Huomiot viimeaikaisista toimista

Olen ottanut uuden pisteytyssysteemin osakkeille käyttöön, josta kirjoittelin blogiin toukokuussa Sijoitusstrategian jatkotarkastelua. Minulla on jo aiemmin ollut tavoite nostaa indeksipainoa 40%:ttiin. Olen havainnut, jotta riveillä olisi salkussani merkitys joudun nykyisillä ostoerillä tekemään useita ostoja ja käteisen raapiminen vie aikaa. Sijoitusten vähentäminen on jo pitkään ollut tavoitteena. Lisäksi olen todennut olevani liian impulsiivinen ostaja. Pieni tarkstelu miten olen onnsitunut on paikallaan.

Olen saanut salkkuani siivottua ihan mukavasti viime aikoina. Olen halunnut keskittää salkkuani Nordnettiin helpomman hallittavuuden vuoksi, suurin paino sijoituksista on joka tapauksessa siellä. Op:n salkussa rivit on vähentyneet tasaiseen, sain hiljattain pienen Telia position myytä poissa. Lehdon myin heti tuloksen tultua nykykurssiin hyvään hintaan pois Nordnet salkusta, OP:n salkkuun en ehtinyt samaan hintaan ja myin pienen erän. Siilin myin poissa toimitusjohtajavaihdoksen jälkeen. En osaa sanoa millainen on yhtiön tulevaisuus ja oman osansa vaikutti tipahtaminen Inderesin maalisalkusta. Myyminen kesti, mutta sain edelleen myytyä ihan kivaan hintaan suhteessa listautumismerkintähintaan. Ehkä suurin syy on johto, en voi sanoa, että yhtiöllä hyvä johto, jos sellaista ei ole.

Ulkomaisista osakkeista olen keventänyt Deereä kahteen otteeseen. Deere on ollut loistava sijoitus, mutta se alkaa olemaan mielestäni kallis ja siihen ladattu paljon tulevaisuuden odotuksia. Se ei ollut pisteytyslistani kärjessä, mutta siitä huolimatta suuria sijoituksia. Osinkotuotto prosentti oli alle yhden. Deere on edelleen salkussani ja ihan hyvällä osuudella. Tilalle hankin yhtenä esimerkkinä Lockheed Martinia, jonka P/E 14, kun taas Deere 24. Molemmilla on hyvä tilauskanta, markkinajohtajia alallaan poikkeuksellista tekniikkaa. Tuntuu paremmalta siirtää panoksia edullisempaa noin 3% osinkotuottoa maksavaan.

Myin salkustani kokonaan poissa PPL corporationin. Tämän hetken tuloksella laskettuna P/E oli 94 ja oman pääoman tuotto reilusti alle vaatimukseni 12%. Yhtiöllä on hyvä osinkotuotto, mutta en jää odottelemaan mahdollista osingon laskua. Tämän osalta rahat menivät pääosin Lockheed Martiniin.

Ajatuksia sijoitusstrategiasta

Sain Sharevillessä erinomaisen kysymyksen, miksi tekee mieli poimia osakkeita indeksisijoituksen sijaan?

Nykyinen oma salkkuni nykyinen tilanne on pitkälle seurausta siitä, että sijoittajana äärimmäisen varovainen. En halua olla isoissa romahduksissa mukana ja vähän pelkään niitä. Samalla olen pitkään pitänyt markkinoita yliarvostettuina tai korkealle arvostettuina. Odottanut sitä velkakuplan posahdusta. Minulla vei pitkään, että sain nostettua salkkuni osakepainon sinne 70% tavoitteeseen ja siitä edelleen ylöspäin. Suorissa osakesijoituksissa olen pelannut safetyä ja yrittänyt ottaa varmoja sijoituksia ja oikeastaan valitessa sijoitukset jo tyytynyt heikompaan tuottoon. Olen halunnut vahvan kassavirran siihen romahdukseen.

Pikku hiljaa olen muuttanut näkökantaani ja osaksi salkkuni ja osinkovirran kasvettua. Minulla on edelleen sijoitussääntöni joita noudatan, mutta suurin virheeni on poiketa niistä. Teen impulsiivisia ostoja joista olen yrittänyt poissa. Olen pystynyt aika hyvin pitämään salkkuni vakiona eikä suuria muutoksia tule, teen jatkuvasti pieniä liikkeitä.

