Ensimmäisenä huomioin Warren Buffettin
haastattelun, jossa hän kertoo, että USA:lla on edessä vielä 4-5 hyvää vuotta taloudellisesti. Näkymät on liike-elämässä hyvät. Buffettin suuria sijoituksia ovat KraftHeinz ja Apple. Korkotaso on edelleen Yhdysvalloissa alhaalla 5% tasoon on matkaa. Huomion arvoisinta Buffettin kommentti, että sijoituksia ei pidä ajatella puolen vuoden tai vuoden näkymillä. Huomion arvoista, että hänen näkemyksensä on selkeästi markkinaennusteita vastaan.
Omavaisuushaaste hankki AT&T salkkuun ja
tarkasteli yhtiön tilannetta Suomeksi. Hän kiinnitti kirjoituksessan huomiota velkataakkaan.
Henri Elo puolestaan kirjoitti
laatuyhtiöistä. Omana huomiona, että salkkuni suurimmasta päästä olevat sijoitukset löytyivät P/E-luvulla pienimmästä päästä laatuyhtiöt listalta. Elo listasi potentiaalisiin tulevaisuuden laatuyhtiöihin suurella painolla salkussani olevat Lehdon. Tämän lisäksi sieltä löytyi Detection Technology, Scanfil ja Hoivatilat joita minulla on kaikkia salkussani. Mitään mainintaa makrotasosta ei löydy.
Luin juhannuksen aikaan Laatu Guru kirjan loppuun ja aloitin lukemaan Arvo Gurua. Mukavaa settiä löytyy molemmista, mutta kirjaa edetessä aloin miettimään miksi Sampo ei ole yhtiönä tarkasteltu kirjassa. Sampo on yksi Oksaharjun suosikkiosakkeista. Sampo on tällä hetkellä yksi suurimmista sijoituksistani ja se oli oikeastaan varsin mielenkiintoista, koska Nordea oli Arvo Guru-kirjassa esillä useaan otteeseen.
Kuin tilauksesta silmiini sattui Fyysikon osingot blogin
analyysi Samposta. Hänellä oli mielestäni erinomainen
tarkastelu vakuutusyhtiöistä joista viisi valikoitui jatkoon, Sampo yksi viidestä. Nyt sitten jatkui tarkemmalla tarkastelulla, jossa tultiin johto päätökseen Sampo hiukan aliarvostettu. Minulle uutta tietoa oli tuo varsin alhainen konsensusennuste, itse en seuraa konsensusennusteita, koska analyytikot ovat tunnetusti huonoja ennustajia. Edellä nousi esiin Buffettin poikkeava näkemys konsensukseen. En tiedä onko hän parempi ennustaja, mutta hän onnistunut hyvin löytämään tuottavia yhtiöitä.
Tarkistelin Sampon analyysejä ja silmiini osui ensimmäisenä SalkunRakentajasta
tämä analyysi. Syyksi kurssi laskulle annettiin matala korkotaso, joka vaikuttaa vakuutusliiketoiminnan tuottoihin ja vaikeuttaa uudelleen sijoittamista. Muina huomioina Sammon arvostus taseperusteisesti on lähellä viiden vuoden alalaitaa. Poikkeama suositushintaan 53 € on huomattavan suuri.
Esitän itselleni aina sijoituksia tehdessäni kysymyksen paraneeko tulos? Lisäkysymys on miksi? Olen lisännyt sijoituksiani Sampoon, koska uskon korkojen nousevan seuraavan 3-5 vuoden aikana ja korko vaikuttaa huomattavalla momentilla tulokseen. Sampo maksaa suuren osan tuloksesta osinkoina ja yhtiö on jälkisyklinen, joten saan sitten aikaan hyvät osinkorahat käyttöön osakemarkkinoiden sukelluksessa. Olen päätynyt Elon kirjoituksessa esitettyyn päätelmään eli Sampo on alhaisesti arvostettu laatuyhtiö.
Sampon kohdalla tehdään mielestäni virhepäätelmiä korkotasosta, jonka ajatellaan pysyvän nykyisellä alhaisella tasolla EKP:n kommenttien vuoksi. Mikään ei nykyisellään estä Sampoa sijoittamasta korkorahojaan USA:n korkosijoituksiin. Samoin korot Englannissa on jo lähteneet nousuun. Lisäksi merkittävä osa yhtiön liiketoiminnoista on Euroalueen ulkopuolella Ruotsissa ja Tanskassa. Näiden maiden korot voivat poiketa EKP:n tasosta. Tanska on pitänyt korkoja pisimpään negatiivisina. Tämä ei tarkoita, että ne nousivat ensimmäisenä.
Italian korot esimerkkinä on lähteneet jo selvään nousuun. EKP:n ostoohjelman lopetus jo nostaa korkoja, koska ostajia ei ole entiseen malliin.
Samoin päättely ei ota huomioon sitä, että korot ennakoivat
tulevia tapahtumia. Ne lähtevät nousuun ennekuin EKP nostaa korkojaan. LähiTapiolan Hannu Nummiaro sanoo sen tapahtuvan noin 9 kuukautta ennen koron nostoja. OP:n Reijo Heiskanen vuoden alussa. Jos Heiskasen ennuste pitää paikkansa ja pörssi tyypillisesti ennustaa puolivuotta eteenpäin, alkaa olla h-hetki ostaa Sampoa. Nordean siirto Suomeen tulee eräänlaisena bonuksena, mikäli se parantaa tulosta toivotusti niin sillä huomattava vaikutus Nordean tulokseen ja Sammon saamiin osinkoihin.
