Ratkaisuja hankkia pieniä ja keskisuuria osakkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin itselläni olleen liian alhainen pienosakepaino ja olen etsinyt sopivaa ETF ratkaisua joihin en ole ollut täysin tyytyväinen. Kävin kirjoituksen yhteydessä määrittelyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja Pohjoismaiden pörssissä suurin osa yhtiöistä on jo pieniä ja keskisuuria osakkeita. Salkustani löytyy Vanguardin pieniin osakkeisiin sijoittavat ETF ja keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, joten vähän olen näihin anomalioihin tehnyt sijoituksia, mutta paino alkaa olla pienehkö salkustani. Syy on osaksi koronakriisissä ja osaksi ettei sopivia pienosakesijoituksia ole löytynyt. Selviteltyäni asiaa minusta on tuntunut yhä enemmän siltä, että reikää voi paikata muilla keinoilla kuin sijoittamalla pienyhtiöindeksiin. Käyn tässä kirjoituksessa läpi ratkaisuja mitä olen alkanut pitää hyvänä.

Ensimmäinen ratkaisu on pienet indeksit, jotka ovat minulle kustannustehokkaita ja sisältävät pääosin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittamisesta. Näitä ovat salkussani Nordnetin Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska indeksirahastot. Suomen ja Ruotsin hallinnointi kustannukset ovat 0% ja sen lisäksi verotehokkaita, kun rahastot eivät maksa osingoista veroja. Tämä ei välttämättä ole pysyvää, mutta pitää nauttia eduista niin pitkään kuin voi ja lisäksi rahastoissa ei ole valuutanvaihtokustannusta lukuun ottamatta myynti kustannuksia. Norjassa kustannukset ovat samoin 0% ja verojen kohtelu ei ole itselleni täysin selvä. Kaikesta huolimatta rahasto on kulutehokas. Tanskassa on 0,20% hallinnointikulu, mutta sekään ei ole rahastoksi päätähuimaava ja pienosakkeille erityisesti varsin maltillinen. Rahastoista ei saa yhtiömäärällisesti kovin suurta hajautusta, yhtiöiden määrä jää alle 200 yhtiön. Saan joka tapauksessa hajautuksen neljään eri valuuttaan ja kaikilla neljällä maalla on toisista ominaispiirteitään poikkeavat pörssit, jotka aika vahvasti eroavat toimialoiltaan toisistaan. Mukan on neljä kohtuullisen pientä markkina-aluetta, jotka ei välttämättä kiinnosta suuria maailmanlaajuisia jättejä ja lisäksi joka maalla on oma huipputeknologiaa omalla allaan. Ruotsi on suurin, Norjalla on öljy, meriteollisuus ja kalastus, Tanskalla lääketeollisuus, logistiikka ja tuulivoima ja Suomella konepajat ja metsäteollisuus. Mielestäni pohjoismaat ovat melko pitkällä vihreässä teknologiassa.

Näiden lisäksi minulla tuohon kategoriaan liittyen Spiltan Invesment Bolag, jonka kustannukset on 0.20% ja luokittelen itse sen matalakuluiseksi lähes indeksi rahastoksi. Toki investointi yhtiöillä on vielä omat hallinnointikulunsa päälle. Saan tuolla kuitenkin aktiivista hallitustyöskentelyä yhtiöissä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä ja lisäksi saan sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Minusta näissä sijoituksissa on mahdollista saavuttaa ylituottoa indeksiin, jota voidaan osaksi selittää size factorilla.

Salkustani löytyy tämän lisäksi jonkun verran aktiivisia rahastoja. Aikojen saatossa niitä on ollut paljon ja olen karsinut niitä aikojen saatossa ja omalta osaltani laatinut hyvän rahaston tunnusmerkkejä. Hyvät rahastot ovat kiven alla ja yleensä jostakin joutuu tinkimään. Erityisen hankalaksi olen itse kokenut ns. skin gamen eli salkunhoitajalla on omat rahat pelissä. Tämä on osaksi mielestäni erikoista ainakin Suomessa. Itse ainakin mielelläni hoitaisin omia varojani ja saisin siitä vielä palkkaa, jota voisin sijoittaa uudelleen kuin vain hoitaisin omia rahoja vapaa herrana. Toki tässä on sitten yleensä rahastojen säännöistä aiheutuvia rajoituksia. Rahastot eivät suomessa esimerkkinä maksa sitten veroja osingoista, joten tämä olisi salkunhoitajalle edullista.