Tämä johti pohtimaan sijoitusstrategiaani ja se kaipaa päivitystä. Itse en enää tavoittele pientä tuottoa. Haluan sijoituksillani. Tavoitteena on indeksiä parempi tuotto. ROE pitää olla yli 12% eli oma pääoma tuottaa yhtiöllä turvamarginaali huomioiden yli markkinoiden keskimääräisen tuoton. Lisäksi arvostus alle tai kasvu markkinoita nopeampaa. Lisäksi teknisesti mielellään hyvä tilanne, johdolla merkittävä osakeomistus, sisäpiiri mielellään ostaa osaketta. Johto pitää olla hyvä. Pisteytän sijoitukset ja sijoitan parhaimpiin. Aika on loistavan bisneksen ystävä. Olen alkanut siivomaan salkustani keskikertaisia sijoituksia ja nostan indeksipainoa pikku hiljaa. Salkussa oleville riveille pitää saada suurempi merkitys. Mutta teen liikkeet strategiani mukaan pienin muutoksin. Liian tempoilevalla menolla voi tehdä suuria virheitä.

Ratkaisuja hankkia pieniä ja keskisuuria osakkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin itselläni olleen liian alhainen pienosakepaino ja olen etsinyt sopivaa ETF ratkaisua joihin en ole ollut täysin tyytyväinen. Kävin kirjoituksen yhteydessä määrittelyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja Pohjoismaiden pörssissä suurin osa yhtiöistä on jo pieniä ja keskisuuria osakkeita. Salkustani löytyy Vanguardin pieniin osakkeisiin sijoittavat ETF ja keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, joten vähän olen näihin anomalioihin tehnyt sijoituksia, mutta paino alkaa olla pienehkö salkustani. Syy on osaksi koronakriisissä ja osaksi ettei sopivia pienosakesijoituksia ole löytynyt. Selviteltyäni asiaa minusta on tuntunut yhä enemmän siltä, että reikää voi paikata muilla keinoilla kuin sijoittamalla pienyhtiöindeksiin. Käyn tässä kirjoituksessa läpi ratkaisuja mitä olen alkanut pitää hyvänä.

Ensimmäinen ratkaisu on pienet indeksit, jotka ovat minulle kustannustehokkaita ja sisältävät pääosin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittamisesta. Näitä ovat salkussani Nordnetin Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska indeksirahastot. Suomen ja Ruotsin hallinnointi kustannukset ovat 0% ja sen lisäksi verotehokkaita, kun rahastot eivät maksa osingoista veroja. Tämä ei välttämättä ole pysyvää, mutta pitää nauttia eduista niin pitkään kuin voi ja lisäksi rahastoissa ei ole valuutanvaihtokustannusta lukuun ottamatta myynti kustannuksia. Norjassa kustannukset ovat samoin 0% ja verojen kohtelu ei ole itselleni täysin selvä. Kaikesta huolimatta rahasto on kulutehokas. Tanskassa on 0,20% hallinnointikulu, mutta sekään ei ole rahastoksi päätähuimaava ja pienosakkeille erityisesti varsin maltillinen. Rahastoista ei saa yhtiömäärällisesti kovin suurta hajautusta, yhtiöiden määrä jää alle 200 yhtiön. Saan joka tapauksessa hajautuksen neljään eri valuuttaan ja kaikilla neljällä maalla on toisista ominaispiirteitään poikkeavat pörssit, jotka aika vahvasti eroavat toimialoiltaan toisistaan. Mukan on neljä kohtuullisen pientä markkina-aluetta, jotka ei välttämättä kiinnosta suuria maailmanlaajuisia jättejä ja lisäksi joka maalla on oma huipputeknologiaa omalla allaan. Ruotsi on suurin, Norjalla on öljy, meriteollisuus ja kalastus, Tanskalla lääketeollisuus, logistiikka ja tuulivoima ja Suomella konepajat ja metsäteollisuus. Mielestäni pohjoismaat ovat melko pitkällä vihreässä teknologiassa.

Näiden lisäksi minulla tuohon kategoriaan liittyen Spiltan Invesment Bolag, jonka kustannukset on 0.20% ja luokittelen itse sen matalakuluiseksi lähes indeksi rahastoksi. Toki investointi yhtiöillä on vielä omat hallinnointikulunsa päälle. Saan tuolla kuitenkin aktiivista hallitustyöskentelyä yhtiöissä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä ja lisäksi saan sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Minusta näissä sijoituksissa on mahdollista saavuttaa ylituottoa indeksiin, jota voidaan osaksi selittää size factorilla.

