Inflaatio nostaa päätään, pankkisektoria salkkuun?

Ruotsin kuluttajahinnat nousivat viime kuussa 2,3%, joka tarkoittaa, että Keynesin optimaalisen 2% inflaation raja ylitetään.

Ruotsin kuluttajahintatilastot

Yli 2% inflaatio on yritysten tuloksen teon kannalta hankala. Yleisesti inflaatiota lähdetään rajoittamaan koron nostoilla. Tästä seuraa, että yrityksillä tuloksen kasvu alkaa yleensä heiketä kahdesta syystä. Inflaation vuoksi kustannukset nousevat ja toiseksi korkojen noustessa rahoituskulut nousevat. Tässä vaiheessa alkaa muodostua tilanne, että hyviä ja huonoja sijoituksia seulotaan toisistaan vahvemmin. Korot alkavat parantaa asemaansa vaihtoehtona osakkeille ja niiden maksamille osingoille. Ne Yhtiöt joilla hinnoitteluvoimaa pystyvät siirtämään kohonneet kustannukset omiin hintoihinsa ja edelleen nostamaan osinkojaan ja pitämään ne kilpailukykyisinä suhteessa koroista sataviin tuottoihin.

Suurin osa yhtiöistä kärsii nopeutuneesta inflaatiosta ja korkojen noususta. Poikkeuksen tekevät pankit ja vakuutusyhtiöt. Nämä hyötyvät korkojen noususta, kasvaneet korot mahdollistavat pankeille paremmat korkokatteet. Vakuutusyhtiöt taas pitävät varojaan koroissa, kunnes korvauksia on maksettava ja korkojen parannuttua tulos paranee.

Pankkien toimintaympäristö on muuttunut vahvasti säännöstelyn ja varjopankkitoiminnan myötä. Pankkien tiukentuneiden pääoma vaatimusten vuoksi pankit eivät voi antaa lainaa yli määritellyn rajan tietyille yrityksille tai henkilöille tai tarkoitukseen, joissa rahojen ulosmittaaminen on epävarmaa. Tähän on muodostunut ns. varjopankkijärjestelmä. Varjopankkijärjestelmässä rahoitustoimijat tekevät pankkien kaltaisia tehtäviä normaalien pankkisäännösten ulkopuolella. Varjopankkijärjestelmä on saanut aikaan innovaatioita rahoitusalalla, parantanut tehokkuutta ja edistänyt kilpailua. Esimerkkejä tästä löytyy runsaasti. K-Kaupoissa voi maksaa plussa pisteillä, näissä tapauksissa raha ei kierrä pankin kautta ollenkaan. Tarvittaessa lainaa äkilliseen tarpeeseen ei enää välttämättä marssita pankkiin vaan asia hoidetaan netin kautta ja ei välttämättä pankissa. Saattaa olla jopa yleisempään, että haetaan joustoluottoa netistä. Tämä olettamus perustuu siihen, että yrityksiä on erittäin runsaasti. Luottoja on samoin helppo vertailla ja pikaisella lukaisulla saa vertailtua lainan omaan tarpeeseen. Euromääräinen raja, joka ylitettäessä on suurella todennäköisyydellä mentävä pankkiin, on noin 50000€. Vertailun helppouden, lainojen suuruudet ja yrityksien lukumäärän voi todeta esimerkkinä täältä.
Sijoitus näkökulmasta olen ollut kiinnostunut pankeista jo jonkun aikaa ja pankit ovat salkussani kohtuullisella painolla. Koron nostot lähenevät Amerikan lisäksi Euroopassa, kuten kirjoituksen alun inflaatiotilastoista näkyi. Kauppalehdessä kerrottiin Bloombergin lähteiden mukaan EKP pohtivan arvopaperi ostojen puolittamista kuukausitasolla 60 miljardista 30 miljardiin.

Bloombergin lähteet: EKP suunnittelee arvopaperiostojen puolittamista tammikuusta lähtien

Omistan mm. Taaleria, Sampoa, Handelbankia, Nordeaa ja Resurs Bankia. Olen kolmen ensimmäisen kautta tutustunut pankkitoiminnan tilanteseen tarkemmin. "Pikkavippifirmat" vievät lainoja hyvää tahtia pankeilta. Ne ovat huomattavan kustannustehokkaita. Mm. Taalerin Fellow Finance on oikeastaan vain alusta, jossa kerätään lainan hakijoiden tiedot ja vastaavasti halukkaat lainan antajat yhteen. Jokainen antaa oman osuutensa lainaan. Yhtiö ei tarvitse konttoreita ja henkilömäärä on huomattavan alhainen, koska käsittely on automaatista. Oikeastaan on itsestään selvää ettei pankit pysty samaan tehokkuuteen. Resurs Bank on sitten vastaavia firmoja. Se on lainoineen hyvin mukana suoraan yritysten kassalla johon se tarjoaa samoin maksupalveluja.

Sampo on selvästi herännyt pankkien muuttuvaan tilanteeseen. Se osti 2.10.2017 19,9 osuuden Saxo Bank Groupista. Nyt eilen tuli ilmoitus 7,6% osuudesta Ruotsalaispankki Nordaxista("Pikavippifirma"). Nordea on satsannut miljardeja IT-järjestelmäänsä ja OP:llä on oma IT-palvelu- ja kehitysryhmänsä. Danskella on oma Mobilepay.

Pankkimurroksessa on hyvin hankalaa veikata voittajia. Käsittelen tässä yhteydessä pankkeja sijoitusnäkökulmasta esimerkkinä OP:tä ja S-pankkia ei pidä sulkea pois huomioista, mutta en niitä käsittel, koska niitä ei ole listattu pörssiin. Danske on omasta näkökulmasta jatkuvasti hävinnyt asiakkaita aina siitä lähtien, kun osti SampoPankin Sampolta ja uudisti verkkopankin. Tuon jälkeen menetettyä luottamusta on hankala paikata. Sillä on maine kalliina pankkina. Mobilepay on hyvä innovaatio, mutta näen kivijalkapankkien vahvuudet asuntolainoissa, yrityslainoissa ja varainhoidossa. Ne ovat luotettava paikka säilyttää omaisuutta. Minusta sen on hankala kilpailla tuolla maineella ja hinnoilla. Nordea on vastaavasti ajoittain herättänyt närkästystä Nallen kommenttien myötä ja kotipaikan muutosten kautta. Se on ollut uutisissa toimitapojensa vuoksi. Nordea uudistuu pikkuhiljaa. se on lähtenyt uudistamaan verkkopalveluitaan ja toimintaansa. Iso laiva ei käänny käden käänteessä. Se tekee hommia ydin alueellaan. Sen verkkopankkiin kirjautuminen tapahtuu tunnuslukusovelluksella joka kiitelty. Tämä on yksi tärkeä asia pankissa, jos tämä herättää epäluuloa ja ei toimi, asiakkaat ovat äkkiä muualla. Nordea on saanut piensijoittajista kasvavan virran palveluidensa pariin hinnoittelullaan. Sijoitusten siirtäminen ei ole hirvittävän helppoa, joten se saanut itselleen pitkäaikaisia asiakkaita. Uskon edellä mainittujen elävän tulevaisuudessa, mutta ne voivat olla ahtaalla.

Handelsbanken soutaa liiketoiminnallaan vastavirtaan. Se pitää konttoreita yllä, vaikka se on kohtuullisen hintavaa. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että joka Handelsbankenin konttoriin menee, siihen pankkiin myös jää. Yksinkertaisesti pankin palvelut pelaavat. Shareville on erinomainen sosiaalinen media seurata pankkien tilannetta. Sijoittajat menevät tällä hetkellä Degiroon ja Nordeaan, Nordnet pitää pintansa. Kivijalkapankkien palveluista on kova virta halvempia palveluita kohti. Ne ovat joutuneet tarkistelemaan hinnoitteluaan ja kaikilta löytyy indeksirahastot, joista hinnat hiljattain laskeneet. Edullisimmat indeksirahastot on pitkään löytyneet Seligsonilta ja Handelsbankenilta, nyt ne löytyvät viimeksi mainitulta. Handelsbanken on pankki, jonka rahastoja ostetaan selvästi Nordnetin kautta jatkuvasti. Muita ovat Spiltan ja Nordnetin omat Superrahastot. OP yrittää kiriä omilla rahastoillaan yhdistettynä bonuksiin. Pankkien indeksirahastoillaan melkoisen hankala kilpailla kuluilla suuria ETF-yhtiöitä, mm Vanguard, IShares ja SPDR. Niiden suurimmat rahastot ovat kooltaan eri luokkaa ja yksikkökustannukset saadaan painettua matalaksi. Näillä on puolellaan kuitenkin kieli ja paikallisen verotuksen tunteminen.

Maksujen välitykseen on tulossa uusia toimijoita. Markkinan voittajaa on erittäin hankala arvata. Itse uskon helppouden turvallisuuden ja nopeuden pitkässä juoksussa voittavan. Maksujen välitys ei kuitenkaan ole ollut pankkien ykkösbisnestä. Ne ovat pikemmin luovuttaneet kortti- ja maksutoinnot muille, VISA, Mastercards ja Nets muutamana esimerkkinä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että korkojen nousu lähestyy, joka parantaa huomattavasti pankkien ja vakuutusyhtiöiden sekä muiden alalla toimivien mahdollisuuksia kasvattaa tulosta. Omasta näkökulmasta olen havainnut Sampon, Taalerin, Resursbankin, Svenska Handelsbankin ja Nordean reagoineen muuttuvaan tilanteeseen. Sampo vahvasti aktivoitunut yritysostorintamalla muilla toimia niihin, jotka näyttävät oikean suuntaisilta. Arvostukset ovat aika matalia kilpailu kohtuullisen kovaa. Pohjoismaisilla pankeilla on hyvä vakavaraisuus ja niillä puolellaan luotettavan maine tiukan paikan tullen. Tämän pohjalta sijoitan mielellään pohjoismaisiin uusiin toimijoihin. Norjalaisten rynnistystä Suomessa katson vähän varovaisesti. Norwegianin korkotarjoukset tuovat mieleen Islantilaiset pankit ja Islantilaisten rynnistyksen Suomeen voitakin vuosia takaperin

Olen jo lisäillyt salkkuun lähiaikoina pankkeja ja vakuutusyhtiötä, mm. Sampo, Protector Forsikring, Taaleri, Gjensidige Forsikring ja Resurs Bank. Edleeen katsastan mahdollisuuksia markkinoilta ja olen valmiina sopivien tilausuuksien suhteen kasvattamaan omistuksiani.