perjantai 3. syyskuuta 2021

Huomiot viimeaikaisista toimista

Olen ottanut uuden pisteytyssysteemin osakkeille käyttöön, josta kirjoittelin blogiin toukokuussa Sijoitus strategian jatkotarkastelua. Minulla on jo aiemmin ollut tavoite nostaa indeksipainoa 40%:ttiin. Olen havainnut, jotta riveillä olisi salkussani merkitys joudun nykyisillä ostoerillä tekemään useita ostoja ja käteisen raapiminen vie aikaa. Sijoitusten vähentäminen on jo pitkään ollut tavoitteena. Lisäksi olen todennut olevani liian impulsiivinen ostaja. Pieni tarkstelu miten olen onnsitunut on paikallaan.

Olen saanut salkkuani siivottua ihan mukavasti viime aikoina. Olen halunnut keskittää salkkuani Nordnettiin helpomman hallittavuuden vuoksi, suurin paino sijoituksista on joka tapauksessa siellä. Op:n salkussa rivit on vähentyneet tasaiseen, sain hiljattain pienen Telia position myytä poissa. Lehdon myin heti tuloksen tultua nykykurssiin hyvään hintaan pois Nordnet salkusta, OP:n salkkuun en ehtinyt samaan hintaan ja myin pienen erän. Siilin myin poissa toimitusjohtajavaihdoksen jälkeen. En osaa sanoa millainen on yhtiön tulevaisuus ja oman osansa vaikutti tipahtaminen Inderesin maalisalkusta. Myyminen kesti, mutta sain edelleen myytyä ihan kivaan hintaan suhteessa listautumismerkintähintaan. Ehkä suurin syy on johto, en voi sanoa, että yhtiöllä hyvä johto, jos sellaista ei ole.

Ulkomaisista osakkeista olen keventänyt Deereä kahteen otteeseen. Deere on ollut loistava sijoitus, mutta se alkaa olemaan mielestäni kallis ja siihen ladattu paljon tulevaisuuden odotuksia. Se ei ollut pisteytyslistani kärjessä, mutta siitä huolimatta suuria sijoituksia. Osinkotuotto prosentti oli alle yhden. Deere on edelleen salkussani ja ihan hyvällä osuudella. Tilalle hankin yhtenä esimerkkinä Lockheed Martinia, jonka P/E 14, kun taas Deere 24. Molemmilla on hyvä tilauskanta, markkinajohtajia alallaan poikkeuksellista tekniikkaa. Tuntuu paremmalta siirtää panoksia edullisempaa noin 3% osinkotuottoa maksavaan.

Myin salkustani kokonaan poissa PPL corporationin. Tämän hetken tuloksella laskettuna P/E oli 94 ja oman pääoman tuotto reilusti alle vaatimukseni 12%. Yhtiöllä on hyvä osinkotuotto, mutta en jää odottelemaan mahdollista osingon laskua. Tämän osalta rahat menivät pääosin Lockheed Martiniin.

tiistai 31. elokuuta 2021

Ajatuksia sijoitusstrategiasta

Sain Sharevillessä erinomaisen kysymyksen, miksi tekee mieli poimia osakkeita indeksisijoituksen sijaan?

Nykyinen oma salkkuni nykyinen tilanne on pitkälle seurausta siitä, että sijoittajana äärimmäisen varovainen. En halua olla isoissa romahduksissa mukana ja vähän pelkään niitä. Samalla olen pitkään pitänyt markkinoita yliarvostettuina tai korkealle arvostettuina. Odottanut sitä velkakuplan posahdusta. Minulla vei pitkään, että sain nostettua salkkuni osakepainon sinne 70% tavoitteeseen ja siitä edelleen ylöspäin. Suorissa osakesijoituksissa olen pelannut safetyä ja yrittänyt ottaa varmoja sijoituksia ja oikeastaan valitessa sijoitukset jo tyytynyt heikompaan tuottoon. Olen halunnut vahvan kassavirran siihen romahdukseen.

Pikku hiljaa olen muuttanut näkökantaani ja osaksi salkkuni ja osinkovirran kasvettua. Minulla on edelleen sijoitussääntöni joita noudatan, mutta suurin virheeni on poiketa niistä. Teen impulsiivisia ostoja joista olen yrittänyt poissa. Olen pystynyt aika hyvin pitämään salkkuni vakiona eikä suuria muutoksia tule, teen jatkuvasti pieniä liikkeitä.

