Nikolai Kondratieff
on kirjoittanut kirjan Long Waves in Economic Life. Kondratieff oli Joseph
Stalinin palkkaama ekonomisti. Tuohon aikaan kommunismin ja kapitalismin
välinen taistelu oli kovimmillaan. Stalin halusi, että Kondratieff selvittäisi
syyt, minkä takia kapitalistinen maailma tulee aikanaan tuhoamaan itsensä.
Kommunistiseen ajattelumallin mukaan markkinavoimat ja yksilön tahto,
ahneudessaan ei voi kestää kovin pitkälle ennen lopun tuloa. Kondratieff
ennusti vuoden 1929 romahduksen etukäteen ja sitä seuranneen suuren laman
päästen tutkimuksellaan Stalinin suosioon. Valitettavasti omalta kannaltaan hän
tuli tutkimuksissaan lopputulokseen, että talous nousee lamasta vahvempana
kuin koskaan. Stalin ei pitänyt lopputuloksesta ja Kondratieffin karkotettiin
Siberiaan, jossa myöhemmin kuoli 1936.
Kondratieff tutki historiaa 1700-luvulta lähtien. Hän tuli tutkimuksissaan tulokseen, että taloudessa on olemassa pitkiä syklejä, joiden eri vaiheet seuraavat toisiaan useiden kymmenien vuosien erotuksella. Kondratieff jakoi syklin neljään osaan, K-Kevät, K-Kesä, K-Syksy ja K-talvi.
Kondratieffin
tutkimus perustui pääosin inflaatioon ja deflaatioon, siis hintojen kehitykseen,
korkojen muutokseen ja talouden kasvuun ja sen supistumiseen.
Kondratieffin
vuodenajat:
K-kevät:
Talous on palautunut K-talven syvästä lamasta. Deflaatio on vaihtunut hiljalleen takaisin inflaatioksi ja kasvuksi. Valtio ei osallistu tämän vaiheen kasvuun vaan toimii talouden kannalta passiivisesti, ei ota velkaa eikä osallistu talouden tukemiseen. Edellinen lama deflaation myötä on jättänyt jälkeensä hintarakenteen, jossa hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat alhaisia ja palkat korkeita. Kulutus on vähäistä, ongelmana on edelleen korkea työttömyys ja epävarmuus tulevasta.
K-keväällä säästämisaste on korkea. Ihmiset eivät kuluta, vaan säästävät pahan päivän varalle. Tämä on peruja deflaation aika kaudesta, koska tähän aikaan säästämällä sai yleisesti myöhemmin enemmän, koska hinnat deflaation myötä laskivat. Pahasta lamasta on vasta vähän aikaa ja se on hyvin muistissa. Velkaa vältetään kynsin hampain. Kaikki pyritään maksamaan työllä ja työtä arvostetaan suuresti , koska sitä ei ole kaikille tarjolla.
K-kevät on erittäin aktiivinen vaihe, mutta sijoitusten kannalta tylsä ajanjakso. Talous oikeasti kasvaa, työstä saatu palkka on hyvää ja se riittää elämiseen. Osakemarkkinat kehittyvät K-talven jälkeen varovaisesti, mutta tulokset vievät niitä voimakkaammin ylöspäin K-kesää lähestyttäessä.
K-kevääseen kylvetään uuden aikakauden siemenet, jotka myöhemmin K-syksyn aikana tulevat tärkeäksi osaksi talouskasvua. Nämä ovat yleisesti aikakauden suuria talouden kehitystä eteenpäin ajavia voimia tai keksintöjä. Aiemmilta aika kausilta sellaisia on mm. höyrykone, juna, lentokone ja viimeisimpänä internet. Nämä johtaa surren rakentamiseen ympärillään, junaradat, lentokentät ja viimeisimpänä palvelin keskukset itse laitteiden lisäksi. Tämä ajanjakso kestää n. 20 - 30 vuotta.
