Oma sijoituskäyttäytyminen

Kysymys miten kirjoitustauko vaikutti omaan sijoittamiseen sai pohtimaan samalla omaa sijoituskäyttäytymistä. Pörssiä on tullut seurattua enemmän ja vähemmän jo yli 20 vuotta. Itsetuntemusta sen verran, että tiedän olevani liian impulsiivinen ja luonteeltani aika varovainen sijoittaja. Jälkeenpäin katsottuna alkutaipaleella ihan liian varovainen ja nykyään olen oppinut rohkeammaksi ja olen nostanut tai nostamassa omaa osakepainoa korkeammalle. Olen kirjoittanut itselleni osakepainoksi 80%, mutta kestän mielestäni hyvin 90-95% osakepainoa, salkkuun ei ole pakko vilkuilla kokoajan ja laskut ei minua hetkauta. Olen pystynyt pudotuksissa ostamaan lisää osakkeita.

Tällä hetkellä omaan makronäkemystä jonka perusteella on hyvä nostaa korkopainoa. Sijoituskokemuksellani korkosykli on olemassa ja se menee aina samalla tavalla. Kun korot nousevat riittävästi niin yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat, tulee taantuma tai taloudellista vastatuulta ja siitä yleensä seuraa yhtiöiden säästämistä, irtisanomisia työttömyyttä jne. Ensin korot ei enää nouse, pörssi voi nousta edelleen. Joka tapauksessa käy niin, että lainan otto tyrehtyy yksityisillä yrityksillä, investointeja lykätään ja taloudellinen toimeliaisuus laantuu. Korkoja lähdetään sitten laskemaan. Pörssi on voinut mennä vakaan ja koron laskusta mennä vaikkapa uuteen huippuun. Koron lasku johtaa tilanteeseen pankkien lainan anto vaikeutuu, kun pitkäaikaisen lainarahan hinta pysyy korkealla, mutta uusista lainoista ei saa hyvää korkoa. Tämä johtaa edelleen uuteen hidastumiseen taloudessa. Osakkeiden näkymä ja tuotto alkaa näyttämään heikkomalta kuin pörssissä ja raha pakenee osakkeista, pörssi romahtaa tai laskee.

Tällä hetkellä en osaa sanoa, koska korot alkavat laskea ja millä aikataululla edellä kuvattu tapahtuu, mutta olen varma, että se tapahtuu tulevaisuudessa. Pörssi on hypessä ja nousee ja hype päättyy aikanaan. Käyn teknistä kauppaa ja tällä hetkellä minulla vaikeaa vain istua omistusteni päällä, koska pörssi tekee uusia huippuja ja moni indeksi ja osake on RSI yli 70% eli yliostetussa tilassa, joka on omissa säännöissäni ohje keventää omistusta, koska suurella todennäköisyydellä 2 kertaa RSI aika pituudella pörssi on merkittävästi alempana ja tunnelma muuttunut.