Tämä johti pohtimaan sijoitusstrategiaani ja se kaipaa päivitystä. Itse en enää tavoittele pientä tuottoa. Haluan sijoituksillani. Tavoitteena on indeksiä parempi tuotto. ROE pitää olla yli 12% eli oma pääoma tuottaa yhtiöllä turvamarginaali huomioiden yli markkinoiden keskimääräisen tuoton. Lisäksi arvostus alle tai kasvu markkinoita nopeampaa. Lisäksi teknisesti mielellään hyvä tilanne, johdolla merkittävä osakeomistus, sisäpiiri mielellään ostaa osaketta. Johto pitää olla hyvä. Pisteytän sijoitukset ja sijoitan parhaimpiin. Aika on loistavan bisneksen ystävä. Olen alkanut siivomaan salkustani keskikertaisia sijoituksia ja nostan indeksipainoa pikku hiljaa. Salkussa oleville riveille pitää saada suurempi merkitys. Mutta teen liikkeet strategiani mukaan pienin muutoksin. Liian tempoilevalla menolla voi tehdä suuria virheitä.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Ratkaisuja hankkia pieniä ja keskisuuria osakkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin itselläni olleen liian alhainen pienosakepaino ja olen etsinyt sopivaa ETF ratkaisua joihin en ole ollut täysin tyytyväinen. Kävin kirjoituksen yhteydessä määrittelyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja Pohjoismaiden pörssissä suurin osa yhtiöistä on jo pieniä ja keskisuuria osakkeita. Salkustani löytyy Vanguardin pieniin osakkeisiin sijoittavat ETF ja keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, joten vähän olen näihin anomalioihin tehnyt sijoituksia, mutta paino alkaa olla pienehkö salkustani. Syy on osaksi koronakriisissä ja osaksi ettei sopivia pienosakesijoituksia ole löytynyt. Selviteltyäni asiaa minusta on tuntunut yhä enemmän siltä, että reikää voi paikata muilla keinoilla kuin sijoittamalla pienyhtiöindeksiin. Käyn tässä kirjoituksessa läpi ratkaisuja mitä olen alkanut pitää hyvänä.

Ensimmäinen ratkaisu on pienet indeksit, jotka ovat minulle kustannustehokkaita ja sisältävät pääosin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittamisesta. Näitä ovat salkussani Nordnetin Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska indeksirahastot. Suomen ja Ruotsin hallinnointi kustannukset ovat 0% ja sen lisäksi verotehokkaita, kun rahastot eivät maksa osingoista veroja. Tämä ei välttämättä ole pysyvää, mutta pitää nauttia eduista niin pitkään kuin voi ja lisäksi rahastoissa ei ole valuutanvaihtokustannusta lukuun ottamatta myynti kustannuksia. Norjassa kustannukset ovat samoin 0% ja verojen kohtelu ei ole itselleni täysin selvä. Kaikesta huolimatta rahasto on kulutehokas. Tanskassa on 0,20% hallinnointikulu, mutta sekään ei ole rahastoksi päätähuimaava ja pienosakkeille erityisesti varsin maltillinen. Rahastoista ei saa yhtiömäärällisesti kovin suurta hajautusta, yhtiöiden määrä jää alle 200 yhtiön. Saan joka tapauksessa hajautuksen neljään eri valuuttaan ja kaikilla neljällä maalla on toisista ominaispiirteitään poikkeavat pörssit, jotka aika vahvasti eroavat toimialoiltaan toisistaan. Mukan on neljä kohtuullisen pientä markkina-aluetta, jotka ei välttämättä kiinnosta suuria maailmanlaajuisia jättejä ja lisäksi joka maalla on oma huipputeknologiaa omalla allaan. Ruotsi on suurin, Norjalla on öljy, meriteollisuus ja kalastus, Tanskalla lääketeollisuus, logistiikka ja tuulivoima ja Suomella konepajat ja metsäteollisuus. Mielestäni pohjoismaat ovat melko pitkällä vihreässä teknologiassa.

