Lehto Group analyysi

Yleistä

Lehto Group on suomalainen rakennus- ja kiinteistöalan konserni, joka keskittyy talousohjattuun rakentamiseen. Talousohjatussa rakentamisessa tavoitteena on vahvalla suunnittelun ohjauksella ja moduuleihin perustuvilla innovaatioilla tehostaa rakentamisen yleisiä käytäntöjä, tuottaa asiakkaalle merkittäviä aika- ja kustannushyötyjä sekä varmistaa rakentamisen korkea laatu. Yhtiön missio on olla innovatiivinen rakennusalan uudistaja.

Liiketoiminnan kehitys

Vuonna 2015 konsernin liikevaihto kasvoi voimakkaasti rakennusalan heikosta suhdanteesta huolimatta. Liikevaihto kasvoi 61,1 % 275,6 miljoonaan euroon (171,1 miljoonaa euroa 1-12 2014). Liikevaihto kasvoi kaikilla palvelualueilla; toimitiloissa, hyvinvointitiloissa, asunnoissa ja korjausrakentamisessa. Myös kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja liikevoitto oli 27,2 miljoonaa euroa (5,8 miljoonaa euroa 2014).

Lehto Group listautui Helsingin pörssin päälistalle viime vuoden huhtikuussa. Ennen listautumista Lehdon orgaaninen kasvu oli 55% vuodessa ja kasvu on jatkunut voimakkaana keväällä 2016 tapahtuneen listauksen jälkeenkin. Mietin kovasti antiin osallistumista, yhtiö oli minulle jonkun verran tuttu. Mieleeni tuli kuitenkin onko pääomistajilla halu rahastaa yhtiö ja tehdä turhan hunajaisia raportteja alkuun. Erityisesti minua ihmetytti Lehdon johto on ohjeistanut liikevaihdon kasvuksi 10-15%. Se on aika paljon vähemmän kuin mitä puolisvuotiskatsauksen 44,6%. Pohdin itse, että oliko kasvu tullut ns. kypsään vaiheeseen. Tätä kirjoitettaessa tiedän, että tämä oli virhe. Kasvu on jatkunut vahvana.

Liikevaihdon kehitys (miljoonaa)

Vuosi	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Liikevaihto	62	86	114	113,4	171,1	275,6	361,8

Liikevaihdon kasvu on hiuksen hienosti alle 0,965, jonka Henri Blomster kirjassaan Osakesijoittajan kasvustrategiat määrittelee todellisen kasvuosakkeen rajaksi. Onko kasvu sitten tasaista? Kuvaajia katsomalla voi sanoa ettei ole. Riippuen tarkastelu välin aloituksesta R2 luku pienenee, mutta vuodesta 2013 tilanne muuttuu rajusti.

Tämän jälkeen R2-luku on sitten selvästi yli 0,965 ja todellista kasvua liikevaihdolla mitaten. Miten muut tunnusluvut sitten?

Liikevoiton ja OPO:n tuoton kehitys

Vuosi	2013	2014	2015	2016
Liikevoitto	9.2	5.8	27.2	40.4
Liikevoitto %	8.10 %	3.40 %	9.90 %	11.20 %
OPO:n tuotto%		25.60 %	85.10 %	42.10 %

Kasvu selvästi kasvattaa liikevoittoa ja liikevoittoprosenttia. Oman pääoman tuotto on korkealla laatuyhtiön tasolla, tosin heitellen kovasti. Tämä on Henri Blomsterin kirjan mukaan aika tavanomaista, tulos heittelee, mutta raha määrä kasvaa konseptin kasvaessa.

Arvostus

Lehto on kasvanut kovasti, joten arvostusta olisi kaikista perustelluinta mitata vastaavan kasvun yhtiöihin. Tarkisteltuna neljä viimeistä vuotta liikevaihdon kasvu on keskimäärin 55% ja vuodesta 2010 69%, mutta 2016 31%. Jälleen vuodelle 2017 yhtiö ennustaa 40-50% kasvua, tästä tuli päivitys 24.5.2017.

Tässä vertailua vuoden 2016 tuloksilla samanlaisilla kasvukäyrillä varustettuihin tunnettuihin yhtiöihin. Arvostukset on otettu Reutersista lukuunottamatta Lehtoa jolla ei kirjoitettaessa arvoja löydy.

Liikevaihdon kasvu % 2016		P/S	P/E	PEG
Lehto	55	1.8	19	0.35
Facebook	54	14.62	38.28	0.71
Alibaba	54	13.24	49.9	0.92
Amazon	27	3.36	187	6.93

Onko vertailu mielekästä noihin eri alalla toimiviin yrityksiin? Idea ei ole minun vaan Henri Blomsterin analyysistä. Itse lisäsin siihen PEG-luvun, etsin GARP-periaatteella kasvuyrityksiä (GARP=Growth At Reasonable Price= Kasvua järkevään hintaan). PEG-luvun laseerasi Peter Lynch, jonka sijoittamisesta olen huomannut ottaneeni voimakkaasti vaikutteita. Teen havaintoja siviilielämästä ja tunnistan sieltä sijoitukseen vaikuttavia tekijöitä. PEGon laskettu liikevaihdon kasvusta ja havaitsemme, että se on kaikilla yhtiöillä alle Lynchin hyvänä pitämän rajan 1, mutta Lehto ainoana on alle hänen erittäin hyvänä pitämän 0,5 rajan.