Salkustani löytyy tämän lisäksi jonkun verran aktiivisia rahastoja. Aikojen saatossa niitä on ollut paljon ja olen karsinut niitä aikojen saatossa ja omalta osaltani laatinut hyvän rahaston tunnusmerkkejä. Hyvät rahastot ovat kiven alla ja yleensä jostakin joutuu tinkimään. Erityisen hankalaksi olen itse kokenut ns. skin gamen eli salkunhoitajalla on omat rahat pelissä. Tämä on osaksi mielestäni erikoista ainakin Suomessa. Itse ainakin mielelläni hoitaisin omia varojani ja saisin siitä vielä palkkaa, jota voisin sijoittaa uudelleen kuin vain hoitaisin omia rahoja vapaa herrana. Toki tässä on sitten yleensä rahastojen säännöistä aiheutuvia rajoituksia. Rahastot eivät suomessa esimerkkinä maksa sitten veroja osingoista, joten tämä olisi salkunhoitajalle edullista.

Hyvän rahaston tunnusmerkkejä

Salkun pienistä ja keskisuurista osakkeista

Salkussani on jonkin aikaa ollut liian alhainen pienosakepaino. Osa siitä oli tietoista sillä korona iskiessä päälle valitsin salkkuuni tietoisesti vahvoja yrityksiä joiden uskoin selviävän ja olevan voimissaan epidemian jälkeen. Tästä huolimatta pienosakkeiden osuus on ollut alhaisempi kuin tavoitteeni aika pitkään. Syy tähän on johtunut pitkälle MiFid direktiivin tulosta, joka sotki suunnitelmani Vanguardin USA ETF:ien kanssa. Olin suunnitelllut kasvattavani pienosakkeiden osuutta heidän kustannustehokkailla ETF:illä. Tämän jälkeen olen haeskellut sopivia tuotteita ja usein sanottiin, että Euroopasta löytyy vastaavia tuotteita. No olen vahvasti sitä mieltä, että ei löydy tai ne eivät läpäise jollain osalta seulaani. Vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat: Alhaiset kustannukset, laaja hajautus, riittävä koko ja likviditeetti ja siitä seuraava pieni spredi. Lähtökohtaisesti enemmän osakkeita sisältäneet ETF:t on varsin useissa tutkimuksissa tuottaneet paremmin. Kun ETF:n koko on riittävä sitä hoitavalla yhtiöllä paljon menetettävää. Tämän lisäksi haluan ETF:n olevan fyysinen. Indeksisijoittamisesta näkemäni pitkän aikajänteen tutkimukset on koskeneet fyysisiä ETF:iä ja tutkimuksista leijonanosa on Amerikasta, missä synteettisiä ETF juuri ole. En pidä synteettisten epämäärisyydestä, niistä on hankala nähdä mihin on sijoittanut ja edelleen vielä hankalampaa ymmärtää.

Määritelmistä sen verran, että yleensä Small Cap on luokiteltu Amerikassa 300 milj.$-2 mirjardia $. Pohjoismaisissa pörsseissä taas suuryhtiöt ovat yli miljardi euroa eli eivät välttämättä luokittelulla vielä edes Mid-Cap osakkeita. Keskisuuret on tuottaneet myös suuria paremmin tutkimuksissa joka ymmärrettävää, koska ne ovat vähemmän tutkittuja. Luin joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jossa keskisuurten arvoyhtiöiden todettiin tuottaneen paremmin kuin pienten. Tässä voi olla takana Faman tutkimusten myötä suosituksi tullut sijoittaminen pieniin arvoyhtiöihin. Omassa sijoittamisessani pyrin vain hyödyntämään tiedon. Luokittelen omissa sijoituksissani sijoitukset pohjoismaisiin indekseihin pieneksi ja keskisuureksi sijoitukseksi. Nämä kuuluvat mielestäni anomalian piiriin. Pohjoismaissa löytyy selkeitä kilpailuetua aiheuttavia piirteitä, markkinat ovat useassa sektorissa niin pienet ettei houkuta kilpailijoita. Tuoreehko esimerkki on Amazonin pelätty rynnistys pohjoismaihin. Ruotsiin rantauduttu, mutta mitään erityistä kiirettä ole pidetty ja poikkeuksellisia ponnisteluja ei ole tehty. Esimerkkinä S-ryhmä ja Kesko duopoli on aika rauhassa saanut toimia, tänne ei ole ollut tulossa kuin Lidl, mutta Aldi, Carrefour eivät ole yrittämässä eikä ICA ole näkynyt.