Osa syynä Sampon laskuun pidän riskilisien kasvua. Italian vaalien vuoksi korot nousivat huomattavasti ja samalla Euroopan pankkisektori laski huomattavasti. Samoin Ruotsin asuntomarkkinoita hermoillaan. Ruotsin tilanne voi johtaa parhaassa tapauksessa Riksbankenin koron nostoihin, joka Sampolle hyvä asia tapahtuessaan maltillista tahtia. Italian tilanne voi heiluttaa koko Eurooppaa., mutta luotan tietyllä tapaa Sampoon laatuyhtiönä. Se pitää riskejään maltillisena.
Pankkien vakaavaraisuus vaatimukset ovat johtaneet mielestäni mielenkiintoiseen kehitykseen. Pankit pelaavat niin sanotusti varman päälle ja välttelevät tiettyjä riskisijoituksia ja niiden tase on vahva. Tämä on johtanut tilanteeseen, että osalla rahan tarvitsijoista lainahanat ovat kiinni ja rahoitus hoidetaan vaihtoehtoisia reittejä. Vaihtoehtoiset reitit ovat
kulutusluotot, vertaislainat ja taloyhtiölainat. Velkaantumistilanteesta olla huolissaan ja ongelmia tulee sinne missä maksukyky ei riitä. Korkojen nousu pariin prosenttiin pitäisi olla suurella osalla hallittavissa. Ongelmat tulevat siellä missä kantavat hartiat eivät ole leveät tai maksajia oletettua vähemmän. Italiaa takaamassa on ainakin tällä hetkellä leveämmät hartiat kuin pelkkä Italia. Euro ero on toki mahdollisia jolloin hartiat kapenevat. Sektorina arvoitus on kuitenkin
kulutusluotot ja vertaislainat. Kenelläkään ei varmasti ole käsitystä kuinka monta erillistä lainaa yksittäisillä henkilöillä voi olla ja kuinka monella yrityksellä on vastaavia. Tässä toki kantavat hartiat on aiempaa leveämmät sillä niitä on antaneet yksittäiset ihmiset. Jossain vaiheessa yksityisten kiinnostus lainoihin voi vähetä ja tulla vertaislaina run eli sijoittajat vetävät rahojaan poissa mikäli pystyvät. Siinä vaiheessa lainaotossa voi loppua kierrokset tai korot mennä nopeasti kestämättömiksi. Sampon ja Nordean riskit ovat mielestäni sitten suurimmat taloyhtiölainoissa. Tämä voi heijastua taloyhtiöt lainoihin, jota kautta Nordea ja Sampo kärsivät. Uskon suurten finanssitalojen olevan kriisissä vahvoilla, vertaislainaajia voidaan päästää kaaatumaan. Toiseksi osa vertaislaanaajista ei ole pörssissä, kun taas pörssissä olevilla pankeilla on aina mahdollista tehdä osakeanti. Kaikilla vertaislainapalveluilla osakeannin järjestäminen ja onnistuminen ei ole niin helppoa, kuten
GF Moneystä esimerkkinä näimme.
Niin kauan kujin vertaislainoissa on kovaa kilpailua, kuten nämä vertailut kertovat, minusta ei ole huolta. Toiseksi näen tälle toiminalle tarvetta ja se erittäin tehokas rahoitus muoto. Siinä on ihmistyö useissa tapauksissa minimoitu ja lainanantajat ja -tarvitsijat saatu kohtaamaan. Näen näille luotille tarpeen jatkossa ja uskon siellä sektorilla aikanaan löytyvän voittajat.
Yhteenveto
Loppuyhteenvetona totean, että en näe suuria mustia pilviä tällä hetkellä markkinoilla. Kauppasota voi vaikuttaa negatiivisesti talouden kehitykseen, mutta se ei välttämättä johda lainaongelmiin. Hartiat ovat lainamarkkinoilla leventyneet ja toiminta kehittynyt. Heikoin osa kärsii ja minä en usko sen sijaitsevan välttämättä pohjoismaisilla markkinoilla. Enemmän ongelmat kohdistuvat Etelä-Eurooppaan ja vertaislaina markkinoille. Vertaislainauksessa löytyi lyhyellä etsinnällä palveluita joita ei suositeltu. Itsellä huomiota on herättänyt Norjalaisten rynnistys vertaislainamarkkinoilla ja liikeketjuilla mm. Gigantti, XXL ja Power muutamia mainitakseni.
Vertailainamarkkinat kiristävät kilpailua,
parantavat vertailtavuutta ja vaikeuttaa Nordean toimintaympäristöä ja Sampon tilannetta lainamarkknoilla. Korot ovat jo osin nousussa ja voivat alkaa nousta varsin pian etupainotteisesti, jonka seurauksena Sampon tulos voi kohta alkaa nousta ja vaikea korkotilanne alkaa väistyä. Sampo on edullisesti hinnoiteltu suhteessa omaan pääomaan ja yhtiön laatu huomioiden erittäin halpa. Kassavirran diskonttauksella yhtiö on aliarvostettu.
Usealla USA sijoituksellani on aika kova velkataakka. KraftHeinz, General Mills, AT&T:llä, Omega Health Care Investorssilla ja CVS:lläkaikilla on huomattavan paljon velkaa. Yrityksillä on pitkä historia, joten en ole hirveän huolissani, mutta kiristyvä korkoympäristö vaikeuttaa toimintaympäristöä. Toisaalta korot ovat edelleen alhaalla, joten velkaa on nyt kannattavaa ottaa eikä odotella korkeampia korkoja.
Disclaimer: Kirjoitus on kirjoittajan omia muistiinpanoja sijoituspäiväkirjaan huomioiksi. Omistan kirjoituksessa mainituista yhtiöistä Lehtoa, Detection Technologya, Scanfilia, Hoivatiloja, AT&T:tä, KraftHeinzia, Omega Health Care Investorssia, General Millssiä, CVS:ää ja Sampoa.