Muutos sijoitusstrategiaan?

Pohdiskelin jo edellisenä kesänä omia vahvuuksia sijoittamisessa ja silloin johtopäätöksenä oli, että pitäisi sijoittaa enemmän rahastoihin. Olen kyllä panostanut rahastoihin, mutta osuus ei ole juurikaan noussut ja mukaan on tarttunut osakkeita. Osa syynä on korona, joka aiheuttaa suuria eroja osakkeiden välille ja tuntuu huonolta olla huomioimatta asia. Warren Buffett puhuu vuorovedestä ja sen tullessa nähdään kuka ui alasti. Vahvat yhtiöt näyttävät entistä vahvemmilta. Martin Paasi puhui jossakin Nordnetin videossa, että strategiaa ei pitäisi muuttaa ja vaihtaa kriiseissä. Hyppiminen ns. kukasta kukaan ei tuota sijoittamisessa hyvää tulosta ja vaarana hypätä väärään juuri, kun oma alkaa tuottaa. Itse en ole siirtymässä vauhdilla uuteen. Korona on antanut aikaa opiskella sijoittamista lukea ja katsella videoita. Olen jatkanut oman kompetenssini sijoittamisessa tutkimista ja samalla tutkinut ja pohtinut heikkouksia. Suurimpina innostajina ja lähteinä on toiminut Inderesin keskustelupalsta, siellä Sampo keskustelu ROE:sta ja P/B:stä. Toiseksi samalla palstalla on käyty keskustelu sijoituskirjoista ja Seppo Saarion kirjasta. Kaivoin kirjan hyllystä ja olen selaillen lukenut uudestaan. Olen lisäksi katsellut videoita treidaamisesta. Nämä johtivat minut katsomaan The Swedish Investorin 5 Takeways videoita sijoittamisesta. Niissä käydään useita sijoitus ja raha-aiheisien kirjojen tärkeimpiä sanomia. Tämä sai minutkin tarkastelemaan itseäni ja sijoitusvirheitäni. Eräässä nettikirjoituksessa huomasin, että Suomessa ei ole nykyisellään kovin montaa osakelistaa, joita aiemmin itse seurailin. Listat saivat minun arvioimaan omia sijoituksiani.

Huomasin tekeväni seuraavia virheitä

1. Teen impulsiivisia ostoja

Tapauksissa yleensä minulla on ollut pidemmän aikaa tiettyjä yhtiöitä tai sijoituksia seurannassa. Oma strategiani sanoo pysyä tiukkana ja minulla tiettyjä tarkistuksia ja sääntöjä joita noudan. Niihin kuuluu tarkastuksia sijoitus kohteesta teknistä analyysiä ja kysymyksiä. Olen käynyt patterista osan läpi tai jopa kaikki ja usein jättänyt ensin oston tekemättä. Palaan osakkeeseen myöhemmin ja tilaisuus vaikuttaa hyvältä, markkinatilanteen, uutisen tai teknisen analyysin vuoksi. Keskityn liikaa yksittäiseen hyvään asiaan ja unohdan kokonaisuuden. Asiaan voi liittyä FOMO ja TINA, mutta ei ehkä täysin tietoisesti. Haluan rahoilleni edes jotain tuottoa. Sallin salkussani pienellä osalla pelaamisen, mutta tämä on yleensä selvästi liian iso siirto sitä silmällä pitäen. Salkkuni ei näytä ja mene suuntaan mihin suunnittelin.

2. Rikon omia sääntöjäni

Minulla on sääntöni ja olen pyrkinyt noudattamaan niitä paremmin, mutta sitten väliin rikon sääntöjäni. Päätös syntyy lyhyessä ajassa yleensä pörssipäivän aikana.

3. Ennustan kurssin suuntaa
Kurssin suunnan ennustamisessa ei mielestäni sinänsä ole mitään vikaa, sitä on ihan hyvä pohtia ja miettiä mikä on trendi. Sijoitussääntöni sanovat, että varaudu olemaan väärässä. Erityisesti pörssinsuuntaa ennustaessa tämä on syytä muistaa. Usein impulsiivisissa ostoissa ennustan kurssin suuntaa.

4. Minulta puuttuu exit strategia

Ennustan pörssin suuntaa ostossani, mutta en ole miettinyt exit strategiaa. Minulla tavoite jonkinlainen sving treidi tai lyhyen ajantuotto, mutta poistumistie puuttuu. Osake jää salkkuun makaamaan. Yleensä olen tehnyt taustatyötä ja nämä tapahtuu osakkeilla joita olen valmis holdamaan, mutta se ajaa salkkua väärään painoon.