K-kevät:
Talous on palautunut K-talven syvästä lamasta. Deflaatio on vaihtunut hiljalleen takaisin inflaatioksi ja kasvuksi. Valtio ei osallistu tämän vaiheen kasvuun vaan toimii talouden kannalta passiivisesti, ei ota velkaa eikä osallistu talouden tukemiseen. Edellinen lama deflaation myötä on jättänyt jälkeensä hintarakenteen, jossa hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat alhaisia ja palkat korkeita. Kulutus on vähäistä, ongelmana on edelleen korkea työttömyys ja epävarmuus tulevasta.
K-keväällä säästämisaste on korkea. Ihmiset eivät kuluta, vaan säästävät pahan päivän varalle. Tämä on peruja deflaation aika kaudesta, koska tähän aikaan säästämällä sai yleisesti myöhemmin enemmän, koska hinnat deflaation myötä laskivat. Pahasta lamasta on vasta vähän aikaa ja se on hyvin muistissa. Velkaa vältetään kynsin hampain. Kaikki pyritään maksamaan työllä ja työtä arvostetaan suuresti , koska sitä ei ole kaikille tarjolla.
K-kevät on erittäin aktiivinen vaihe, mutta sijoitusten kannalta tylsä ajanjakso. Talous oikeasti kasvaa, työstä saatu palkka on hyvää ja se riittää elämiseen. Osakemarkkinat kehittyvät K-talven jälkeen varovaisesti, mutta tulokset vievät niitä voimakkaammin ylöspäin K-kesää lähestyttäessä.
K-kevääseen kylvetään uuden aikakauden siemenet, jotka myöhemmin K-syksyn aikana tulevat tärkeäksi osaksi talouskasvua. Nämä ovat yleisesti aikakauden suuria talouden kehitystä eteenpäin ajavia voimia tai keksintöjä. Aiemmilta aika kausilta sellaisia on mm. höyrykone, juna, lentokone ja viimeisimpänä internet. Nämä johtaa surren rakentamiseen ympärillään, junaradat, lentokentät ja viimeisimpänä palvelin keskukset itse laitteiden lisäksi. Tämä ajanjakso kestää n. 20 - 30 vuotta.
Kuva: Allianz Capitalin esitys pitkistä sykleistä.
K-kesä:
Inflaatio nousee K-kevään aikana huippuun. Talous ei enää kasva yhtä nopeasti kuin K-keväällä. Rajat tulevat vastaan, joita ovat globaalit resurssit, raaka-aineet ja työvoima. Tämä johtaa Inflaatioon ja johtaa hintojen nousuun. Samalla palkkakehitys jää jälkeen hintakehityksestä ja puhutaan nk. Stagflaatiosta.
K-Kesä on pörssien ja kiinteistöjen kannalta heikkoa aikaa - niiden reaaliarvot eivät juuri kehity. Kulta on arvossaan kovan inflaation takia. Tilanne johtaa lopulta kovaan taantumaan, joka on kokoluokaltaan erilainen kuin koskaan aikaisemmin K-kevään aikana.
K-Syksy:
K-syksy on K-kesän jälkeinen aika kovan taantuman jälkeen. Hintataso on noussut kovaksi ohi palkkarakenteen ja taloudesta tulee varallisuus-painoitteinen. Vain tietyt osa-alueet taloudesta pärjäävät hyvin, erityisesti suurten taloutta eteenpäin ajavien keksintöjen ympärillä pyörivät alat edellisen K-kevään ajalta. Inflaatio on talouden suuri peikko. Sitä vastaan taistellaan kuin kovemmin kuin koskaan aikaisemmissa syklin vaiheissa.
