Ratkaisuja hankkia pieniä ja keskisuuria osakkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin itselläni olleen liian alhainen pienosakepaino ja olen etsinyt sopivaa ETF ratkaisua joihin en ole ollut täysin tyytyväinen. Kävin kirjoituksen yhteydessä määrittelyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja Pohjoismaiden pörssissä suurin osa yhtiöistä on jo pieniä ja keskisuuria osakkeita. Salkustani löytyy Vanguardin pieniin osakkeisiin sijoittavat ETF ja keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, joten vähän olen näihin anomalioihin tehnyt sijoituksia, mutta paino alkaa olla pienehkö salkustani. Syy on osaksi koronakriisissä ja osaksi ettei sopivia pienosakesijoituksia ole löytynyt. Selviteltyäni asiaa minusta on tuntunut yhä enemmän siltä, että reikää voi paikata muilla keinoilla kuin sijoittamalla pienyhtiöindeksiin. Käyn tässä kirjoituksessa läpi ratkaisuja mitä olen alkanut pitää hyvänä.

Ensimmäinen ratkaisu on pienet indeksit, jotka ovat minulle kustannustehokkaita ja sisältävät pääosin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittamisesta. Näitä ovat salkussani Nordnetin Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska indeksirahastot. Suomen ja Ruotsin hallinnointi kustannukset ovat 0% ja sen lisäksi verotehokkaita, kun rahastot eivät maksa osingoista veroja. Tämä ei välttämättä ole pysyvää, mutta pitää nauttia eduista niin pitkään kuin voi ja lisäksi rahastoissa ei ole valuutanvaihtokustannusta lukuun ottamatta myynti kustannuksia. Norjassa kustannukset ovat samoin 0% ja verojen kohtelu ei ole itselleni täysin selvä. Kaikesta huolimatta rahasto on kulutehokas. Tanskassa on 0,20% hallinnointikulu, mutta sekään ei ole rahastoksi päätähuimaava ja pienosakkeille erityisesti varsin maltillinen. Rahastoista ei saa yhtiömäärällisesti kovin suurta hajautusta, yhtiöiden määrä jää alle 200 yhtiön. Saan joka tapauksessa hajautuksen neljään eri valuuttaan ja kaikilla neljällä maalla on toisista ominaispiirteitään poikkeavat pörssit, jotka aika vahvasti eroavat toimialoiltaan toisistaan. Mukan on neljä kohtuullisen pientä markkina-aluetta, jotka ei välttämättä kiinnosta suuria maailmanlaajuisia jättejä ja lisäksi joka maalla on oma huipputeknologiaa omalla allaan. Ruotsi on suurin, Norjalla on öljy, meriteollisuus ja kalastus, Tanskalla lääketeollisuus, logistiikka ja tuulivoima ja Suomella konepajat ja metsäteollisuus. Mielestäni pohjoismaat ovat melko pitkällä vihreässä teknologiassa.

Näiden lisäksi minulla tuohon kategoriaan liittyen Spiltan Invesment Bolag, jonka kustannukset on 0.20% ja luokittelen itse sen matalakuluiseksi lähes indeksi rahastoksi. Toki investointi yhtiöillä on vielä omat hallinnointikulunsa päälle. Saan tuolla kuitenkin aktiivista hallitustyöskentelyä yhtiöissä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä ja lisäksi saan sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Minusta näissä sijoituksissa on mahdollista saavuttaa ylituottoa indeksiin, jota voidaan osaksi selittää size factorilla.

Salkustani löytyy tämän lisäksi jonkun verran aktiivisia rahastoja. Aikojen saatossa niitä on ollut paljon ja olen karsinut niitä aikojen saatossa ja omalta osaltani laatinut hyvän rahaston tunnusmerkkejä. Hyvät rahastot ovat kiven alla ja yleensä jostakin joutuu tinkimään. Erityisen hankalaksi olen itse kokenut ns. skin gamen eli salkunhoitajalla on omat rahat pelissä. Tämä on osaksi mielestäni erikoista ainakin Suomessa. Itse ainakin mielelläni hoitaisin omia varojani ja saisin siitä vielä palkkaa, jota voisin sijoittaa uudelleen kuin vain hoitaisin omia rahoja vapaa herrana. Toki tässä on sitten yleensä rahastojen säännöistä aiheutuvia rajoituksia. Rahastot eivät suomessa esimerkkinä maksa sitten veroja osingoista, joten tämä olisi salkunhoitajalle edullista.