Näiden lisäksi minulla tuohon kategoriaan liittyen Spiltan Invesment Bolag, jonka kustannukset on 0.20% ja luokittelen itse sen matalakuluiseksi lähes indeksi rahastoksi. Toki investointi yhtiöillä on vielä omat hallinnointikulunsa päälle. Saan tuolla kuitenkin aktiivista hallitustyöskentelyä yhtiöissä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä ja lisäksi saan sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Minusta näissä sijoituksissa on mahdollista saavuttaa ylituottoa indeksiin, jota voidaan osaksi selittää size factorilla.

Salkustani löytyy tämän lisäksi jonkun verran aktiivisia rahastoja. Aikojen saatossa niitä on ollut paljon ja olen karsinut niitä aikojen saatossa ja omalta osaltani laatinut hyvän rahaston tunnusmerkkejä. Hyvät rahastot ovat kiven alla ja yleensä jostakin joutuu tinkimään. Erityisen hankalaksi olen itse kokenut ns. skin gamen eli salkunhoitajalla on omat rahat pelissä. Tämä on osaksi mielestäni erikoista ainakin Suomessa. Itse ainakin mielelläni hoitaisin omia varojani ja saisin siitä vielä palkkaa, jota voisin sijoittaa uudelleen kuin vain hoitaisin omia rahoja vapaa herrana. Toki tässä on sitten yleensä rahastojen säännöistä aiheutuvia rajoituksia. Rahastot eivät suomessa esimerkkinä maksa sitten veroja osingoista, joten tämä olisi salkunhoitajalle edullista.

Hyvän rahaston tunnusmerkkejä

perjantai 18. kesäkuuta 2021

Salkun pienistä ja keskisuurista osakkeista

Salkussani on jonkin aikaa ollut liian alhainen pienosakepaino. Osa siitä oli tietoista sillä korona iskiessä päälle valitsin salkkuuni tietoisesti vahvoja yrityksiä joiden uskoin selviävän ja olevan voimissaan epidemian jälkeen. Tästä huolimatta pienosakkeiden osuus on ollut alhaisempi kuin tavoitteeni aika pitkään. Syy tähän on johtunut pitkälle MiFid direktiivin tulosta, joka sotki suunnitelmani Vanguardin USA ETF:ien kanssa. Olin suunnitelllut kasvattavani pienosakkeiden osuutta heidän kustannustehokkailla ETF:illä. Tämän jälkeen olen haeskellut sopivia tuotteita ja usein sanottiin, että Euroopasta löytyy vastaavia tuotteita. No olen vahvasti sitä mieltä, että ei löydy tai ne eivät läpäise jollain osalta seulaani. Vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat: Alhaiset kustannukset, laaja hajautus, riittävä koko ja likviditeetti ja siitä seuraava pieni spredi. Lähtökohtaisesti enemmän osakkeita sisältäneet ETF:t on varsin useissa tutkimuksissa tuottaneet paremmin. Kun ETF:n koko on riittävä sitä hoitavalla yhtiöllä paljon menetettävää. Tämän lisäksi haluan ETF:n olevan fyysinen. Indeksisijoittamisesta näkemäni pitkän aikajänteen tutkimukset on koskeneet fyysisiä ETF:iä ja tutkimuksista leijonanosa on Amerikasta, missä synteettisiä ETF juuri ole. En pidä synteettisten epämäärisyydestä, niistä on hankala nähdä mihin on sijoittanut ja edelleen vielä hankalampaa ymmärtää.

