Valistunut sijoittaja kehoitti blogissaann:Vertaa tuottojasi ammattilaisiin.
Tässä ne tulevat, tuotot otettu linkitetystä jutusta.
Oma salkku: Tuotto 1-9/2012 9,47%
Valtion eläkerahasto (VER) 8,9%, voitto, Timo Löyttyniemen päänahka vyöllä.
KEVA 10,2%, auts tappiolle jäätiin
Eläke-Tapiola 6,8%, voitto, Satu Huberin päänahka vyöllä.
Veritas Eläkevakuutus 8%, Jan-Erik Stenman päänahka vyöllä.
Varma 5,7 %, Matti Vuorian päänahka vyöllä.
Saas nähdä milloin pääsen kommentoimaan yhteensä neljän ammattilaisen päänahat vyöllä TV:hen Euroopan taloustilannetta. :)
Sijoituspäiväkirja. Päiväkirjaan kirjataan omat sijoitustoimet ja sijoituksiin liittyviä havaintoja. Ajoittain yleistä taloudesta ja talousteorioista. Ei sisällä sijoitussuosituksia.
perjantai 26. lokakuuta 2012
Osto Metso
Lisäsin Metsoa salkkuuni hintaan 26,96. Metso tarttui
pilkkiin 24.10.2012. Periaatteessa osto oli mielestäni fundamenttiperusteisesti
huonosti ajoitettu, olisi kannattanut odottaa tulos ja tehdä osto sen jälkeen.
Mielestäni nousu trendille on kuitenkin useita perusteita. RSI
on lähtenyt nousuun ja ollut yli myydyssä tilassa. Tämän lisäksi Metson
suositukset ovat olleet jonkun aikaa nousussa, viimeisimpänä voi mainita nousun
Balancen listan kärkiosakkeeksi.
Metsoa on jo lyöty aikalailla 2012 maalikuusta, jolloin
kurssi huiteli 36 eurossa. Tuolloin kurssia nosti luonnollisesti osinko.
Kurssilaskulle on luonnollisesti syynsä. Tilauskirja on kaventunut erityisesti
paperikonetilausten puolelta ja siellä aloitettu sopeutustoimet. Osake kävi yli
30 euron lisäosingon julkistuksen jälkeen, joka myöhemmin peruttiin.
Kurssi liikehdintä on aina spekulaatiota. Minusta Metsoa lyöty
nyt lähinnä siitä syystä, että se perui lisäosingon ja valtio omistajan
puuttuminen yhtiön tekemisiin poliittisista syistä ei nähdä hyvänä. Minusta
tässä on nyt sitten syytä pohtia, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa. Valtio
omistaja ei mielestäni pitänyt sopivana maksaa lisäosinkoa samaan aikaan, kun
aloitetaan Yt-neuvottelut. Minusta on nyt kuitenkin selvä, että Metsolla on
varaa maksaa osinkoa eivätkä rahat ole mihinkään kadonneet. Tämä voi tarkoittaa
muhkeita osinkoja keväällä. Valtio-omistajalla on rahan tarvetta, katsooko se
sopivaksi hankkia sitä Metson osingoilla on epäselvä.. Voi olla, että rahat
katsotaan vielä parhaaksi säästää. Mielestäni ei ole oleellista maksetaanko ne
rahat vaan, se että niitä on olemassa. Jos ne päätetään laittaa jatkossa
liiketoiminnan kehittämiseen tai käyttää muihin rahoitus tarpeisiin ei se ole
huono asia.
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Ostoja lokakuussa ja pohdiskelua markkinatilanteesta
Tuloskausi on käynnistynyt ja markkinatilanne julkaistujen
tulosten perusteella ei näytä kovin ruusuiselta. Jopa suuret amerikkalaiset
defensiiviset yhtiöt ovat julkaisseet markkinoiden odotuksiin verrattuna
matalia tuloksia. Mm. Coca Colan, Procter&Gamblen, McDonaldsin ja
Microsoftin tulokset ovat olleet viime aikoina aika vaisuja. Kiinan talouden
hyytyminen on näkynyt monen yhtiön myynnissä. Paljon puhuttu Euroopan tilanteesta, mutta
taivaalla on selvästi myös muita tummia pilviä, Kiinan hidastuminen ja yhdysvaltojen
jälleen lähestyvä velkakatto. Tätä taustaa vasten itsellä on varovainen suhtautuminen
ostoihin.