Hyvän rahaston tunnusmerkkejä

1. Hyvällä rahastolla on vertailuryhmäänsä alhaisemmat kulut

Rahastojen kuluissa on yllättävän suurta vaihtelua. Kivijalkapankkien rahastojen kulut vaihtelevat Suomessa 1,5-2,0% välissä tyypillisesti. Valitsemalla rahaston kulujen alalaidasta ja mielellään alle pääsee jo etu matkalle. Hämmentävää kyllä, loistavia rahastoja voi saada alhaisella kuluilla.

2. Pitkäaikainen hyvä tuottohistoria

Rahaston omatessa kymmenen vuoden hyvän tuottohistorian, sillä alkaa olemaan näyttöjä. Tutkimusten mukaan 1 tai muutaman huippuhistorian omaavilla rahastoilla on taipumus menestyä huonosti, paluu normaaliin tulee eteen. Kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika erottamaan sattuman.

3. Salkunhoitaja

Hyvän tuoton tehnyt salkunhoitaja yhä hoitaa salkkua. Monessa yhteydessä on sanottu tiimin tekevän työtä, mutta loppu peleissä ne päätökset henkilöityvät ja hyvä salkunhoito vaatii tiettyä luonnetta ja hyökyilemättömyyttä ja uskoa omiin kykyihin. Todella hyvissä rahastoissa salkunhoitajalla on mainetta ja se mainitaan ja sitä kannattaa käyttää. Salkunhoitajan kohdalla on varmistettava, että hyvä hoitaja hoitaa yhä salkkua.

4.Skin game

Hyvässä rahastossa salkunhoitajalla on omat rahat pelissä.

5. Sijoitusstrategia tai tapa

Rahastolla on sijoitusstrategia tai tapa, jolla on mahdollista tehdä ylituottoa. Vaihtoehtoisesti rahastolla saa sijoituksia joihin ei muuten pääse tai hankala päästä. Esimerkkinä voisi mainita suomalaiset pienet osakkeet niihin ei löydy indeksisijoitusta.

6. Toiminta-alue

Rahaston on hyvä toimia alueella, jolla on edellytyksiä pärjätä. Salkun ennäkin poikettava indeksistä, jotta sen voittaminen mahdollista. Toimittaessa Sali Vilenin sanoin ”piirimestaruuskisoissa” edun saavuttaminen on helpompaa. Vaihtoehtoisesti kenttä on jollakin tavalla valittu. Hyviä esimerkkejä:

Pyn Elite toimii Aasian kohtuullisen pienillä syrjäisillä markkinoilla.

Arvo Markka arvosijoitukset Suomen syrjäiset markkinat.

Mikro Markka, Suomlaiset pienet yhtiöt, ei mahdollista indeksisijoittaa.

Seligson Phoenix, erikoistilanteet

Seligson Phoebus laatuyhtiöt rajatusti kohtuullisen syrjäsiltä pohjoismaisilta markkinoilta pääsääntöisesti.

Vertailtuani pieniin yhtiöihin sijoittavia indeksisijoituksia niin olen löytänyt hyvin tuottaneita aktiivisia rahastoja. Kaikki kriteerit eivät välttämättä täyty mainituissa kategorioissa. Pienet yhtiöt erityisesti pienillä markkinoilla on usein piirimestaruus kisoja. Isommilla resursseilla toimivat pankit eivät välttämättä vaivaidu esimerkkinä pohjoismaihin yritysvierailuille. Rahastot sijoittavat yhtiöihin joihin en ole itse sijoittanut ja tuovat oikeaa hajautusta portfoliooni. Rahastoyhtiötillä paremmat resurssit etsiä ja tutustua yhtiöihin käydä vierailuilla, tavata johtoa, soitella jne, jotka voivat johtaa parempaan yhtiö valintaan. Minusta näissä tapauksissa hiukan korkeampi kustannus perusteltavissa ja niillä on mahdollista saavuttaa indeksiä parempaa tuottoa.