Määritelmistä sen verran, että yleensä Small Cap on luokiteltu Amerikassa 300 milj.$-2 mirjardia $. Pohjoismaisissa pörsseissä taas suuryhtiöt ovat yli miljardi euroa eli eivät välttämättä luokittelulla vielä edes Mid-Cap osakkeita. Keskisuuret on tuottaneet myös suuria paremmin tutkimuksissa joka ymmärrettävää, koska ne ovat vähemmän tutkittuja. Luin joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jossa keskisuurten arvoyhtiöiden todettiin tuottaneen paremmin kuin pienten. Tässä voi olla takana Faman tutkimusten myötä suosituksi tullut sijoittaminen pieniin arvoyhtiöihin. Omassa sijoittamisessani pyrin vain hyödyntämään tiedon. Luokittelen omissa sijoituksissani sijoitukset pohjoismaisiin indekseihin pieneksi ja keskisuureksi sijoitukseksi. Nämä kuuluvat mielestäni anomalian piiriin. Pohjoismaissa löytyy selkeitä kilpailuetua aiheuttavia piirteitä, markkinat ovat useassa sektorissa niin pienet ettei houkuta kilpailijoita. Tuoreehko esimerkki on Amazonin pelätty rynnistys pohjoismaihin. Ruotsiin rantauduttu, mutta mitään erityistä kiirettä ole pidetty ja poikkeuksellisia ponnisteluja ei ole tehty. Esimerkkinä S-ryhmä ja Kesko duopoli on aika rauhassa saanut toimia, tänne ei ole ollut tulossa kuin Lidl, mutta Aldi, Carrefour eivät ole yrittämässä eikä ICA ole näkynyt.

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.

perjantai 29. toukokuuta 2020

Salkun tuotto maaliskuussa 2020 ja Q1/2020

Kaupat on saatu vihdoin syötettyä laskentaan ja raportin Q1:ltä voi tehdä.

Salkun tuotto maaliskuussa -14,86% %:ttia ja Q1 -19,09%. Kaupankäyntikuluni nousivat tasolle 298,76€. Kulut olivat 0,87% kaupankäyntivolyymista (34384,64€) ja 3,84% lisätystä pääomasta (8605,02€). Salkkuni kiersi kovasti kurssien tiputtua ja pystyin vähän tiputtamaan kauppojen prosentti kustannusta. Q1 tuotto on varmasti sijoitushistoriani huonoin kuukausituotto. Olen tyytväinen, että usaklsin netto-ostaa kohtuullisen merkittävällä summalla.

Osinkoja kilahti tilille 469.35€. Osingot laskivat edellisen vuoden maaliskuusta 41,44%. Q1 osingot kuitenkin laskivat 27,15%. Olen panostanut osinkoihin, jotta saan kerätä käteisvaroja. Nyt kuitenkin romahduksen tullessa ne pettivät pahemman kerran. Nopeasti katsottuna ei tule mieleen yhtään yhtiötä joka olisi täysin peruuttanut osingon, mutta yhtiö kokouksia jäi pitämättä ja osingot lykkääntyivät. Korona sai suurenosan yhtiöistä muuttamaan osinko päätöstään. Investorin tilanne oman salkun suurista yrityksistä on vähän epäselvä osingon suhteen. Yhtiö minusta peruutti osingon, mutta en tällä hetkellä tiedä onko se tarkoitus maksaa tilanteen selkiytyessä. Investor maksaa yleensä osingon kaksi kertaa vuodessa, joten voi olla mahdollista osingon siirtyminen loppu vuoteen.

Tätä kirjoittaessa näyttää, että markkinoiden pohja oli maaliskuussa ja katselin omia ostoja ja ostin vahvasti 18.3 jälkeen eri osakkeita varsin hyvään aikaan. Nyt S&P500 näyttää juuri juuri ponnistaneen 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Seuraavaksi katsellaan tuleeko toukuu ilmiötä ja miltä pahaksi odotettu Q2 tuloskausi näyttää.

Edellinen raportti: Salkun tuotto helmikuussa 2020

lauantai 23. toukokuuta 2020

Muutos sijoitusstrategiaan?