Näkyvissä on selviä merkkejä uudesta taantumasta. Talouskomisaari
Rehn puhui Euroopassa pitkästä vaikeasta ajasta taloudessa. Talousennusteita on
kilvan muokattu varovaisemmiksi. Pörssit on kirmanneet kuitenkin kesän jälkeen
mukavasti. Fundamentti perusteisesti mielestäni
on hankala sanoa missä ollaan menossa. Huonoja uutisia on paljon
valmiiksi ilmassa, pienetkin hyvät uutiset voivat saada tilanteen näyttämään huomattavasti
paremmalta. Kreikan tilanne ei juurikaan enää hetkuta talousuutisoinnissa, PIGS
maiden velkakirja myyntejä tulee ja menee, pääsääntöisesti lainaa saadaan mitä
tarvitaan, mielestäni ollaan oltu pikemmin ylimerkinnän puolella kuin, että
rahaa ei oltaisi saatu tarpeeksi. Talous uutisointi on pikkuhiljaa mielestäni
siirtynyt enemmän Amerikan ja Kiinan tilanteeseen ja Eurouutiset ovat jääneet
taustalle.
perjantai 19. lokakuuta 2012
Koherentti markkinateoria
Olen jo aiemmissa kirjoituksissani maininnut koherentin
markkinateorian. Sen on luonut ekonomisti Tonis Vaga.Se on lähellä omaa
näkemystäni markkinoiden todellisesta tilasta. Olen itse sitä mieltä, että
markkinat ovat tehokkaat suurimman osan ajasta, mutta eivät koko aikaa. Hyvä
esimerkki on eilinen Nokian tuloksen julkaisu. Kurssi lähti nousuun ja hyvää
syytä ei oikein keksitty. Tuloksen julkaisun jälkeen on niin paljon uutta
tietoa, että sitä kaikkea ei pystytä heti siirtämään markkinahintaan. Tiettyjen
osakkeiden kohdalla kaupan käynnin likviditeetti ei riitä siihen miten
sijoittajat haluavat reagoida. Tulee heittoja suuntaan ja toiseen.
1. Tehokkaat markkinat
Pörssi toimii tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Sijoittajat toimivat rationaalisesti. Uusi informaatio heijastuu nopeasti osakehintoihin. Edellisestä hinnan muutoksesta ei voi päätellä seuraavan suuntaa. Riskipreemio ei ole mahdollinen.
2. Epävakaa siirtymämarkkina
Epävakaassa siirtymämarkkinassa sijoittajat seuraavat toisiaan muutoksissa. Fundamentit voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Informaatio ei heijastu täysimittaisena välittömästi hintoihin: Positiivisia hinnan muutoksia (positiivinen uutinen) seuraa todennäköisesti positiivinen muutos ja negatiivista negatiivinen, eli markkina syntyy nousu- ja laskutrendejä keskipitkällä aikavälillä. Mielipiteissä on voimakasta vastakkain asettelua.
3. Kaoottinen markkina
Sijoittajat ovat hyvin riippuvaisia toistensa mielipiteistä ja toimista. Fundamentit ovat neutraalit tai epävarmat. Markkinatunnelmassa voi esiintyä suuria muutoksia. Toteutuvat osaketuotot ovat todennäköisesti joko hyvin positiivisia tai hyvin negatiivisia. Fundamentit heilauttavat markkinan helposti suuntaan tai toiseen.
Kurssiromahdusten aikana vallitsee yleensä kaoottinen markkina: Sijoittajat seuraavat tarkasti toistensa toimia, suuria kurssimuutoksia tapahtuu molempiin suuntiin.
Koherentin markkinaterorian mukaan markkinoilla voi esiintyä
seuraavat neljä eri tilaa:
1. Tehokkaat markkinat
Pörssi toimii tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Sijoittajat toimivat rationaalisesti. Uusi informaatio heijastuu nopeasti osakehintoihin. Edellisestä hinnan muutoksesta ei voi päätellä seuraavan suuntaa. Riskipreemio ei ole mahdollinen.