K-kevään innovaatiot ovat levinneet globaalissa taloudessa muihin maihin ja kilpailu on kiristynyt äärimmilleen. Palkkakehitys on vaatimatonta. Ihmisille on kertynyt omaisuutta edellisen K-kevään jäljiltä. Tätä omaisuuden avulla kulutetaan nyt ja yhteiskunnasta tulee kulutus-orientoitunut. Se mitä aiemmin ajoi innovatiivisuus ajaa nyt kulutus. Ihmiset saavat tyydytystä kuluttamisesta, koska kulutus johtaa varallisuuden reaaliarvojen nousemiseen, vaikka näiden reaaliarvojen ei pitäisi nousta niiden perusarvojen osalta, kuten asuminen, raaka-aineet ja osakkeet. Tätä ajanjaksoa seuraa yhteiskunnan voimakas velkaantuminen, joka on juuri päinvastaista kuin K-keväällä, jolloin velkaa vältetään kuin ruttoa. Nyt asiat ovat päinvastoin. Velaton ihminen on yhteiskunnan poikkeus, kun K-keväällä asia on päinvastoin, velkainen oli se poikkeus.
K-syksylle ominaisia piirteitä ovat disinflaatio, korkotason putoaminen K-kesän huipusta ja velkaantuminen.
K-talvi
Tämä ajanjakso alkaa K-syksyn velan päätöspisteeseen, jossa yhteiskunta ei enää pysty järkevästi velkaantumaan lisää. Varallisuuden arvot ovat huipussaan. Yhteiskunta ajautuu hiljalleen, yhä nopeampaan kiertoon alaspäin, jossa disinflaatio muuttuu deflaatioksi ja varallisuuden arvot putoavat velan pyyhkiytyessä väkivaltaisesti pois yhteiskunnasta - takaisin järkeviin rajoihin. Samalla deflaation myötä hinta- /palkkarakenne joustaa takaisin, protektionismi on huipussaan. Kyseessä on 15-25v kestävä vaihe, josta aikanaan siirrytään takaisin K-kevääseen. Velat ovat pyyhkiytyneet konkurssien ja taloudellisten katastrofien kautta, samoin hinta/palkkarakenne palautunut takaisin siihen, missä työtä tekemällä vain ja ainoastaan voidaan ylläpitää yhteiskuntaa. Varallisuus-painotteinen talous on pyyhkiytyy poissa ajattelusta, politiikasta ja mediasta.
Inflaatio nousee K-kevään aikana huippuun. Talous ei enää kasva yhtä nopeasti kuin K-keväällä. Rajat tulevat vastaan, joita ovat globaalit resurssit, raaka-aineet ja työvoima. Tämä johtaa Inflaatioon ja johtaa hintojen nousuun. Samalla palkkakehitys jää jälkeen hintakehityksestä ja puhutaan nk. Stagflaatiosta.
K-Kesä on pörssien ja kiinteistöjen kannalta heikkoa aikaa - niiden reaaliarvot eivät juuri kehity. Kulta on arvossaan kovan inflaation takia. Tilanne johtaa lopulta kovaan taantumaan, joka on kokoluokaltaan erilainen kuin koskaan aikaisemmin K-kevään aikana.
K-Syksy:
K-syksy on K-kesän jälkeinen aika kovan taantuman jälkeen. Hintataso on noussut kovaksi ohi palkkarakenteen ja taloudesta tulee varallisuus-painoitteinen. Vain tietyt osa-alueet taloudesta pärjäävät hyvin, erityisesti suurten taloutta eteenpäin ajavien keksintöjen ympärillä pyörivät alat edellisen K-kevään ajalta. Inflaatio on talouden suuri peikko. Sitä vastaan taistellaan kuin kovemmin kuin koskaan aikaisemmissa syklin vaiheissa.
K-kevään innovaatiot ovat levinneet globaalissa taloudessa muihin maihin ja kilpailu on kiristynyt äärimmilleen. Palkkakehitys on vaatimatonta. Ihmisille on kertynyt omaisuutta edellisen K-kevään jäljiltä. Tätä omaisuuden avulla kulutetaan nyt ja yhteiskunnasta tulee kulutus-orientoitunut. Se mitä aiemmin ajoi innovatiivisuus ajaa nyt kulutus. Ihmiset saavat tyydytystä kuluttamisesta, koska kulutus johtaa varallisuuden reaaliarvojen nousemiseen, vaikka näiden reaaliarvojen ei pitäisi nousta niiden perusarvojen osalta, kuten asuminen, raaka-aineet ja osakkeet. Tätä ajanjaksoa seuraa yhteiskunnan voimakas velkaantuminen, joka on juuri päinvastaista kuin K-keväällä, jolloin velkaa vältetään kuin ruttoa. Nyt asiat ovat päinvastoin. Velaton ihminen on yhteiskunnan poikkeus, kun K-keväällä asia on päinvastoin, velkainen oli se poikkeus.