Pohdiskelin jo edellisenä kesänä omia vahvuuksia sijoittamisessa ja silloin johtopäätöksenä oli, että pitäisi sijoittaa enemmän rahastoihin. Olen kyllä panostanut rahastoihin, mutta osuus ei ole juurikaan noussut ja mukaan on tarttunut osakkeita. Osa syynä on korona, joka aiheuttaa suuria eroja osakkeiden välille ja tuntuu huonolta olla huomioimatta asia. Warren Buffett puhuu vuorovedestä ja sen tullessa nähdään kuka ui alasti. Vahvat yhtiöt näyttävät entistä vahvemmilta. Martin Paasi puhui jossakin Nordnetin videossa, että strategiaa ei pitäisi muuttaa ja vaihtaa kriiseissä. Hyppiminen ns. kukasta kukaan ei tuota sijoittamisessa hyvää tulosta ja vaarana hypätä väärään juuri, kun oma alkaa tuottaa. Itse en ole siirtymässä vauhdilla uuteen. Korona on antanut aikaa opiskella sijoittamista lukea ja katsella videoita. Olen jatkanut oman kompetenssini sijoittamisessa tutkimista ja samalla tutkinut ja pohtinut heikkouksia. Suurimpina innostajina ja lähteinä on toiminut Inderesin keskustelupalsta, siellä Sampo keskustelu ROE:sta ja P/B:stä. Toiseksi samalla palstalla on käyty keskustelu sijoituskirjoista ja Seppo Saarion kirjasta. Kaivoin kirjan hyllystä ja olen selaillen lukenut uudestaan. Olen lisäksi katsellut videoita treidaamisesta. Nämä johtivat minut katsomaan The Swedish Investorin 5 Takeways videoita sijoittamisesta. Niissä käydään useita sijoitus ja raha-aiheisien kirjojen tärkeimpiä sanomia. Tämä sai minutkin tarkastelemaan itseäni ja sijoitusvirheitäni. Eräässä nettikirjoituksessa huomasin, että Suomessa ei ole nykyisellään kovin montaa osakelistaa, joita aiemmin itse seurailin. Listat saivat minun arvioimaan omia sijoituksiani.

Huomasin tekeväni seuraavia virheitä

1. Teen impulsiivisia ostoja

Tapauksissa yleensä minulla on ollut pidemmän aikaa tiettyjä yhtiöitä tai sijoituksia seurannassa. Oma strategiani sanoo pysyä tiukkana ja minulla tiettyjä tarkistuksia ja sääntöjä joita noudan. Niihin kuuluu tarkastuksia sijoitus kohteesta teknistä analyysiä ja kysymyksiä. Olen käynyt patterista osan läpi tai jopa kaikki ja usein jättänyt ensin oston tekemättä. Palaan osakkeeseen myöhemmin ja tilaisuus vaikuttaa hyvältä, markkinatilanteen, uutisen tai teknisen analyysin vuoksi. Keskityn liikaa yksittäiseen hyvään asiaan ja unohdan kokonaisuuden. Asiaan voi liittyä FOMO ja TINA, mutta ei ehkä täysin tietoisesti. Haluan rahoilleni edes jotain tuottoa. Sallin salkussani pienellä osalla pelaamisen, mutta tämä on yleensä selvästi liian iso siirto sitä silmällä pitäen. Salkkuni ei näytä ja mene suuntaan mihin suunnittelin.

2. Rikon omia sääntöjäni

Minulla on sääntöni ja olen pyrkinyt noudattamaan niitä paremmin, mutta sitten väliin rikon sääntöjäni. Päätös syntyy lyhyessä ajassa yleensä pörssipäivän aikana.

3. Ennustan kurssin suuntaa
Kurssin suunnan ennustamisessa ei mielestäni sinänsä ole mitään vikaa, sitä on ihan hyvä pohtia ja miettiä mikä on trendi. Sijoitussääntöni sanovat, että varaudu olemaan väärässä. Erityisesti pörssinsuuntaa ennustaessa tämä on syytä muistaa. Usein impulsiivisissa ostoissa ennustan kurssin suuntaa.

torstai 7. toukokuuta 2020

Oma reagointi Nordnetin muutokseen tehdä ETF kuukausisäästö maksulliseksi

Nordnet muutti kuukausisäästön maksulliseksi. Sijoitussuunnitelmassani olen määritellyt, että pitää sijoittaa säännöllisesti. Olen varmistanut tämän Nordnetin kuukausisäästöllä. Nopeasti laskettuna 2,5 €/kk tekee 30€/ vuosi. Tuo tarkoittaa kahta erää Nordnet ex-Superrahastoihin esimerkkinä. Minusta tuntuu vaikealta ajatella, että pitkässä juoksussa pärjäsin tuolle tuotoissa.