Minun vaikea olla pörssissä tekemättä mitään. Olen tämän vuoksi sallinut itselleni pelisalkun ja siihen pienen summan rahaa. Sitten maalaan isolla pensselillä salkkuni tavoiteallokaation ja suunnitelman miten siihen suuntaan. En salli isoja muutoksia salkussani. Tämä on toiminut hyvin lukuun ottamatta joitakin impulsiivisia myyntejä ja ostoja. Nyt yksi sellainen on Investor AB. Investor on listani ykköskohde, mutta se on lähtenyt nousemaan paraboloidisesti ja olen odottanut sen Amerikan indeksien hengähdystä. Tämän johdosta olen keventänyt Investoria useaan otteeseen ja saanut sitä hankittua takaisin hiukan alempaa. Mutta useammin käynyt niin, että osto jäänyt tekemättä, osake ei laskenut takaisin ostotasolle vaan jatkanut koilliseen. Ennustan osakkeen laskevan teknisellä analyysilla, vaikka itse osakeanalyysi sanoo kaiken menevän hyvin ja osake nousee. Olen sitä mieltä, että osake on noussut liikaa. Tilanne on johtanut jonkinlaiseen epäuskoon, että olen väärässä ja kerta kerralta olen nostanut myyntieriäni. Olen toiminut samoin Nordnet rahastoissa ja se on toiminut paremmin. Erät voivat olla pienempiä, koska ei ole kaupankäynti kuluja ja voi nostaa eriä vähemmän kerrallaan ja paluu on helpompaa, kun ei tarvitse ottaa kuin tarvittaessa minimierä 15€ virheen myöntämiseksi. Kokonaisuutena minulla ei ole fundamenttiperustetta miksi USA:ssa laskettaisiin tai Investorilla menisi huonosti. Päinvastoin, molemmat pukkaa positiivisempaa uutista kuin odotan ja arvostus on edelleen mielestäni edullinen. Investor on noussut välissä Nordnet salkussa yli 10% osuudelle, joka on minulle jollain tasolla hankalaa. En halua yksittäisen osakkeen painoa kovin merkittäväksi salkussa. Toisaalta Investor on erinomaisesti hajautettu sijoitus ja velattoman investointiyhtiön hyvin hankalaa mennä konkurssiin. Olen toiminut Investorin kohdalla systemaattisesti ja myyntipäätös ei ole ollut impulsiivinen. Makronäkemykseni on ajanut osakenäkemykseni ylitse, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Makronäkemyksen toteuttamisen aika on väärä. Ennuste pidemmälle aika välille, kun toiminta on lyhyelle. Investorin pitäisi olla salkkuni tukijalka, on toki sitä edelleen, mutta olisi pitänyt istua ja nauttia kyydistä täydellä painolla. Myynti vaatii minulta samanlaista prosessia kuin ostaminen mitä en ole tällä hetkellä tehnyt.

Pitää jatkossa käyttää tsekkilistaa myynneissä ja luoda sellainen

Blogin kirjoitustauon vaikutus sijoittamiseen

Sain Pääoma tuloiksi erinomaisen kysymyksen edellisessä artikkelissa, miten blogin kirjoitustauko on vaikuttanut sijoittamiseeni? Kysymys osoittautui lyhyen pohdinnan jälkeen yllättävän vaikeaksi ja ensimmäisenä teki mieleni vastat ei mitenkään mikä ei kuitenkaan ole totuus. Kirjoittaminen jäi pitkälle lapsiperheen kiireisen arjen takia, siihen ei ollut aikaa. Samalla aikaa ei ollut entiseen malliin sijoittamiseen ja rahaa ei jäänyt niin paljon enää sijoituksiin. Siinä joutui tekemään arvotarkastelua mikä on itselle tärkeää.

Käytin siis aikaa enemmän perheeseen ja vähemmän sijoittamiseen. Samalla jouduin priorisoimaan sijoittamistani. Se on ollut opettavaista, Buffettin teesi sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa on tullut tutuksi. Helposti innostuu aina uudesta mahdollisuudesta ja laittaa turhaan aikaa, energiaa ja ehkä rahaa siihen, kun tärkeämpää olisi keskittyä isoon kuvaan. Olen joka tapauksessa kohtuullisen määrätietoisesti pystynyt ohjaamaan isoa kuvaa pikkuhiljaa kohti tavoitetta. Olen hankkinut säännölliseen indeksiä ja kasvattanut indeksisijoituksiani tasaisesti. Osuus ei ole noussut ihan toivotusti johtuen positiivisesta ongelmasta, että sijoitukseni on pärjännyt varsin hyvin suhteessa useimpiin indekseihin. Olen pystynyt samalla keskittämään salkkuani sijoituksiin, jotka on mielestäni hyviä ja karsimaan salkusta turhia tai vähällä merkityksellä olevia rivejä. Olen parantanut omien sääntöjen noudattamista. Minulla tulee edelleen liikaa impulsiivista toimintaa ja olen tunnistanut sen liittyvän nopeaan ajatteluun. Merkittävimmät muutokset ovat olleet, että olen seurannut uutta strategiaani.