Pieni vertailu sitten kilpailijoihin.

	ROE %	P/E	P/B	LV-kasvu%
Lehto	42.1	19.1	5.58	31 %
YIT	Neg.	Neg.	1.67	-3.11 %
SRV	8.51	11.71	0.97	22.96 %
Skanska	26.43	12.24	2.91	-5.02 %

Voimme todeta pääoman tuoton ja liikevaihdon kasvun olevan omaa luokkansa. Taulukkoon on laitettu liikevaihdon kasvun osalta heikko vuosi. Tämän tarkastelun osalta saadaan vähän kuvaa rakentamisen suhdanteen osalta. Lehto porskuttaa selvästi suhdanteesta poiketen.

Lehdon strategiset edut

Moduulirakentamisessa ei sinänsä ole mitään uutta. Seinäelementit esimerkkinä ovat hyvin käytettyjä rakentamisessa nykypäivänä ja esimerkkinä Älsby-talot on tehneet moduulirakentamista 70-luvulta. Lehdon talous ohjattu rakentaminen on enemmän. Asia numero yksi on tuoda asiat yhteen paikkaan jolloin modulaarisuus ja toistojen määrä saadaan kasvatettua. Lehdolle riittää yski tai muutama hyvä vesieriteiden ja silikoni liitosten tekijä, koska työt tehdään samalla tehtaalla. Töissä ei ole eroa, koska työt kerrasta toiseen samanlaiset. Puolityhjiä silikonipurkkeja ei jää työmaalle kuivumaan vaan ne voidaan helposti käyttää loppuun. Tässä on ihan huikea etu verrattuna, että sauma kaveri lennätetään joka puolelle Suomea, hän ajaa vuokra autolla hakemaan silikonit, valmistelee tarvikkeet jne. Tarvikkeet ovat lähellä, työ selvä ja materiaalihukkaa on vähän. Puuttuvan materiaalin tai työkalun hakemiseen ei kulu aikaa ja tavaroille on yleensä tehtaalla paikkansa, joten niitä ei tarvitse hakea ja miettiä työmaan alkaessa.

Lehdon toinen etu ”Legopalikkamainen” kokoaminen. Työmaalle ei tarvita putkimiehiä ja sähkömiehiä vaan palikat liitetään toisiinsa pikaliittimillä, jotka ovat valmiina moduuleissa. Lehdon tapauksessa rakentamisesta on tullut liukuhihnatyötä. . Esimerkkinä Henri Ford sai liukuhihnan avulla tiputettua yhden auton valmistukseen kuluvan ajan 12 tunnista kahteen tuntiin ja tiputtamaan auton hintaa yli 70%. Henri Fordin aikaansaamat tulokset ovat varsin vaikuttavia, kun niitä vertaa muiden johtamisen koulukuntien tuomiin tehokkuusparannuksiin.

Omien osakkeiden myynnit

Yhtion suurimmat osakkaat kevensivät omistustaan kesäkuun alussa. Toukokuun aikana ilmoitus aikeista laski kurssi mielestäni ilman liiketoiminnalista perusteetta, jonka seurauksena hankin osaketta. 

Toimitusjohtaja Hannu Lehto kevensi omistustaan 0,5% (suurin mahdollinen kevennys 5%) ja toisekis suurin osakkenomistaja, liiketoiminnanjohtaja Asko Myllymäki kevensi omistustaan 25%. Myyntien seurauksena vapaan vaihdon kohteena olevien osakkeiden määrä kasvaa 30%:sta 39%:ttiin. Lähtökohtaisesti likviditeetin kasvu positiivinen asia osakeelle. Ostajilla on 180 päivän lock-up, jotee osakkeita on mahdollista myydä juuri osinkokauden alla jolloin kysyntää löytyy ja markkinareaktiot ovat uskoakseni vaimeampia. 

Loppuyhteenveto

Lehto on mielenkiintoinen kasvu case. Yhtiö tekee asioita poikkeuksellisella tavalla, mikä on hyvä edellytys hyvälle sijoitukselle. Sillä on asiakkaan kannalta selvä kustannusetu ja sen aikataulut pitävät varmemmin ja toimitus- ja läpimenoaika on lyhyempi. Toisaalta Lehto estää asiakkaan valinnan vapautta, muutoksia ei voi tehdä oman mielensä mukaan, joten kaikki rakentaminen ei voi tulla Lehdon mukaan. Voiko mallia kopioida? Kyllä voi, tosin toimitapojen muuttaminen voi olla perinteiselle rakentajalle hankalaa ja tehdas vaatii investointeja. Automatisoidun tehtaan rakentaminen voi viedä aikansa ja saada toimimaan prosesseineen ei ole varmaan yksinkertaista. Konsepti on laajennettavissa muualle maailmaan ja vie aikansa ennen kuin kilpailijat heräävät tekniikan hyötyihin. Hyppäsin ostoillani Lehdon kyytiin ja tarkoituksena katsella mitä tuleman pitää. 

Aiheeseen liittyvää:

Tuulipuku.fi analyysi Lehto Groupista
Salkunrakentaja: Lehto – halpa kasvuosake?

Sijoita osakkeisiin vain 0,99 € kuluin Alle 200 € kaupat Helsingin pörssissä vain 0,99 € 31.8.2017 asti *

* merkityt ovat affliate* linkkejä, joista kirjoittaja voi saada komissiota.