Ajatuksia ajoituksesta

Muutamia viikkoja taaksepäin käytiin netissä varsin vilkasta keskustelua ajoituksesta. Tämä tuli pitkälle Mika Hyttisen kirjan Luovu ajoittamisesta tuplaa tuottosi kirjan myötä. Hyttisen liikkeitä pystyi seuramaan Sharevillessä ja siellä hän näytti ajoittavan sijoituksensa varsin hyvin. Tämän pohjalta Hyttinen on saanut kritiikkiäajoittamisesta luopumisotsikostaan.

Minusta Martin Mallit-blogissa ”Martta-Kyllikki” tiivisti varsin hyvin asian. Allokaatio,ajoittaminen ja fundamentti analyysi – Ihan sama? Kaikki nuo ovat tarkemmin ajateltuna ajoittamista. Allokaatiossa ostetaan ”halpaa” omaisuusluokkaa tasapainotuksessa, ajoittamisessa pyritään löytämään oikea aika ja fundamentti analyysissä ostetaan ”halpaa osaketta” eli ajoitetaan osto aikaan jolloin se tietty osake on halpa.

Minua on henkilökohtaisesti puhutellut eniten Seppo Saarion kirja Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Se sijoitus teos, jossa suoraan sanotaan, että ajoituksella on suuri merkitys. Saario sanoo, että markkinoilla ei kannata olla kaikkina aikoina, mutta toisaalta sanotaan ristiriitaisesti, että markkinoilla kannattaa pysyä kaikkina aikoina.

Omasta mielestäni tuossa on juuri totuuden siemen. Markkinoilla voidaan selvästi tunnistaa selviä syklejä. Taloudessa on ennustettavia jaksoja joiden pohjalta kurssi käyttäytyy. Uusi tekniikka yleistyy ja siitä saa hyvää hintaa tietyn ajan tämän jälkeen kilpailu alkaa purra ja tekniikasta saatava kate alenee. Säiden perustella voidaan ennustaa mm. elintarvikkeiden hintoja ja juomayhtiöiden menestystä. Teollisuudessa yleensä menee aikansa hyvin, kunnes investoidaan ylikapasiteettiin. Kondratiev on tehnyt pitkän ajan mallin talouden korkojavelkasyklistä. Raaka-aineiden sikasykli on toinen esimerkki sykleistä.

Mielestäni ajoittaminen kannattaa ja sillä on huomattava merkitys. Ajoittamisessa on todella hankala osua ennustaa tilanne täysin oikein. Yleensä sijoittajan horisontti on liian lyhyt ja hiukan pidemmällä aika jänteellä tietyt suunnat ovat kohtuullisen ilmeisiä. Esimerkkinä tällä hetkellä korot on historiallisen alhaiset ja ne tulevat varmasti viiden vuoden aika jänteellä nousemaan. Miten tähän pitäisi reagoida? Hankala kysymys! Vaaditaan jälleen ennustamista milloin korot nousevat ja mitä tulee tapahtumaan. Itse pyrin kuitenkin huomioimaan sijoituksissani ajoituksen. Pidän yllä allokaatiota ja pyrin ennakoimaan selviää suuntia. Liiaallinen itsevarmuus on pahasta ja aina kannattaa varautua olevansa väärässä. Teen pieniä siirtoja salkussani "pelisalkulla" pitäen allokaation tasapainossa. Hajautukseni on suuri.

Hyvää  pääsiäisen loppua! 

Myynti Metso

Myin Metson 18.3.2016 hintaan 22,82€. Yhtiön tulos on hyvällä tasolla ja P/E 12,81 kohtuullisen alhainen. Solidiumin ostot on tukeneet kurssia tammikuuhun asti jolloin Kari Järvinen ilmoitti, että osto ovat toistaiseksi tässä. Kurssi tippui sen jälkeen ja otti mielestäni osinko kiiman ja päätin käyttää tilaisuuden ja luopua yhtiöstä, kun pystyin myymään pienen omistukseni ilman kustannuksia.