Haluan sijoitusten olevan seurannassa ja tämän vuoksi en halua sijoituksiani suurta määrää eri rahastoyhtiöitä. Nordnetin kautta on aika poikkeavasti mahdollista hankkia useiden eri rahastoyhtiöiden tuotteita. Tämän vuoksi sijoitukseni rajatuvat pitkälle Nordnetin valikoimmaan. Nordnetin kautta näkee kohtuullisen helposti pääosan Morrning Starin tiedoista. Tämän lisäksi minulta löytyy asiakkuus Seligsonilta ja Lähi-Tapiolasta. Seligsoniin teen sopivien tilaisuuksien tullen merkintöjä, Lähi-Tapiolan sijoitukset ovat holdissa. Sinne on tehty merkintöjä finanssikriisin jälkeen ja tuottojen vuoksi en ole omistuksiani kiirehtinyt mitään tekemään. Rahastoilla on ollut kohtuullisen hyvä menetys ja käyn tässä Lähi-Tapiola kasvun lävitse.

Uudehko pieniin osakkeisiin sijoittava rahasto on Didner Gerge Small & Microcap rahasto, jonka kulut 1,60%. Se on pienyhtiö ryhmässä edullisemmasta päästä. Se historiansa aikana, joka on noin7-8 vuotta pärjännyt luokalleen ja vertailu-indeksilleen. Mielenkiintoista, että Morning Starissa luokka on pärjännyt indeksiä paremmin. Tuotoissa se ei ole voittanut esimerkkinä OMXHGI, OMXH25GI ja OMSGI indeksejä 5 vuoden tuotolla. Lyhyemmillä aikajänteillä tilanne hiukan muuttuu. Henrik Sandell on toiminut rahaston salkunhoitajana koko historian. Salkun sijoituksista karvan verran alle 70% on eurooppalaisissa yhtiöissä, 21% Britanniassa ja sitten 5% USA ja vähän Australia ja Aasia. Rahaston yhtiöitä on salkussani arvioni mukaan erittäin vähän. Salkunhoitajan omistusta en ole onnistunut löytämään.

Seuraavaksi käsittelen EVLI Ruotsi pienyhtiöt. Minulla on Ruotsiin jonkun verran altistusta Nordnet Ruotsi indeksirahaston, Spiltan Aktiefond Invesment Bolagin ja Investorin kautta. Mikään näistä ei selvästi sijoita pienyhtiöihin. Rahaston kulut ovat 1,60% eli tyyppillisen aktiiivisen rahaston alhaisemmasta päästä. Evli Ruotsi pienyhtiöillä on näyttävä yli 10 vuotta indeksille pärjännyt historia ja se on rahastoraportissa toiseksi parhaiten tuottanut Pohjoismainen rahasto EQ Pohjoismaiden jälkeen. Salkunhoitaja on vuosien saatossa vaihtunut ja välillä hoitaja on ollut EVLI varainhoito. Nyt salkkua hoitaa Janne Kujala. Hänellä varsin vakuuttava näyttö EVLI Suomi Pienyhtiöistä. Evli Ruotsi pienyhtiöt rahasto on pärjännyt OMXSGI indeksille 1, 3 ja 5 vuoden aikajäteellä. Rahasto on pärjännyt luokalleen samoilla aika väleillä. Olen valmis katsomaan minne tämä vie ja sijoituskenttä on mielestäni hyvä. Ruotsissa on paljon pieniä yhtiöitä ja sijoittajaystävällinen ympäristö. Suurin sijoitus Embracer on sama kuin Didner&Gergen rahastossa, mutta muuten sisältö poikkeaa toisistaan selvästi.