2. Epävakaa siirtymämarkkina
Epävakaassa siirtymämarkkinassa sijoittajat seuraavat toisiaan muutoksissa. Fundamentit voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Informaatio ei heijastu täysimittaisena välittömästi hintoihin: Positiivisia hinnan muutoksia (positiivinen uutinen) seuraa todennäköisesti positiivinen muutos ja negatiivista negatiivinen, eli markkina syntyy nousu- ja laskutrendejä keskipitkällä aikavälillä. Mielipiteissä on voimakasta vastakkain asettelua.
3. Kaoottinen markkina
Sijoittajat ovat hyvin riippuvaisia toistensa mielipiteistä ja toimista. Fundamentit ovat neutraalit tai epävarmat. Markkinatunnelmassa voi esiintyä suuria muutoksia. Toteutuvat osaketuotot ovat todennäköisesti joko hyvin positiivisia tai hyvin negatiivisia. Fundamentit heilauttavat markkinan helposti suuntaan tai toiseen.
Kurssiromahdusten aikana vallitsee yleensä kaoottinen markkina: Sijoittajat seuraavat tarkasti toistensa toimia, suuria kurssimuutoksia tapahtuu molempiin suuntiin.
perjantai 12. lokakuuta 2012
Omia mietteitä markkinateorioista
Oma suhtautumiseni sanaan teoria on heti hiukan skeptinen.
Teorioissa tehdään aina oletuksia ja oletukset jättää todellisia ilmiöitä
huomiotta. Taloustiede on vielä tieteenala, jossa mitään hyvin hankala
osoittaa oikeaksi.
Minulla on suuri arvostus Faman tutkimuksia ja edelleen
Burton Malkielin ja John Boglen ajatuksiin. Indeksisijoittaminen on erinomainen
keksintö. Olen myös oppinut arvostamaan suuresti muutamia kokeneita sijoittajia
mm. Warren Buffett, George Soros, Jim Rogers, Seppo Saario, Kim Lindström,
Erkki Etola ja Björn Wahlroos.
Minusta teoria ja käytäntö on eri asioita. En ole tehnyt
tarkempia tutkimuksia, mutta epäilen, että Fama, Malkiel ja Bogle eivät ole
niin rikkaita kuin Buffett, Soros ja Rogers. Heitä arvioitaessa sijoittajina
tämä ei välttämättä kerro yhtään mitään. Hyvän sijoittajan määritelmä on
hankala. Boglen tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen riskikorjattuna. No
Soros ja Rogers voidaan tiivistää tähän, lainaus Wikipediasta:
"Vuonna 1970 Rogers liittyi Arnhold and S. Bleichroder
työntekijöihin, mutta vuonna 1973 hän, yhdessä George Soroksen kanssa, perusti
Quantum Fund hedge-rahaston. Seuraavan 10 vuoden aikana Quantum Fund rahasto
saavutti 4 200 %:n tuoton rahoilleen, kun samaan aikaan
S&P-indeksi tuotti noin 47 %. Quantum Fund oli yksi ensimmäisistä
aidosti kansainvälisistä rahastoista." No nyt sitten puhutaan, että
Buffett on maailman paras sijoittaja, kun on tehnyt 20% 40 vuottaa. Ko.
Veijarit teki 420% kymmenen vuotta. Se tekee vielä 210% vuosituoton 20
vuodella, vaikka ei tekisi mitään. Tuuria eikö vain? Buffettiin menestystä
mitataan firman book valuen kehityksellä. Lisäksi hän mainitsee, että aina
pitää olla miljardi massia odottamassa sopivaa tilaisuutta. Minulla ei ole
selkeää käsitystä miten tuo varat ostoja varten on huomioitu kehitystä
laskettaessa.
Edellisessä esitin kritiikkiä suuria sijoittajia kohtaan ja
tähdennän edelleen, että minulla on suuri arvostus kaikkia mainittuja herroja
kohtaan. Heidän kirjoituksiaan lukiessa valkenee miten fiksuja pelaajia on
vastassa sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoita voi verrata pokeripöytään.
