytimeen. Tässä rahastossa Japani paino on kohtuullisen korkea, mikä hivenen askarruttaa minua. Japani arvostusta ei toki voi moittia kalliiksi. 

Salkun tuotto ja ostot syyskuu

Salkun tuotto syyskuussa 1,87%, vuoden alusta 9,47%. Q3 tuotto 4,22%.

Osingot 119,87€. Kasvua edellisen vuoden syyskuu 37,81%.

Ostot syyskuussa:

6.9.2012 Tapiola Kehittyvät korkomarkkinat hinta 10,782€,
- Alle 40% RSI
- Salkun korkotasapainotusta
- Korkosijoitus Euroalueen ulkopuolelle

6.9.2012 Tapiola Kehittyvät markkinat hinta 21,449€

- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle

7.9.2012 Seligson Rahamarkkina AAA hinta 2,4887€
- Rahat lyhyeen korkoon parkkiin
- Korkotasapaino kohdilleen

7.9.2012 Tapiola Aasia Tyynimeri Hinta 10,693

- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle

7.9.2012 Seligson Aasia indeksi rahasto

- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle