Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.

Salkun tuotto maaliskuussa 2020 ja Q1/2020

Kaupat on saatu vihdoin syötettyä laskentaan ja raportin Q1:ltä voi tehdä.

Salkun tuotto maaliskuussa -14,86% %:ttia ja Q1 -19,09%. Kaupankäyntikuluni nousivat tasolle 298,76€. Kulut olivat 0,87% kaupankäyntivolyymista (34384,64€) ja 3,84% lisätystä pääomasta (8605,02€). Salkkuni kiersi kovasti kurssien tiputtua ja pystyin vähän tiputtamaan kauppojen prosentti kustannusta. Q1 tuotto on varmasti sijoitushistoriani huonoin kuukausituotto. Olen tyytväinen, että usaklsin netto-ostaa kohtuullisen merkittävällä summalla.

Osinkoja kilahti tilille 469.35€. Osingot laskivat edellisen vuoden maaliskuusta 41,44%. Q1 osingot kuitenkin laskivat 27,15%. Olen panostanut osinkoihin, jotta saan kerätä käteisvaroja. Nyt kuitenkin romahduksen tullessa ne pettivät pahemman kerran. Nopeasti katsottuna ei tule mieleen yhtään yhtiötä joka olisi täysin peruuttanut osingon, mutta yhtiö kokouksia jäi pitämättä ja osingot lykkääntyivät. Korona sai suurenosan yhtiöistä muuttamaan osinko päätöstään. Investorin tilanne oman salkun suurista yrityksistä on vähän epäselvä osingon suhteen. Yhtiö minusta peruutti osingon, mutta en tällä hetkellä tiedä onko se tarkoitus maksaa tilanteen selkiytyessä. Investor maksaa yleensä osingon kaksi kertaa vuodessa, joten voi olla mahdollista osingon siirtyminen loppu vuoteen.

Tätä kirjoittaessa näyttää, että markkinoiden pohja oli maaliskuussa ja katselin omia ostoja ja ostin vahvasti 18.3 jälkeen eri osakkeita varsin hyvään aikaan. Nyt S&P500 näyttää juuri juuri ponnistaneen 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Seuraavaksi katsellaan tuleeko toukuu ilmiötä ja miltä pahaksi odotettu Q2 tuloskausi näyttää.

Edellinen raportti: Salkun tuotto helmikuussa 2020

Muutos sijoitusstrategiaan?

Pohdiskelin jo edellisenä kesänä omia vahvuuksia sijoittamisessa ja silloin johtopäätöksenä oli, että pitäisi sijoittaa enemmän rahastoihin. Olen kyllä panostanut rahastoihin, mutta osuus ei ole juurikaan noussut ja mukaan on tarttunut osakkeita. Osa syynä on korona, joka aiheuttaa suuria eroja osakkeiden välille ja tuntuu huonolta olla huomioimatta asia. Warren Buffett puhuu vuorovedestä ja sen tullessa nähdään kuka ui alasti. Vahvat yhtiöt näyttävät entistä vahvemmilta. Martin Paasi puhui jossakin Nordnetin videossa, että strategiaa ei pitäisi muuttaa ja vaihtaa kriiseissä. Hyppiminen ns. kukasta kukaan ei tuota sijoittamisessa hyvää tulosta ja vaarana hypätä väärään juuri, kun oma alkaa tuottaa. Itse en ole siirtymässä vauhdilla uuteen. Korona on antanut aikaa opiskella sijoittamista lukea ja katsella videoita. Olen jatkanut oman kompetenssini sijoittamisessa tutkimista ja samalla tutkinut ja pohtinut heikkouksia. Suurimpina innostajina ja lähteinä on toiminut Inderesin keskustelupalsta, siellä Sampo keskustelu ROE:sta ja P/B:stä. Toiseksi samalla palstalla on käyty keskustelu sijoituskirjoista ja Seppo Saarion kirjasta. Kaivoin kirjan hyllystä ja olen selaillen lukenut uudestaan. Olen lisäksi katsellut videoita treidaamisesta. Nämä johtivat minut katsomaan The Swedish Investorin 5 Takeways videoita sijoittamisesta. Niissä käydään useita sijoitus ja raha-aiheisien kirjojen tärkeimpiä sanomia. Tämä sai minutkin tarkastelemaan itseäni ja sijoitusvirheitäni. Eräässä nettikirjoituksessa huomasin, että Suomessa ei ole nykyisellään kovin montaa osakelistaa, joita aiemmin itse seurailin. Listat saivat minun arvioimaan omia sijoituksiani.

Huomasin tekeväni seuraavia virheitä

1. Teen impulsiivisia ostoja

Tapauksissa yleensä minulla on ollut pidemmän aikaa tiettyjä yhtiöitä tai sijoituksia seurannassa. Oma strategiani sanoo pysyä tiukkana ja minulla tiettyjä tarkistuksia ja sääntöjä joita noudan. Niihin kuuluu tarkastuksia sijoitus kohteesta teknistä analyysiä ja kysymyksiä. Olen käynyt patterista osan läpi tai jopa kaikki ja usein jättänyt ensin oston tekemättä. Palaan osakkeeseen myöhemmin ja tilaisuus vaikuttaa hyvältä, markkinatilanteen, uutisen tai teknisen analyysin vuoksi. Keskityn liikaa yksittäiseen hyvään asiaan ja unohdan kokonaisuuden. Asiaan voi liittyä FOMO ja TINA, mutta ei ehkä täysin tietoisesti. Haluan rahoilleni edes jotain tuottoa. Sallin salkussani pienellä osalla pelaamisen, mutta tämä on yleensä selvästi liian iso siirto sitä silmällä pitäen. Salkkuni ei näytä ja mene suuntaan mihin suunnittelin.