Blogin aktivointi ja muutama ajatus

Blogiin ei ole tullut kirjoiteltua vähään aikaan ja tässä sellainen aktivointikirjoitus. Itsellä on jo jonkin aikaa ollut ajatus kirjoittaa vuoden sijoittajan Esa Juntusen alias Omavaraisuushaaste Viisas Sijoittaja kirjasta. Se on tarkoitus tehdä kertaamiseksi ja asioiden laittamiseksi muistiin oppiakseni sijoittajana. Nyt Omavaraisuushaaste blogissa oli ainakin hyvä otsikko: Mitä opin sijoittajana vuonna 2023?. Siinä käsitellään päätöksiä sijoittajana. Viimeisin kirjoitukseni on samanlainen teksti, jossa katson siirtojani. Vuosi on juuri päättynyt ja olisi hyvä hetki tehdä tarkastelu uudelleen.

Samalla tuli luettua edellinen kirjoitus ja se sai aikaan hyvän olon tunnetta, kun siinä kerrotaan Lehdon myynnistä kaksi vuotta sitten ja samoin F-Securen myynnistä ja vieressä blogi palkissa komeilee tieto WithSecurelta toinen tulosvaroitus. Muistan pohtineeni, mikä on virustorjunnan tulevaisuus. Ihmiset odottavat älylaitteissa oman käyttöjärjestelmän riittävän. Samalla PC-laitteissa Microsoft ottaa roolia omassa käyttöjärjestelmässään. Palvelupuolella on toki tarvetta. Omasta mielestäni oli hankala kuvitella suotuisaa myynnin kehitystä lukuun ottamatta yrityspuolta ja sen suhteen F-Securen kilpailukykyä oli hankala arvioida. Lisäksi maininnat Investorista tuntuivat aika onnistuneilta. Olin lisäillyt yhtiötä 175 SEK hintaan ja nyt keventelin 230 SEK paremmalta puolelta. Ali Babassa ja Kamuxissa on taas menty pöpelikköön, mutta niitä ei enää salkusta löydy. Salkkua on tullut siivottua ja oma sijoitusstrategia on kirkastunut, mutta se aikanaan oman kirjoituksen aihe.

Huomiot viimeaikaisista toimista

Olen ottanut uuden pisteytyssysteemin osakkeille käyttöön, josta kirjoittelin blogiin toukokuussa Sijoitusstrategian jatkotarkastelua. Minulla on jo aiemmin ollut tavoite nostaa indeksipainoa 40%:ttiin. Olen havainnut, jotta riveillä olisi salkussani merkitys joudun nykyisillä ostoerillä tekemään useita ostoja ja käteisen raapiminen vie aikaa. Sijoitusten vähentäminen on jo pitkään ollut tavoitteena. Lisäksi olen todennut olevani liian impulsiivinen ostaja. Pieni tarkstelu miten olen onnsitunut on paikallaan.

Olen saanut salkkuani siivottua ihan mukavasti viime aikoina. Olen halunnut keskittää salkkuani Nordnettiin helpomman hallittavuuden vuoksi, suurin paino sijoituksista on joka tapauksessa siellä. Op:n salkussa rivit on vähentyneet tasaiseen, sain hiljattain pienen Telia position myytä poissa. Lehdon myin heti tuloksen tultua nykykurssiin hyvään hintaan pois Nordnet salkusta, OP:n salkkuun en ehtinyt samaan hintaan ja myin pienen erän. Siilin myin poissa toimitusjohtajavaihdoksen jälkeen. En osaa sanoa millainen on yhtiön tulevaisuus ja oman osansa vaikutti tipahtaminen Inderesin maalisalkusta. Myyminen kesti, mutta sain edelleen myytyä ihan kivaan hintaan suhteessa listautumismerkintähintaan. Ehkä suurin syy on johto, en voi sanoa, että yhtiöllä hyvä johto, jos sellaista ei ole.