Siellä pelaa tietty määrä pelaajia, jotka ostaa ja myy ja edelleen joku voi
poistua pöydästä missä vaiheessa tahansa. Poikkeuksena pokeri pöytään osakkeen
omistajat saa osinkotuottoa sijoituksilleen.
Mielestäni moni noista menestyneistä sijoittajista hyödyntää
kysynnän ja tarjonnan lakia sijoitustoiminnassaan. Buffettin ohje, Ole ahne, kun muut on
pelokkaita ja pelokas, kun muut ovat ahneita, perustuu juuri kysyntään ja
tarjontaan. Hän kehottaa ostamaan, kun myytävää on paljon tarjolla ja myymään,
kun ostettavaa ei ole tarjolla. Quatum rahaston toimintaa perustuu pitkälle
siihen, että Soros ja Rogers tekevät hypoteesin jostakin markkinatilanteesta.
Tämän jälkeen hypoteesia testataan käytännössä, onko markkinat samaa mieltä. Tämä
on hyvin lähellä likviditeetti teoriaa. Kysynnän tarjonnan mallintaminen on
taas asia, joka on ollut taloustieteilijöille erityisen hankala tehtävä.
Omasta mielestäni tässä likviditeettiteoriassa yhdistettynä
Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja kysynnän ja tarjonnan lakiin
liikutaan hyvin lähellä sijoittamisen syvintä olemusta. Etukäteen ei voida
ennustaa milloin suuri massa kiinnostuu osakkeista tai tietyistä osakkeista ja
saadaan osakehype niin, että osakkeiden omistaminen on muodikasta ja siitä
kirjoitellaan lehdissä, Buffettin sanoin muut on ahneita. Faman teoria taas
pitää paikkansa siinä mielessä, että ihmiset kyttää mitä muut tekevät. Tämän
vuoksi hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen muiden huomaamatta on hankalaa ja
edelleen muiden toimintaa on hankala ennustaa. Likviditeetti teorian perusteella nähdään
miten ihmiset on toimineet. Mielestäni päivän selvää miten hintojen käy, kun
tutkitaan rahan liikettä. Soros hyödyntää tätä. Hän pistää rahan liikkeelle ja
olettaa muiden seuraavan perässä. Järkevänä tuntuisilla perusteilla muut
seuraavat perässä. Onko hinta sen
jälkeen Faman mukaisella oikealla tasolla on mielestäni hankala kysymys. Mielestäni
ei, mutta hinnan suuntaa ja rahan liikettä on hankala ennustaa.
tiistai 9. lokakuuta 2012
Syyskuun ostojen perusteluja
Salkkuuni on tullut syyskuun aikana useampi rahasto
hankinta. Hankitut rahastot eivät ole kustannuksiltaan kalliimmasta päästä,
mutta eivät myöskään halvimmasta päästä, joten kyseessä olevien sijoitusten
läpikäynti on paikallaan. Teknisen analyysin perusteet on esitetty jo aiemmin
niihin en enää puutu.
Tapiola kehittyvät markkinat teki paluun salkkuuni. Hankin
ko. rahastoa ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja otin sillä jonkun verran
siipeen. Rahastolla oli kuitenkin tuottohistoria ja muihin suomalaisiin
pankkeihin verrattuna kohtuullinen kustannustaso TER noin 1,8%. Jatkuvalla
säästösopimuksella rahastoa saa merkitä kuluitta. Tapiola poistui salkustani
lähinnä sen vuoksi, että Seligsonille tuli halvempi vastaava rahasto. Nyt
päädyin merkitsemään Tapiolan rahastoa likviditeetti syistä. Tapiolaan voi
merkitä ja lunastaa haluamaan päivänä. Painotan kehittyviä markkinoita, koska
niiden paino on allokaatiossani liian alhainen. Rahastoihin teen pienempiä
merkintöjä. Kasvatan Tapiola Kehittyviä markkinoita asteittain. Sopivan
tilaisuuden tullen myyn sitten isomman erän ja siirrän sijoituksen Vanguard Emerging Mielestäni kehittyville markkinoille
kannattaa mennä ehdottomasti nyt, koska Eurovaluutta voi heikentyä kehittyvien
markkinoiden valuuttoja vastaan ja arvostustaso on alhainen.