Tämän lisäksi minulta löytyy EVLI:ltä Suomi Pienyhtiöt rahasto. Ruotsin tapaan rahaston kulut on 1,60% ja rahasto on Suomi Rahastojen toiseksi paras 10 vuoden historialla. Rahastoraportin mukaan nimi ei ole ollut sama koko aikaa, mutta Janne Kujala on hoitanut EVLI:n Suomirahastoja pitkään. Rahastossa on jonkun verran altistusta muuhun salkkuuni, suurin sijoitus tällä hetkellä QT puuttuu salkustani, mutta muita kymmenen suurimman joukosta löytyy Valmet, Konecranes, Tokmanni, Talenom ja Revenio. Lisäki altistusta tulee indeksirahaston kautta. Koen, että tämä osakepoiminta ajaa asiansa, salkkuun on valittu monta yhtiötä hyvällä menestyksellä, jotka on minulta puuttuneet ja noilla tuotoilla kelpaa ratsastella, 15,1 % vuosituotto 10 vuotta.

Amerikka on ollut pienosakkeiden osalta hankala. Kaikesta näkee, että kilpailu markkinalla on kovaa yhtiöitä paljon. Handelsbankenin Teema rahastot on allekirjoittaneelle pistäneet positiivisesti silmään, niillä on ollut hyvää menestystä useilla alueilla suhteessa indeksiin. Pieniin osakkeisiin olen valinnut Handelsbanken Amerika Småbolag Tema, jonka kulut on 1,50% menee vähän alle edellisistä. Vaikka minulla olisi indeksisijoitus Amerikkaan tämä rahasto sijoittaa Meksikolaisiin ja Kanadalaisiin pieniin osakkeisiin Amerikan lisäksi. Osuus on toki tällä hetkellä marginaalinen alle 5%, mutta mahdollisuus noihin sijoituksiin löytyy. Rahasto on mennyt tuotoissa aika tasan S&P500 indeksin kanssa. Rahasto on voittanut Morning Starin vertailuindeksin Russell 2000 TR USD historiansa aikana. Salkun hoitaja Joakim By ollut salkun hoitajana joulukuusta 2018 lähtien. Tämän aikana rahaston tuotto on ollut erinomainen. Morning Starin mukaan 14,61% ja se on voittanut indeksin 3,63% erolla. Rahasto hajauttaa salkkuani hyvin, rahaston osakkeita on salkussani vähän ja pienyhtiö altistumisen vuoksi voi arvioida mahdollisuus indeksiä parempaan tuottoon on hyvä.

Näiden lisäksi minulta löytyy salkusta Handelsbankenin Pohjoismaiset pienyhtiöt. Salkku on voittanut indeksin kymmenen vuoden ajanjaksolla, mutta jäänyt ihan viimeiset vuodet vertailurahastoistaan. Salkunhoitaja Tore Marken on toiminut salkunhoitajana vuodesta 2008 lähtien. Tämä rahasto on mietityttänyt ehkä näistä kaikista eniten, minulla on jo vastaavia. Salkussa on vähän Suomalaisia yhtiöitä, joka puolustaa paikkaa. 42% salkusta on tällä hetkellä Tanskasta ja Norjasta. Tuotto on 14,8% vuodessa kymmeneltä viime vuodelta ja 17,8% viideltä viime vuodelta.