2. Rikon omia sääntöjäni

Minulla on sääntöni ja olen pyrkinyt noudattamaan niitä paremmin, mutta sitten väliin rikon sääntöjäni. Päätös syntyy lyhyessä ajassa yleensä pörssipäivän aikana.

3. Ennustan kurssin suuntaa
Kurssin suunnan ennustamisessa ei mielestäni sinänsä ole mitään vikaa, sitä on ihan hyvä pohtia ja miettiä mikä on trendi. Sijoitussääntöni sanovat, että varaudu olemaan väärässä. Erityisesti pörssinsuuntaa ennustaessa tämä on syytä muistaa. Usein impulsiivisissa ostoissa ennustan kurssin suuntaa.

Oma reagointi Nordnetin muutokseen tehdä ETF kuukausisäästö maksulliseksi

Nordnet muutti kuukausisäästön maksulliseksi. Sijoitussuunnitelmassani olen määritellyt, että pitää sijoittaa säännöllisesti. Olen varmistanut tämän Nordnetin kuukausisäästöllä. Nopeasti laskettuna 2,5 €/kk tekee 30€/ vuosi. Tuo tarkoittaa kahta erää Nordnet ex-Superrahastoihin esimerkkinä. Minusta tuntuu vaikealta ajatella, että pitkässä juoksussa pärjäsin tuolle tuotoissa.

Kuukausisäästöstäni olen sijoittanut iShares Core MSCI World (EUNL), iShares Core MSCI EM IMI (IS3N), iShares J.P. Morgan EM Local Govt Bond (IUSP) suurelta osin. Neljäntejä on pienenä mausteena on ollut ajoittain iShares MSCI USA Quality Dividend (QDVD) ja iShares Core S&P 500 (IUSA). Näissä olen hiukan ottanut näkemystä, uskoin indeksien ja USA:n olevan vahva tietyissä markkinatilanteissa. Lisäksi IUSA on kustannuksiltaan ihan saatavilla olevien indeksirahastojen kärkipäätä. Molemmat maksavat osinkoa ulos, joten näkemykseni pikku hiljaa laimenee ja pystyn sijoittamaan rahat muualle.

Sijoitan indekseihin pitkällä aika jänteellä. Noudatan Burton Malkielin ohjetta sijoitta matalakuluisiin indeksirahastoihin. Verrattuna indeksirahastoihin ETF:t ovat yleensä suurempia ja hiukan matalakuluisempia. Suuruudesta tulee etua kustannusten jakautumisesta laajemmalle ja toiseksi kaupankäyntikustannukset tippuvat yksikköjen kasvaessa. Toisaalta rahaston ollessa suuri, siitä saatava tuotto on suuri pienelläkin osuudella ja historian voi ajatella olevan pidempi. Harva haluaa tappaa hyvin lypsävää lehmää. ETF:t lainaavat osakkeita useissa tapauksissa ja saavat siitä pientä tuottoa. Lisäksi kaupankäynti tapahtuu yksikköinä pörssissä jolloin rahaston ei tarvitse ostaa ja myydä sijoittajien poukkoilun mukana. Näiden etujen vuoksi on selvää, että halvimmat indeksisijoitukset löytyvät ETF:stä. Lisäksi on edullisempaa mitä laajempi indeksi on, sillä parhaat tuotot tutkitusti löytyvät pienistä osakkeista. Mitä laajempi indeksi on sitä laajemmin ja aikaisemmin ollaan pienien osakkeiden, jotka nousevat suuremmaksi menestykseksi mukana. Pienet osakkeet aiheuttavat sitten kaupankäyntikustannusta, joka nostaa kustannusta mitä pienempi rahasto. Laaja indeksi on siis yleensä edullisinta tehdä ETF:llä.

EUNL ja IS3N täyttävät monta mainitsemistani hyvistä puolista. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen EUNL maailmaindeksiin sijoittaa vain kehittyneisiin markkinoihin. En pidä siitä, että markkinat kategorisoidaan vaan haluaisin jaon tapahtuvan markkinapainotteisesti. En siis haluaisi valita EUNL ja IS3N suhdetta. En oikeasti osaa sanoa kumpi tuottaa 20 vuoden jänteellä paremmin. Haluaisin indeksirahastoni elävän mukana. Itse asiassa minulla on jo juuri sellainen rahasto Vanguard Total World Stock, mutta sitä ei enää pysty ostamaan. Se erittäin laajasti hajautettu indeksi pienillä kuluilla. EUNL ja IS3N yhdistelmä on nyt sitten ajanut hyvin korvaavan tilanteen, kun niitä on saanut hankittua kuluitta. Päivää ei ole kuitenkaan voinut valita vaan ostot tapahtuu aina kuun samana päivänä. Tämä aiheuttaa piikin kysyntään ja siinä varmasti tulee pientä spreditappiota.