Merkitsin myös Tapiola Aasia Tyynimeri-rahastoa. Tämä
rahastokaan ei ole halvimmasta päästä, mutta menestys on kohtuullinen
verrokkeihin verrattuna. Tässäkin tarkoituksena painottaa Aasia, jonne Euro
kriisin aaltojen näen lyövän vaimeammin kuin Eurooppaan. Aasiakaan on tu8skin
kriisiltä turvassa, mutta näkymät makrotalous rintamalla on mielestäni
valoisammat. ja arvostustaso maltillinen. Mielestäni on epävarmaa, voiko
eurolla ostaa jatkossa vastaavalla arvostus tasolla. Jatkan ostojani pottia
kasvattaen, jos arvostustaos yhä tippuu. Kun rahaston koko kasvaa riittävästi
siirrän myös nämä rahat ETF:iin.
Osakehankintojeni vuoksi minun on lisättävä myös
korkosijoituksiani. Rahallisesti tämä tapahtui pääasiassa Seligson rahamarkkina
rahastolla, mutta halusin kokeilla onneani myös Tapiola Kehittyvät
korkomarkkinat rahastolla. Ko. korkomarkkinat on mielestäni nyt sellainen
korkosijoitus, jolla voi saavuttaa kohtuullista tuottoa. En halua lisätä panostustani
sinne suuresti, mutta edelleen kasvattaa panostusta sinne, koska Euroopan
kriisi ei ole silmissäni ratkennut. Näyttää myös siltä, että ongelmaa hoidetaan
inflaatiolla ja setelirahoituksella, jolloin sijoitukset euro alueelle eivät
ole hyviä. Tätä taustaa vasten tietysti myös rahamarkkina sijoitus on
kyseenalainen. Se on tällä hetkellä parkkipaikkana. Sopivan tilaisuuden tulleen
ohjaan rahat mielestäni paremmin tuottaviin kohteisiin.
Neljäs hankintani oli Seligson Aasia-indeksi rahasto. Tämä
on rahallisesti isoin hankinta ja rahasto kuuluu salkkuni indeksiytimeen. Tässä
rahastossa Japani paino on kohtuullisen korkea, mikä hivenen askarruttaa minua.
Japani arvostusta ei toki voi moittia kalliiksi.
torstai 4. lokakuuta 2012
Salkun tuotto ja ostot syyskuu
Salkun tuotto syyskuussa 1,87%, vuoden alusta 9,47%. Q3 tuotto 4,22%.
Osingot 119,87€. Kasvua edellisen vuoden syyskuu 37,81%.
Ostot syyskuussa:
6.9.2012 Tapiola Kehittyvät korkomarkkinat hinta 10,782€,
- Alle 40% RSI
- Salkun korkotasapainotusta
- Korkosijoitus Euroalueen ulkopuolelle
6.9.2012 Tapiola Kehittyvät markkinat hinta 21,449€
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
7.9.2012 Seligson Rahamarkkina AAA hinta 2,4887€
- Rahat lyhyeen korkoon parkkiin
- Korkotasapaino kohdilleen
7.9.2012 Tapiola Aasia Tyynimeri Hinta 10,693
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
7.9.2012 Seligson Aasia indeksi rahasto
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
Osingot 119,87€. Kasvua edellisen vuoden syyskuu 37,81%.
Ostot syyskuussa:
6.9.2012 Tapiola Kehittyvät korkomarkkinat hinta 10,782€,
- Alle 40% RSI
- Salkun korkotasapainotusta
- Korkosijoitus Euroalueen ulkopuolelle
6.9.2012 Tapiola Kehittyvät markkinat hinta 21,449€
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
- Rahat lyhyeen korkoon parkkiin
- Korkotasapaino kohdilleen
7.9.2012 Tapiola Aasia Tyynimeri Hinta 10,693
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan ja kehittyville markkinoille
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
7.9.2012 Seligson Aasia indeksi rahasto
- Alle 40% RSI
- Salkun painotusta Aasiaan
- Sijoitus Euroalueen ulkopuolelle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)