Hyvän rahaston tunnusmerkkejä

Salkun pienistä ja keskisuurista osakkeista

Salkussani on jonkin aikaa ollut liian alhainen pienosakepaino. Osa siitä oli tietoista sillä korona iskiessä päälle valitsin salkkuuni tietoisesti vahvoja yrityksiä joiden uskoin selviävän ja olevan voimissaan epidemian jälkeen. Tästä huolimatta pienosakkeiden osuus on ollut alhaisempi kuin tavoitteeni aika pitkään. Syy tähän on johtunut pitkälle MiFid direktiivin tulosta, joka sotki suunnitelmani Vanguardin USA ETF:ien kanssa. Olin suunnitelllut kasvattavani pienosakkeiden osuutta heidän kustannustehokkailla ETF:illä. Tämän jälkeen olen haeskellut sopivia tuotteita ja usein sanottiin, että Euroopasta löytyy vastaavia tuotteita. No olen vahvasti sitä mieltä, että ei löydy tai ne eivät läpäise jollain osalta seulaani. Vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat: Alhaiset kustannukset, laaja hajautus, riittävä koko ja likviditeetti ja siitä seuraava pieni spredi. Lähtökohtaisesti enemmän osakkeita sisältäneet ETF:t on varsin useissa tutkimuksissa tuottaneet paremmin. Kun ETF:n koko on riittävä sitä hoitavalla yhtiöllä paljon menetettävää. Tämän lisäksi haluan ETF:n olevan fyysinen. Indeksisijoittamisesta näkemäni pitkän aikajänteen tutkimukset on koskeneet fyysisiä ETF:iä ja tutkimuksista leijonanosa on Amerikasta, missä synteettisiä ETF juuri ole. En pidä synteettisten epämäärisyydestä, niistä on hankala nähdä mihin on sijoittanut ja edelleen vielä hankalampaa ymmärtää.

Määritelmistä sen verran, että yleensä Small Cap on luokiteltu Amerikassa 300 milj.$-2 mirjardia $. Pohjoismaisissa pörsseissä taas suuryhtiöt ovat yli miljardi euroa eli eivät välttämättä luokittelulla vielä edes Mid-Cap osakkeita. Keskisuuret on tuottaneet myös suuria paremmin tutkimuksissa joka ymmärrettävää, koska ne ovat vähemmän tutkittuja. Luin joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jossa keskisuurten arvoyhtiöiden todettiin tuottaneen paremmin kuin pienten. Tässä voi olla takana Faman tutkimusten myötä suosituksi tullut sijoittaminen pieniin arvoyhtiöihin. Omassa sijoittamisessani pyrin vain hyödyntämään tiedon. Luokittelen omissa sijoituksissani sijoitukset pohjoismaisiin indekseihin pieneksi ja keskisuureksi sijoitukseksi. Nämä kuuluvat mielestäni anomalian piiriin. Pohjoismaissa löytyy selkeitä kilpailuetua aiheuttavia piirteitä, markkinat ovat useassa sektorissa niin pienet ettei houkuta kilpailijoita. Tuoreehko esimerkki on Amazonin pelätty rynnistys pohjoismaihin. Ruotsiin rantauduttu, mutta mitään erityistä kiirettä ole pidetty ja poikkeuksellisia ponnisteluja ei ole tehty. Esimerkkinä S-ryhmä ja Kesko duopoli on aika rauhassa saanut toimia, tänne ei ole ollut tulossa kuin Lidl, mutta Aldi, Carrefour eivät ole yrittämässä eikä ICA ole näkynyt.