Kuukausisäästöstäni olen sijoittanut iShares Core MSCI World (EUNL), iShares Core MSCI EM IMI (IS3N), iShares J.P. Morgan EM Local Govt Bond (IUSP) suurelta osin. Neljäntejä on pienenä mausteena on ollut ajoittain iShares MSCI USA Quality Dividend (QDVD) ja iShares Core S&P 500 (IUSA). Näissä olen hiukan ottanut näkemystä, uskoin indeksien ja USA:n olevan vahva tietyissä markkinatilanteissa. Lisäksi IUSA on kustannuksiltaan ihan saatavilla olevien indeksirahastojen kärkipäätä. Molemmat maksavat osinkoa ulos, joten näkemykseni pikku hiljaa laimenee ja pystyn sijoittamaan rahat muualle.

Sijoitan indekseihin pitkällä aika jänteellä. Noudatan Burton Malkielin ohjetta sijoitta matalakuluisiin indeksirahastoihin. Verrattuna indeksirahastoihin ETF:t ovat yleensä suurempia ja hiukan matalakuluisempia. Suuruudesta tulee etua kustannusten jakautumisesta laajemmalle ja toiseksi kaupankäyntikustannukset tippuvat yksikköjen kasvaessa. Toisaalta rahaston ollessa suuri, siitä saatava tuotto on suuri pienelläkin osuudella ja historian voi ajatella olevan pidempi. Harva haluaa tappaa hyvin lypsävää lehmää. ETF:t lainaavat osakkeita useissa tapauksissa ja saavat siitä pientä tuottoa. Lisäksi kaupankäynti tapahtuu yksikköinä pörssissä jolloin rahaston ei tarvitse ostaa ja myydä sijoittajien poukkoilun mukana. Näiden etujen vuoksi on selvää, että halvimmat indeksisijoitukset löytyvät ETF:stä. Lisäksi on edullisempaa mitä laajempi indeksi on, sillä parhaat tuotot tutkitusti löytyvät pienistä osakkeista. Mitä laajempi indeksi on sitä laajemmin ja aikaisemmin ollaan pienien osakkeiden, jotka nousevat suuremmaksi menestykseksi mukana. Pienet osakkeet aiheuttavat sitten kaupankäyntikustannusta, joka nostaa kustannusta mitä pienempi rahasto. Laaja indeksi on siis yleensä edullisinta tehdä ETF:llä.

EUNL ja IS3N täyttävät monta mainitsemistani hyvistä puolista. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen EUNL maailmaindeksiin sijoittaa vain kehittyneisiin markkinoihin. En pidä siitä, että markkinat kategorisoidaan vaan haluaisin jaon tapahtuvan markkinapainotteisesti. En siis haluaisi valita EUNL ja IS3N suhdetta. En oikeasti osaa sanoa kumpi tuottaa 20 vuoden jänteellä paremmin. Haluaisin indeksirahastoni elävän mukana. Itse asiassa minulla on jo juuri sellainen rahasto Vanguard Total World Stock, mutta sitä ei enää pysty ostamaan. Se erittäin laajasti hajautettu indeksi pienillä kuluilla. EUNL ja IS3N yhdistelmä on nyt sitten ajanut hyvin korvaavan tilanteen, kun niitä on saanut hankittua kuluitta. Päivää ei ole kuitenkaan voinut valita vaan ostot tapahtuu aina kuun samana päivänä. Tämä aiheuttaa piikin kysyntään ja siinä varmasti tulee pientä spreditappiota.

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Salkun tuotto helmikuussa 2020

Raportti helmikuusta tulee nyt myöhässä, kaupan käyntini on ollut runsasta ja en ole ehtinyt kaikkia kauppoja lisäämään exeliin raporttia varten.

Salkun tuotto helmikuussa -4,84%:ttia . Kaupankäyntikuluni laskivat hiukan 130,50€. Kulut olivat 0,87% kaupankäyntivolyymista (15036,64€) ja -6,92% lisätystä pääomasta (-1885,30€).

Osinkoja kertyi 440,93 €. Osinkoja tuli 17,51% enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Minulla seuraavat raportit ja Q1 raportti tekemättä, joten ala tilannetta myöhässä muuten kuvailemaan. Näin jälkeenpäin voi todeta olevani tyytyväinen, että olen keventänyt omistuksia lähes yhdeksällä tuhannella eurolla ennen helmikuun loppuun painottuen tammikuuhun.

Edellinen raportti: Salkun tuotto tammikuussa 2020