Buffettin portfolion muutoksia Q2/2014

Buffett on jatkanut Q1:ltä tuttua linjaa ja on vähentänyt Direct TV:n omistusta niin, että se tipahtanut 10 suurimman omistuksen joukosta. Tilalle on noussut Moody*s Corp., jonka omistus ei ole muuttunut.  Lisäksi Bershire on jatkanut edelleen Phillips 66 omistuksen vähentämistä. Muutenkin Buffettin vähennyksiä on kohdistunut öljy-yhtiöihin.

Lisäuksiä on tullut IBM:ään, Walmarttin, Chicago Bridge & Iron Companyyn, Verizon Communicationiin ja Suncor Energyyn.

Kymmenen suurinta sijoitusta Q2/2014

Nro.	Osake	Portfoliosta [%]	Kumulat.[%]
1	WFC - Well Fargo	22.64	22.64
2	KO- Coca Cola Co.	15.75	38.39
3	AXP- American Express	13.37	51.76
4	IBM	11.82	63.58
5	WMT - Walmart Stores	4.1	67.68
6	PG - Procter& Gamble	3.86	71.54
7	XOM - Exxon Mobil	3.85	75.39
8	USB - U.S Bancorp	3.23	78.62
9	DVA-DaVita HealthCare Partners	2.53	81.15
10	MCO- Moody's Corp.	2.45	83.60

Edellinen: Buffettin portfolionmuutoksia Q1/2014

Omat ajatukset Kondratieffin syklistä

Kondratieffin syklistä löytyy paljon kirjoittelua ja monessa yhteydessä on esitetty, että talvi on alkanut  vuoden 2000-luvun teknologia romahduksesta ja useissa kirjoituksissa sen odotetaan olevan lopuillaan. Mielestäni ei olla vielä lopussa, koska velka ei ole pyyhkiytynyt poissa ja edelleen yhteiskunta on huomattavan kulutusorientoitunut. Maailman suurimman talouden yhdysvaltojen velkakatto tulee vastaan tasaisen varmasti. Yksityisten kuluttajien velkaantuminen kävi varmasti huipussaan Amerikassa. Itse odotan, että tässä vielä käydään tietty loppuhuipennus alhaisella korkotasolla. Keskuspankit haluavat inflaation liikkeelle ja jossain vaiheessa se lähtee liikkeelle. Velkaa ei vielä pidetä yleisenä pahana. Puhutaan kaupungistumisen supersyklistä. Oman näkemykseni mukaan kupla rakennetaan Metropolien kiinteistö sektorille. Nyt jo selvästi halutaan hankkia kasvukeskuksien kiinteistöjä. Näiden arvoa nyt sitten nostetaan keinotekoisesti lainarahalla ja niiden ostaminen on lähtökohtaisesti rationaalista. Niiden arvon voidaan arvioida nousevan, käyttöaste on vuokrakäytössä korkea, vuokratuotto kovan kysynnän takia hyvä.   Kaikki näyttää hyvältä ja se on niin kauan hyvää, kun systeemiin voidaan pumpata velkarahaa eri reittejä. Yksityinen velka, valtion velka, rahastot ja osakeyhtiöt, osakeyhtiöt tuovat uutta rahaa uusilla listautumisilla ja osake anneilla.

Hyvä kuvaus nykyisestä tilanteesta: 

Kondratieffin sykli

Nikolai Kondratieff on kirjoittanut kirjan Long Waves in Economic Life. Kondratieff oli Joseph Stalinin palkkaama ekonomisti. Tuohon aikaan kommunismin ja kapitalismin välinen taistelu oli kovimmillaan. Stalin halusi, että Kondratieff selvittäisi syyt, minkä takia kapitalistinen maailma tulee aikanaan tuhoamaan itsensä. Kommunistiseen ajattelumallin mukaan markkinavoimat ja yksilön tahto, ahneudessaan ei voi kestää kovin pitkälle ennen lopun tuloa. Kondratieff ennusti vuoden 1929 romahduksen etukäteen ja sitä seuranneen suuren laman päästen tutkimuksellaan Stalinin suosioon. Valitettavasti omalta kannaltaan hän tuli tutkimuksissaan lopputulokseen, että talous nousee lamasta vahvempana kuin koskaan. Stalin ei pitänyt lopputuloksesta ja Kondratieffin karkotettiin Siberiaan, jossa myöhemmin kuoli 1936. 

Kondratieff tutki historiaa 1700-luvulta lähtien. Hän tuli tutkimuksissaan tulokseen, että taloudessa on olemassa pitkiä syklejä, joiden eri vaiheet seuraavat toisiaan useiden kymmenien vuosien erotuksella. Kondratieff jakoi syklin neljään osaan, K-Kevät, K-Kesä, K-Syksy ja K-talvi.

Kondratieffin tutkimus perustui pääosin inflaatioon ja deflaatioon, siis hintojen kehitykseen, korkojen muutokseen ja talouden kasvuun ja sen supistumiseen.