Pidän tuloksen ja liikevaihdon heikkenemistä yhtiöllä todennäköisenä. Kaivossektorilla on alhaisten raaka-aine hintojen vuoksi edelleen hankalaa ja Metso Automationin myynnin vuoksi yhtiön liikevaihto ja vaihtoehtoiset tulolähteet pienenee. Kaivossektori on muutenkin salkussani kohtuullisen vahvasti edustettu Outotecin ja Atlas Copcon myötä.  Halusin laskea kaivos painoa ja Metso on tullut salkkuuni  ”sivutuotteena”. Yhtiössä sinänsä ei ole suurta vikaa. Pidän kuitenkin Atlas Copcoa laadukkaampana yhtiönä. Outotecillä on taas muutakin osaamista ja liiketoimintaa kuin pelkkä kaivostoiminta ja kurssi rämpii kymmen vuoden pohjatasoilla. Metsossa taas suurin omistaja Cardell/Cevian on suunnitellut omistuksistaan irtautumista. Samalla saan salkkuni omistusten määrää vähennettyä ja seurantaa tehostettua.

Outotecin tilanteesta jatkoa

Outotec laski 17.3.2016 markkinoille hydridilainan.

                                                                      

Lainausta yhtiön tiedotteesta:

” Lainan vuotuinen kuponkikorko on 7,375 prosenttia. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin ensimmäistä kertaa 24. maaliskuuta 2021. Lainan liikkeeseenlaskupäivä on 24. maaliskuuta 2016. Hybridilaina vahvistaa Outotecin pääomarakennetta ja sitä käytetään nykyisten lainojen uudelleenrahoittamiseen sekä Outotecin yleisiin liiketaloudellisiin tarpeisiin.

"Outotecin nykyisessä liiketoimintaympäristössä vahva tase on tärkeä. Lisäpääoman tarpeen katsotaan olevan väliaikainen, joten hybridilainan liikkeellelasku tukee hyvin yhtiötä laskusuhdanteessa. Olemme hyvin tyytyväisiä laajaan kiinnostukseen niin institutionaalisilta sijoittajilta kuin yksityispankeiltakin. Vahvan kysynnän myötä hybridilaina ylimerkittiin merkittävästi, mikä on selkeä osoitus sijoittajien luottamuksesta Outoteciin", sanoo Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.”

Sijoituspalstoilla on kovasti ihmetelty kovakorkoista lainaa, mutta omasta näkökulmastani katson, että lainan ottaminen tässä vaiheessa fiksua, mikäli taloudellinen tilanne kiristyy ja koroto nousevat lainaa ei ole enää saatavissa yhtä hyvillä ehdoilla.

Edellisen päivityksen jälkeen Black Rock on ilmestynyt finanssivalvonnan listalle 0,61% osuudella. Osuudet ovat lisääntyneet lyhyessä ajassa useampia prosentteja, mutta kurssi on jatkanut nousuaan. Tämän jälkeen viimeiset muutokset:

UBS 5,28% =>5,35%
GSA 0,69% =>0,55%
BLACKROCK 0,61% =>0,58%  

Näyttää, että UBS edelleen rohkeasti kasvattaa positiotaan, joka taitaa olla 10 miljoonaa osaketta! Muut uudet tulokkaat ovat lähteneet jo vähentämään.

Olisi todella mielenkiintoista tietää tarkoittaako listalle pääsy, että on tehnyt osakelainan vai todellisuudessa jo myynyt lyhyeksi position. Itse ymmärrän finanssivalvonnan kommentista, että osakkeita on lainassa ja niitä nyt sitten myydään varmasti lähitulevaisuudessa tai on jo myyty.

Itse en ole tilastojen perusteella tekemässä mitään, lyhyeksi myytien arvo voi nousta helposti yli 10%:in, joissakin tapauksissa jopa lähelle 20%. Kohtuullisen position omaavana tämä on erittäin mielenkiintoinen tilanne. Nousu on ollut jyrkkää 5% lyhyeksimyydyillä positiolla alkaa olla jonkunlaista jännitystä ottajalla varmasti ilmassa. 