Ulkomaisista osakkeista olen keventänyt Deereä kahteen otteeseen. Deere on ollut loistava sijoitus, mutta se alkaa olemaan mielestäni kallis ja siihen ladattu paljon tulevaisuuden odotuksia. Se ei ollut pisteytyslistani kärjessä, mutta siitä huolimatta suuria sijoituksia. Osinkotuotto prosentti oli alle yhden. Deere on edelleen salkussani ja ihan hyvällä osuudella. Tilalle hankin yhtenä esimerkkinä Lockheed Martinia, jonka P/E 14, kun taas Deere 24. Molemmilla on hyvä tilauskanta, markkinajohtajia alallaan poikkeuksellista tekniikkaa. Tuntuu paremmalta siirtää panoksia edullisempaa noin 3% osinkotuottoa maksavaan.

Myin salkustani kokonaan poissa PPL corporationin. Tämän hetken tuloksella laskettuna P/E oli 94 ja oman pääoman tuotto reilusti alle vaatimukseni 12%. Yhtiöllä on hyvä osinkotuotto, mutta en jää odottelemaan mahdollista osingon laskua. Tämän osalta rahat menivät pääosin Lockheed Martiniin.

Ajatuksia sijoitusstrategiasta

Sain Sharevillessä erinomaisen kysymyksen, miksi tekee mieli poimia osakkeita indeksisijoituksen sijaan?

Nykyinen oma salkkuni nykyinen tilanne on pitkälle seurausta siitä, että sijoittajana äärimmäisen varovainen. En halua olla isoissa romahduksissa mukana ja vähän pelkään niitä. Samalla olen pitkään pitänyt markkinoita yliarvostettuina tai korkealle arvostettuina. Odottanut sitä velkakuplan posahdusta. Minulla vei pitkään, että sain nostettua salkkuni osakepainon sinne 70% tavoitteeseen ja siitä edelleen ylöspäin. Suorissa osakesijoituksissa olen pelannut safetyä ja yrittänyt ottaa varmoja sijoituksia ja oikeastaan valitessa sijoitukset jo tyytynyt heikompaan tuottoon. Olen halunnut vahvan kassavirran siihen romahdukseen.

Pikku hiljaa olen muuttanut näkökantaani ja osaksi salkkuni ja osinkovirran kasvettua. Minulla on edelleen sijoitussääntöni joita noudatan, mutta suurin virheeni on poiketa niistä. Teen impulsiivisia ostoja joista olen yrittänyt poissa. Olen pystynyt aika hyvin pitämään salkkuni vakiona eikä suuria muutoksia tule, teen jatkuvasti pieniä liikkeitä.

Tämä johti pohtimaan sijoitusstrategiaani ja se kaipaa päivitystä. Itse en enää tavoittele pientä tuottoa. Haluan sijoituksillani. Tavoitteena on indeksiä parempi tuotto. ROE pitää olla yli 12% eli oma pääoma tuottaa yhtiöllä turvamarginaali huomioiden yli markkinoiden keskimääräisen tuoton. Lisäksi arvostus alle tai kasvu markkinoita nopeampaa. Lisäksi teknisesti mielellään hyvä tilanne, johdolla merkittävä osakeomistus, sisäpiiri mielellään ostaa osaketta. Johto pitää olla hyvä. Pisteytän sijoitukset ja sijoitan parhaimpiin. Aika on loistavan bisneksen ystävä. Olen alkanut siivomaan salkustani keskikertaisia sijoituksia ja nostan indeksipainoa pikku hiljaa. Salkussa oleville riveille pitää saada suurempi merkitys. Mutta teen liikkeet strategiani mukaan pienin muutoksin. Liian tempoilevalla menolla voi tehdä suuria virheitä.