Lähi-Tapiola Kestävä Kasvu on tämän lisäksi salkussani. Minulla on takana yli 10 vuoden omistajuus, olen ostellut ensimmäiset erät vuonna 2009 finanssikriisin pohjan jälkeen. Salkussa piti olla kasvua ja pienosakkeita, mutta en oikein kunnolla uskaltanut peloissani panostamaan. Salkkuun pystyi kuitenkin kerta erillä ostamaan haluamassaan ajankohdassa jatkuvana säästäjänä ilman merkintäpalkkiota laittamalla rahan tilille viitenumerolla. Käytäntö muuttui ja merkinnät oli tehtävä erikseen Tapiolan palvelussa ja tässä vaiheessa säästäminen kohdallani jäi, kun olin aloittanut asiakkuuden Seligsonille. Rahasto on antanut 12,8% vuotuisen tuoton viimeiset 10 vuotta rahastoraportin mukaan. Säästöä olisi kannattanut jatkaa sillä viimeiset viisi vuotta rahasto on tuottanut 17,5% ja on toiseksi paras Suomen rahastotutkimuksen raportin maailmaosakkeista. Rahaston kulut on 1,50% joka Suomalaisille pankeille kohtuullisen alhainen. Slakunhoitajaa ei erikseen kerrota vaan ilmoitetaan Tapiola varainhoito. Varinhoitotiimi on seurantani mukaan pysynyt kohtuullisen vakiona. Omistajuuteni aikana rahasto on muuttunut vastuulliseksi. Lähi-Tapiolan myynnin S-ryhmälle jälkeen olen hiukan ollut huolissani Lähi-Tapiolan rahastojen ja rahastoyhtiön kohtalosta. Rahstoja ei markkinoida S-Pankissa vaan S-pankilla on omat mielestäni heikommat rahastot. S-Pankin puolella löytyy kuitenkin FIM rahastot. Lähi-Tapiolan tilit on siirretty S-Pankin puolelle. Mietiskelin lisäsijoituksia Lähi-Tapiolaan juuri Kasvurahastoon, kun Nordnet otti rahastot palveluunsa. Nyt ne eivät enää sitten syystä tai toisesta näy Nordnetissa. Hankinta on kohtuullisen vaivalloisessa paikassa Lähi-Tapiolan omassa palvelussa. Seligsonin rahastoyhtiön hankinta tosin hälvensi omaa epäilyäni rahastoyhtiön jatkosta. Jostakin syystä hallinnointi on erillinen S-Pankista ja FIM:istä.

Yhteenveto

Olen mielestäni onnistunut löytämään salkkuuni hyviä pieniin yhtiöihin sijoittavia rahastoja. Parhaita ovat mielestäni Nordnet indeksirahastot ja Spiltan Aktiefond Invesment bolag, vaikka eivät suoraan pienyhtiörahastoja olekkaan. Muissa rahastoissa kulut alkavat olla kohtuullisen korkeat ja esimerkkinä mainituissa Seligson Phoebus hallinnointipalkkio 0,74% ja 20% tuottosidonnainen palkkio. Samassa rahastossa salkunhoitajalla on omat rahat pelissä eli ns. skin game. Rahastoista en ole löytänyt samanlaisia tapauksia. Suurinosa rahastoista toimii osakkeissa, jotka ovat indeksirahastojen ulkopuolella eikä ole välttämättä kokonsa puolesta suuria yhtiöitä kiinnostavia ja maantieteellisesti alueilla joissa yritysvierailut vaikeita. Noissa ”piirimestaruuskisoissa” voi olla helmiä, jotka jääneet huomaamatta. Tutkiessani rahastojen sisältöä moni yhtiö oli esimerkkinä Inderesin palstalta tuttuja. Minusta noilta markkinoilta on löydettävissä hyviä sijoituksia ja salkunhoitajilla on niistä aika pitkä näyttö. Vaihtoehtoisesti sijoitusprosessi voi olla hyvä. Koen rahastojen olevan hyvä lisä salkkuuni- ja uskon niiden parantavan tuotto-odotusta. Tapaukset on sellaisia joissa salkunhoitajan työstä kannattaa maksaa. En usko pystyväni itse noista yhtä hyvin yhtiöitä valitsemaan kuin salkunhoitajat toimivat. Tietysti voi poimia rahastojen suurimmat sijoitukset, mutta aikasaatossa ne muuttuvat. Sijoittaja.fi tutkimuksessa osan hyvistä rahastotuotoista selitti listautumiset joista instituutionaaliset sijoittajat saavat suuria eriä ja minulla ei ole pääsyä. Rahastojen pitkäaikaiset tuotot ovat erinomaisia selvästi yli 10%, toki markkinatilanne on uosinut tuottoja, mutta siitä huolimatta.


Linkkejä aiheeseen:

Näin valitset aktiivisen salkunhoitajan – 5 vinkkiä rahastosijoittajalle(sijoittaja.fi)

Pulinat pois – tässä ovat oikeasti Suomen parhaat rahastot(sijoittaja.fi)