K-syksylle ominaisia piirteitä ovat disinflaatio, korkotason putoaminen K-kesän huipusta ja velkaantuminen.
K-talvi
Tämä ajanjakso alkaa K-syksyn velan päätöspisteeseen, jossa yhteiskunta ei enää pysty järkevästi velkaantumaan lisää. Varallisuuden arvot ovat huipussaan. Yhteiskunta ajautuu hiljalleen, yhä nopeampaan kiertoon alaspäin, jossa disinflaatio muuttuu deflaatioksi ja varallisuuden arvot putoavat velan pyyhkiytyessä väkivaltaisesti pois yhteiskunnasta - takaisin järkeviin rajoihin. Samalla deflaation myötä hinta- /palkkarakenne joustaa takaisin, protektionismi on huipussaan. Kyseessä on 15-25v kestävä vaihe, josta aikanaan siirrytään takaisin K-kevääseen. Velat ovat pyyhkiytyneet konkurssien ja taloudellisten katastrofien kautta, samoin hinta/palkkarakenne palautunut takaisin siihen, missä työtä tekemällä vain ja ainoastaan voidaan ylläpitää yhteiskuntaa. Varallisuus-painotteinen talous on pyyhkiytyy poissa ajattelusta, politiikasta ja mediasta.
Esitys syklin vaiheista. Kyseessä on mielestäni Long Wave Groupin alkuperäisesitys.
Lähde: http://northcoastinvestmentresearch.files.wordpress.com/2009/01/kondratieff-cycle.jpg
Kondratievin syklin historia Long Wave groupin Ian Gordonin esittämänä.
Tuolta lisää: http://www.longwavegroup.com/principle/presentations.php
Pidempiä syklejä on varmasti olemassa, mutta missä milloinkin mennään ei ole aina täysin selvää. Ympäri maailmaa olemme myös menossa eri vuodenajoissa. Jopa naapurimaat voivat elää täysin eri syklissä kuten esimerkiksi Kiina ja Japani. On myös epäselvää voiko jokin alue tai maa siirtyä syklistä toiseen silloin, kun esimerkiksi liittyy johonkin suurempaa talousalueeseen. Tästä esimerkkinä on Suomen liittyminen Euroopan Unioniin. Ennen liikuimme Venäjän kanssa sanoissa sykleissä, mutta nyt en ole varma siitä olemmeko hypänneet toiseen vaiheeseen muiden mukana. Paljon on siis ainakin itselläni mietittävää asian suhteen. Odottelen mielenkiinnolla sinun omia näkemyksiäsi asiasta.
VastaaPoistaKyllä olet oikeassa eri maat on eri sykleissä. Minusta nyt on ehkä oleellisinta mitä maailman suurin talous ja johtava talous tekee. Yhdysvaltain media vaikuttaa tällä hetkellä vahvasti koko muuhun maailmaan. Kuvailun mukaan mukaan kilpailu on kiristynyt äärimmilleen ja teknologia siirtynyt ympäri maailman. SIlti USA:lla on Intenet-maailmassa edelleen selvä johtajuus. Käyttöjärjestelmät Google ja Microsoft, hakupalvelut Google, sosiaalinen meida Facebook, Twitter ja Youtube. Noilla se pystyyy edelleen tekemään rahaa ja kasvattamaan velkakuplaansa ja edelleen operoimaan pankkisektorilla. Toki on tulossa Baidua, Yandexia ja vastaavia ja protektinismin kasvaessa niiden merkitys tulee kasvaamaan.
VastaaPoista