Liittyvät kirjoitukset: 
Outotecin ja markkinan tilanteesta
Outotec tilanne

Outotecin ja markkinan tilanteesta

Olen tehnyt Outotecin omistajalistalta havainnot:

Suomen Warren Buffettiksi tituleerattu Erkki Etola on noussut suurimpien osakkeen omistajien listalle ostamalla 350 000 Outotecin osaketta. Antti Herlinin Manutas on lisännyt omistutsaan 250 000 osakkeellaan. Toimitusjohtaja Pertti Korhonen on lisännyt omistustaan 3850 osakkeella. Ikiaikainen sijoitusvihje sanoo: Osta, kun sisäpiiri ostaa vai miten se meni?

Toisena havaintona ikiaikainen talouden kehityksen mittari kuparin hinta on lähtenyt nousuun. Kupari kertoo yleensä varsin hyvin talouden piritymistä, sitä tarvitaan alalla kuin alla.

Outocin osakkeen tilanteesta huomioita:

Shorttien määrä on ollut nousussa. 7-14.3.2016 Finanssivalvonnan listalle on tullut uusia shortteja. UBS:n mega kasasta toki suurin osa on vanhoja, mutta määrä on kasvanut pikku hiljaa vielä lisää. Muut ovat uusia tulokkaita. Mielenkiinnolla odotan tulevaa. Norsupyssyä ei itseltä löydy, mutta tarkastelen ritsani kuntoa ja keräilen pikkukiviä taskuun.

Yhteenvetona voisi todeta, että odottelen vielä perinteistä Sell in May laskua sekä pörssiin että Outotecin osakkeeseen. Kuparin hinnan nousu kuitenkin on yleensä niitä taloudellisen piristymisen ensimmäisiä merkkejä. 

Aiempaa aiheeseen liittyvää:

Outotec tilanne

Markkinoiden suunnannäyttäjä?

Syöksy kiihtyy

Dippimuistelmia osa 3

Salkun 6-10 suurimmat osakesijoitukset

Jatkan taas salkkuni vuosittaista läpikäyntiä. Olen aiemmin tarkastellut korkosijoitukset, yhdistelmärahastot, salkunindeksiytimen ja kuusi suurinta osakesijoitusta. Nyt on vuorossa sitten sijat 6-10 suurimmista yksittäisistä osakesijoituksista. Nämä jäävät jo alle 2%:n painoon salkun kokonaisuudesta.

Salkkuni seitsemänneksi suurin osakesijoitus Cargotec on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka toimittaa lastinkäsittelyratkaisuja laivoihin, satamiin, terminaaleihin ja lähikuljetuksiin. Yhtiöllä on kolme globaalia liiketoiminta-aluetta: Kalmar, Hiab ja MacGregor. Kalmar toimittaa konttien ja perävaunujen siirtämiseen sekä raskaan teollisuuden materiaalinkäsittelyyn tarkoitettuja laitteita. Hiab toimittaa ja huoltaa ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita. MacGregor on keskittynyt laivojen lastinkäsittelylaitteiden suunnitteluun, toimittamiseen ja huoltoon.

Cargotecin arvostus on mielestäni maltillinen ja se pystynyt tuloksen kasvuun vaikeassa markkinatilanteessa. Siltä löytyy Herlinien suvun myötä kasvollinen omistus, joka ajaa osakkeen omistajan etua. Tuotanto siirtyy nykyisellään varsin vauhdikkaasti halvan kustannustason maihin. Tämä johtaa lastin kuljetuksiin tuotantopaikoilta markkinoille ja vastaavasti tuotantolaitteiden kuljetuksiin uusin paikkoihin. Nettikauppa on tehnyt kuljetuksista tärkeän osan tehokasta kauppaa. Cargotec ratsastaa tässä megatrendillä sen automatisoidessa mm. satamatoimintoja. Kun automatisointia pystytään siirtämään sen kaikkiin lastin käsittelyihin, niin tulevaisuuden kasvu näyttää hyvältä erityisesti talouden aikanaan piristyessä. Tällä hetkellä Cargotec on minulla tiukassa seurannassa ja olen valmis lisäämään yhtiötä sopivassa tilanteessa.