5. En käytä checlistejäni jatkuvasti

En pysy strategiani mukaan tiukkana koko aikaa ja usein se tapahtuu vielä kohtuullisen isoilla summilla, vaikka voin pysyä sitä vastaan tiukkana useita kertoja.

6. Minulta puuttuu loppuun asti systemaattinen sijoitusprosessi

Sijoittamiseni on systemaattista, mutta prosessi ei ole loppuun asti systemaattinen. En käy sääntöjäni ja kysymyksiä läpi jokaisessa sijoituksessa.

7. Yhtiön velkaantuminen ei näy sijoituspäätösessäni

Ensimmäisenä kiistän tämän väitteen. Katson yleensä yhtiön velkaantumisen tunnuslukuja. Mutta ne eivät oikeastaan suuresti vaikuta sijoituspäätökseeni.

Johtopäätöksiä

Kuunneltuani Swedish Investoria huomasin tuntevani suuren osan siellä kerrottuja hyviä merkkejä osakkeelle. Omissa huonoissa sijoituksissa turvaudun vain yksittäisiin tai muutamaan hyvään signaaliin. En systemaattisesti katso onko niitä useampi. Saarion kirjassa törmäsin ns. Ruuhelan malliin. Saarion kirjassa sanottiin tunnuslukuyhdistelmien tuovan parasta tuottoa ja ROE*P/E olleen Ruuhelan tutkimuksen perusteella paras yhdistelmä. Näin tämän mallin aikanaan Liisan listan reaaliaikaisessa seuranassa ja se oli tehty eri tavalla ja asia jäi paremmin selvittämättä. Oliko Seppo Saarion kirjassa virhe vai Liisan listan mallissa. Kumpi on se hyvin tuottava? Seppo Saarion kirjaa lukeissa minulla tuli ahaa elämys toisessa lauseessa sanottiin, että ROE vaikuttaa asiaan voimakkkasti. P/E=(P/B)/ROE. Asiassa päästään hyvin Random Walkerin kaltaisiin pyörittelyihin äkkiä. Mutta asiaa pohdittuani ja Sampo ketjussa käydyn keskustelun oman laskelmani perusteella tulin tulokseen, että asiassa on järkeä. Jos ajattelen osakkeen tulevia tuottoja niin minusta tärkeät komponentit on hinta, pääomantuotto ja kasvu. Hintaa tulevaisuuden tuottoja P/E edustaa parhaiten. ROE miten firman pääoma tuottaa ja tarvitaan kasvu. Minusta pitää valita omissa sijoituksissa paras. Huomaisin, että olen jo ennen käyttänyt tunnuslukujen yhdistelmiä ja ne löytyvät minulta exelistä. Osa ajan tasalla osa vanhempia. Tarkoitus on haarukoida tunnuslukujen yhdistelmillä hyviä ja kiinnostavia osakkeita. Huomaisin, että saan varsin helposti exeliin oman check listan ja lisäksi voin laati itselle listan pisteyttämällä. Käytän tunnuslukujen yhdistelmiä ja pisteytän aina 5 parasta osaketta parhaalle 5 pistettä, toiselle 4 ja kolmannelle 3 jne. Kun käytän erilaisia tunnuslukuyhdistelmiä niin päivitän jokaisella yhdistelmällä aina kärkipään niin työ jää maltilliseksi. Edelleen laitan tarkistuslistan kysymykset joihin merkitsen 1, jos asia ok. Lopuksi summaan luvut yhteen niin listalla kärkipäässä yrityksiä joihin haluan sijoittaa. Lähtökohtaisesti tietysti pyrin sijoittamaan parhaaseen.

Aluksi kerron oman mielipiteeni tunnusluvuista muutamalla sanalla. Itse miellän, että tunnusluvut eivät ole absoluuttisia totuuksia. Lukema voi olla eri aina jokainen kvartaalituloksen jälkeen, niissä voi tulla virhe ja sama tunnusluku monella voidaan laskea usealla eri määritelmällä. Pääasia on listata yhtiöt tiettyyn suhteelliseen järjestykseen samoilla periaatteilla tarkempaa tarkastelua varten ja sulkea heikompia poissa. Lopulta sijoitus tuottoon merkitsee, mitä ne ovat tulevaisuudessa ja ne etukäteen aina arvioita. Hyvä lähtökohta on lähteä liikkeelle nykyisestä toteutuneesta tilanteesta.

Minulle tuli listalle seuraavia tunnusluku yhdistelmiä

1. PEG

Peter Lychin kuuluisaksi tekemä mittari. Tämä oli valmiina exelissä. Tunnuslukuyhdistelmä. Kelpaa. Käytän P/E-lukua toteutuneella tuloksella vuosi taaksepäin ja kasvu on myynnin kasvu vastaavalla ajan jaksolla. Lynch itse sanoo, että odota näyttöjä numeroiden valossa, silloin vielä ehtii mukaan. Jos luvut ennusteita, niistä ei vielä näyttöä. Analyytikot huonoja ennustajia. Pääasia valikoida näyttöä omaavat mielenkiintoiset tapaukset.