Kondratieffin vuodenajat:

K-kevät:

Talous on palautunut K-talven syvästä lamasta. Deflaatio on vaihtunut hiljalleen takaisin inflaatioksi ja kasvuksi. Valtio ei osallistu tämän vaiheen kasvuun vaan toimii talouden kannalta passiivisesti, ei ota velkaa eikä osallistu talouden tukemiseen. Edellinen lama deflaation myötä on jättänyt jälkeensä hintarakenteen, jossa hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat alhaisia ja palkat korkeita. Kulutus on vähäistä, ongelmana on edelleen korkea työttömyys ja epävarmuus tulevasta.

Onko osakemarkkinoilla kupla?

Omat ostoni ovat jääneet viime aikoina vähäisiksi. Osa syynä on korkeahko arvostus taso, mielestäni markkinoilta on hankala löytää kohtuullisen hintaista ostamista. Tällä hetkellä minua eniten kiinnostusta herättäneet sijoitukset ovat Nokian Renkaat ja YIT. Molemmilla on korkea Venäjäriski ja oman näkemykseni mukaan tilanne Venäjällä ei ole näillä näkymin helpottamassa päinvastoin uusia pakotteita tulee molemmin puolin jatkuvasti. Huolestuttavinta on mielestäni nyt Putin uusimmat kaavailut laki muutoksista, jotka mahdollistaisivat omaisuuden siirtämisen valtiolle. Erityisesti Nokian renkailla tämä on uhka, koska merkittävä osa sen tuotantokapasiteetista on Venäjällä.

Idea kirjoitukselleni tuli Arvo Paperin vasta ilmestyneestä Sijoitusoppaasta, jossa oli mainittu osaketärppejä osakepoimijoille. Pääosa yhtiöistä liikkui yli 20 P/E-luvulla, jota pidetään yleisesti sijoituskirjallisuudessa kalliina arvostuksena. Toki tähän vaikuttaa muut mittarit, kuten korkotaso, velkaantuneisuus, kasvu yms. Siitä huolimatta taso on mielestäni korkea. Korot eivät tule pysymään ikuisesti poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Riskilisät ovat alhaalla sekä osake- että lainamarkkinoilla. Suunnalla ei kohta ole vaihtoehtoja ainoat suunnat ovat ylös ja ne vahvistavat toinen toistaan ja korreloivat käänteisesti osakemarkkinoiden kanssa.

Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan kuplia ei voi syntyä vaan markkinat hinnoittelevat osakkeet aina oikein. Kuplia muodostuu oikeastaan behavioristien mukaan järjettömästä innostuksesta, jollaiseksi voi ajatella esimerkkinä teknologiakupla, jossa teknologia osakkeiden hinnat kohosivat pilviin. Kupla ajattelu perustuu pitkälle siihen, että markkinoilla esiintyy aaltoliikettä innostuneisuudesta pessimismiin. Omasta mielestäni nämä ovat todellisia ilmiöitä. Suurimman vaikutuksen itseeni on tehnyt Kontratievin sykli, josta myöhemmin lisää omana juttunaan.

Olemmeko sitten nyt kuplassa? Seppo Saario on kirjassaan Miten sijoitan pörssi osakkeisiin tehnyt varsin hyvän setin kysymyksiä, onko oikea aika ostaa vai myydä osakkeita.

Arvopaperi markkinoita koskevia kysymyksiä:

Mikä on osakkeille maksettujen osinkojen keskimääräinen tuotto?

Vastaus: 5,16% Shillelrin S&P500 mukaan, ei hälyyttävä taso.

Salkun tuotto syyskuussa 2014

Päivityksille jatkoa.

Salkun tuotto syyskuussa -1,19 % ja vuoden alusta 7,22%. Q3 tuotto oli 1,56%.

Osinkoja kilahti tilille 143,0€. Laskua edellisen vuoden syyskuuhun tuli -15,99%.

Edellinen: Salkun tuotto elokuussa 2014

Salkun tuotto elokuussa 2014

Päivitysputki tuottojen osalta jatkuu.

Salkun tuotto elokuussa 2,76 % ja vuoden alusta 8,66%.

Osinkoja kilahti tilille 60,80€. Laskua edellisen vuoden elokuuhun tuli -33,81%.

Kuukausi oli varsin vauhdikasta nousua erityisesti dollaripohjaiset sijoitukset nousivat kovasti, joita on painotettu salkussa viime aikoina aika paljon. Osinkojen lasku selittyy Dovren osinkojen maksupäivän siirrolla. 

Edellinen: Salkun tuotto heinäkuussa 2014

Salkun tuotto heinäkuussa 2014

Blogin päivitykset ovat eläneet pientä hiljaiseloa ja kuukausituottoja ei ole päivitetty, joten nyt tulle vähän myöhässä heinäkuun tuotot. Sijoitus asioihin ei ole jäänyt oikein aikaa ja rahoja on varattu hiukan suurempiin hankintoihin.

Salkun tuotto heinäkuussa 0,55 % ja vuoden alusta 5,88%.

Osinkoja kilahti tilille 179,41,09€. Laskua edellisen vuoden heinäkuuhun tuli -8,41%.

Edellinen: Salkun tuotto kesakuussa 2014