Salkkuni kahdeksanneksi suurin osakesijoitukseni on AT&T Inc. Se on hyvää osinkoa maksava teleoperaattori, joka tuli aikanaan salkkuuni vertaillessa teleoperaattoreita toisiinsa niiden maksaessa hyvää osinkoa. Yhtiö osinkoaristokraatti ja noussut listalla 2015 tammikuussa tehdyllä ostolla, jonka yhteydessä analysoin yhtiötä. Minulla ei ole analyysiin suuresti lisättävää muuten kuin, että yhtiö on saanut Direct TV:n hankinnan päätökseen. Pieni riski yhtiöllä on osinkoaristokraatin statuksen menettäminen, payout ratio on tällä hetkellä 79% ja osingon nostot on haastavia. Toisaalta Direct TV osto mahdollistaa kasvun latinalaisessa Amerikassa. Yhtiö on verrattain defensiivinen, kuka nykyisellään tulee toimeen ilman puhelinta ja internetiä. Taidan tämän yhtiön kohdalla antaa osinkojen juosta ja noudattaa ohjetta älä koskaan myy osinkoaristokraattia. Mikäli yhtiö statuksen menettää niin juuri statuksen menettänyttä yhtiötä ei myöskään kannata myydä. 

Salkkutapahtumat Helmikuussa 2016

Myynnit:

Arvopaperi	Tapahtuma-aika	hinta (EUR/kpl)
Seligson Rahamarkk. AAA A	29.02.2016	2.5174
Seligson Euro-obligaatio A	29.02.2016	3.9667
Dovre Group	26.02.2016	0.305
Seligson Russian Prosperity	24.02.2016	57.7993
Dovre Group	05.02.2016	0.322

Myin hiukan korkosijoituksia saadakseni rahaa Nordnetin maaliskuun kampanjaan. Markkinalaskun jälkeen minulla on ollut halu nostaa osakepainoa.

Ostot:

Arvopaperi	Aika	hinta (EUR/kpl)
Dovre Group	25.02.2016	0.299
Nordea Bank	11.02.2016	8.24
Nordea Bank	10.02.2016	8.6
iShares Core MSCI Emerging Markets IS3N	05.02.2016	17.69
iShares MSCI World UCITS ETF (Acc) EUNL	05.02.2016	37.17
Sampo A	05.02.2016	42.07
Teleste	04.02.2016	8.19
Fortum	03.02.2016	12.65
Fortum	03.02.2016	12.55
Dovre Group	03.02.2016	0.326
Teleste	03.02.2016	9.57

Ostot ja myynnit yhdistelmällä näkyy, että olen hiukan veivannut Dovrella. Yhtiö on tipahnut alle hankinta hintojeni ja ostin ja myin osakkeita pienellä voitolla periin otteeseen ja sain samalla itselleni tappiollisia myyntejä verotukseen.

Kevensin hiukan Seligson Russian Prosperityä ostettuani kohtuullisen potin tammikuussa. Myynti tarjosi niin ikään tappiollisia myyntejä verotukseen.

Ostin Telesteä pariin otteeseen, ensimmäinen osto oli hiukan hätiköity, mutta yhtiön tilauskehitys ja tulos ovat lupauksia antavia. Yhtiötä olisi ollut paikka ostella parempaan hintaan, mutta käteistilannetta piti alkaa tarkkailemaan.

Kuukausisijoituksina hankin tutusti ISharesin Emerging Marketsia ja World UCITS:ää.

Hankin helmikuun alkupuolella lisäksi hyviä osingon maksajia Fortumia, Sampoa ja Nordeaa pienet erät. Vielä maaliskuun mielenkiinto kohdistuu kotimaisiin osakkeisiin OP:n sijoita Suomeen kampajan vuoksi. 

Salkun tuotto helmikuussa 2016

Salkun tuotto helmikuussa -0,64%:ttia . Kaupankäyntikuluni tipahtivat nollaan, vaikka tein erittäin runsaasti kauppaa. Kiitos OP:n Sijoita Suomeen kampanjan. Kaupoista kirjoittelen erikseen myöhemmin.

Osinkoja kilahti tilille 93,79 €. Osinkoja tuli 46,03% enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Helmikuun tulos tuntuu kohtuulliselta huomioiden markkinoiden heilunnan ja osinkokertymän paluu kasvu-uralle helpottaa mieltä.

Edellinen: Salkun tuotto tammikuussa 2016