2. PEG 5 vuotta

Mittarissa käytetään samaa P/E-lukua kuin edellisessä. Poikkeuksena edelliseen kasvuna käytetään 5 vuoden tuloksen kasvua. Tarkistetaan pystyykö yhtiö muuttamaan pidemmällä aikajänteellä myynnin kasvun tuloksen kasvuksi. Jos tulos on pystynyt kasvamaan viisi vuotta ja myynti kasvaa yhden vuoden aika jänteellä yhtiö voi kasvaa yli syklin. Hiekan mietin pitäiskö olla pidemmän aikajänteen P/E.

3. Hintatuotto

Nimesin ”Ruuhelan mallin” P/E*ROE hintatuotoksi. P/E edustaa hintaa ja ROE edustaa yhtiön kykyä tuottaa pääomalle. Lopputuloksena saan pääoman tuoton suhteellisen hinnan.

4. Hintatuotto 5 vuotta

Sama kuin edellinen kohta, mutta tarkastellaan yhtiön kykyä tehdä pääoman tuottoa (ROE) pidemmällä aikajänteellä 5 vuotta, joka voi ylettyä syklin ylitse. Ei ennusteta liian lyhyistä aika sarjoista.

5. Kasvuhintatuotto

Kun kohdan kolme hintatuotto kerrotaan vielä kasvulla (sama 1 vuoden myynnin kasvu kuin kohdassa 1), voidaan arvioida miten hinnalle saatu pääoman tuotto kasvaa lähitulevaisuudessa. Periaatteessa saman olisi voinut tehdä jakamalla PEG-luvun ROE:lla ja valitsemalla pienimmät luvut.

6. Kasvuhintatuotto 5 vuotta

Sama kuin edellinen kohta, mutta tarkastellaan yhtiön tuloksen kasvua. Tarkistetaan pystyykö yhtiö muuttamaan pidemmällä aikajänteellä myynnin kasvun tuloksen kasvuksi.

7. Velkaantuminen

Arvion yhtiön velkaantumisen kolmiportaisesti lähtökohtana pitkäaikainen velkaantumisaste tai Gearing. Alle 60% gearing on 3 pistettä60%-120% 2 pistettä, alle 200% yksi piste ja yli 200% yksi miinuspiste. Arviointi voi vielä muuttua, pääasia tässä vaiheessa sen huomioiminen systemaattisesti.

Laitoin luvut laskukaavat exeliin. Tämän jälkeen sorttasin luvut yksi kerrallaan. Lista pakotti päivittämään yhtiöitä. Tämä sai minut kovasti innostumaan. Minun oli mm. pakko päivittää yhtiössä Cellavision, joka oli varsin mielenkiintoista. Se nousi esiin listalla ja kurssi oli noussut viimeisestä päivityksestä noin 200%. Muita yhtiöitä joita jouduin päivittämään mm:

- Johnson&Johnson
- Kamux
- Visa
- Apple
- Black Rock

Olin todella innostunut tuossa vaiheessa. Sieltä nousee esiin sijoitusehdokkaiksi mielenkiintoista kamaa ja sijoitus päätöstä ei vielä tehdä vaan prosessi nostaa ne esille tarkempaa arviointia varten. Samoin mielenkiintoa herätti se, että Revenio sai hyvin pisteitä ja sijoittui listan kärkipäähän. Mennyt ei ole tae tulevasta, sanotaan listalla olleen varsin mielenkiintoisia yrityksiä kärjessä joita tuntuu helpolta nykytilanteessa omistaa. Olen tunnistanut itseni enemmän sopivaksi Lynch tyyliseen kasvua edullisesti sijoittajaksi kuin arvosijoittajaksi.

Tässä vaiheessa en tiedä miten otan systeemin käyttöön omassa sijoitussuunnitelmassani, mutta aikomus on se kovasti sinne viedä. Sijoitusten vähentäminen nousee ajatuksena aina aika ajoin mieleen ja tämän voi olla yksi reitti siinä. Sain listalle noin parikymmentä osaketta, jotka hyvin voisi muodostaa sen suorien sijoitusten osan tai pääosan siitä. Strategiaa on vaarallista muuttaa kriisin keskellä, kuten aloituksessa totesin, joten todennäköisesti etenen pienin askelin. Indeksisijoitukset ja rahastot tulevat varmuudella edelleen muodostamaan osan sijoitussalkustani ennen kuin systeemin toimivuus on osoitettu.