Ratkaisuja hankkia pieniä ja keskisuuria osakkeita

Edellisessä kirjoituksessa kerroin itselläni olleen liian alhainen pienosakepaino ja olen etsinyt sopivaa ETF ratkaisua joihin en ole ollut täysin tyytyväinen. Kävin kirjoituksen yhteydessä määrittelyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja Pohjoismaiden pörssissä suurin osa yhtiöistä on jo pieniä ja keskisuuria osakkeita. Salkustani löytyy Vanguardin pieniin osakkeisiin sijoittavat ETF ja keskisuuriin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, joten vähän olen näihin anomalioihin tehnyt sijoituksia, mutta paino alkaa olla pienehkö salkustani. Syy on osaksi koronakriisissä ja osaksi ettei sopivia pienosakesijoituksia ole löytynyt. Selviteltyäni asiaa minusta on tuntunut yhä enemmän siltä, että reikää voi paikata muilla keinoilla kuin sijoittamalla pienyhtiöindeksiin. Käyn tässä kirjoituksessa läpi ratkaisuja mitä olen alkanut pitää hyvänä.

Ensimmäinen ratkaisu on pienet indeksit, jotka ovat minulle kustannustehokkaita ja sisältävät pääosin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittamisesta. Näitä ovat salkussani Nordnetin Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska indeksirahastot. Suomen ja Ruotsin hallinnointi kustannukset ovat 0% ja sen lisäksi verotehokkaita, kun rahastot eivät maksa osingoista veroja. Tämä ei välttämättä ole pysyvää, mutta pitää nauttia eduista niin pitkään kuin voi ja lisäksi rahastoissa ei ole valuutanvaihtokustannusta lukuun ottamatta myynti kustannuksia. Norjassa kustannukset ovat samoin 0% ja verojen kohtelu ei ole itselleni täysin selvä. Kaikesta huolimatta rahasto on kulutehokas. Tanskassa on 0,20% hallinnointikulu, mutta sekään ei ole rahastoksi päätähuimaava ja pienosakkeille erityisesti varsin maltillinen. Rahastoista ei saa yhtiömäärällisesti kovin suurta hajautusta, yhtiöiden määrä jää alle 200 yhtiön. Saan joka tapauksessa hajautuksen neljään eri valuuttaan ja kaikilla neljällä maalla on toisista ominaispiirteitään poikkeavat pörssit, jotka aika vahvasti eroavat toimialoiltaan toisistaan. Mukan on neljä kohtuullisen pientä markkina-aluetta, jotka ei välttämättä kiinnosta suuria maailmanlaajuisia jättejä ja lisäksi joka maalla on oma huipputeknologiaa omalla allaan. Ruotsi on suurin, Norjalla on öljy, meriteollisuus ja kalastus, Tanskalla lääketeollisuus, logistiikka ja tuulivoima ja Suomella konepajat ja metsäteollisuus. Mielestäni pohjoismaat ovat melko pitkällä vihreässä teknologiassa.

Näiden lisäksi minulla tuohon kategoriaan liittyen Spiltan Invesment Bolag, jonka kustannukset on 0.20% ja luokittelen itse sen matalakuluiseksi lähes indeksi rahastoksi. Toki investointi yhtiöillä on vielä omat hallinnointikulunsa päälle. Saan tuolla kuitenkin aktiivista hallitustyöskentelyä yhtiöissä, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä ja lisäksi saan sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Minusta näissä sijoituksissa on mahdollista saavuttaa ylituottoa indeksiin, jota voidaan osaksi selittää size factorilla.

Salkustani löytyy tämän lisäksi jonkun verran aktiivisia rahastoja. Aikojen saatossa niitä on ollut paljon ja olen karsinut niitä aikojen saatossa ja omalta osaltani laatinut hyvän rahaston tunnusmerkkejä. Hyvät rahastot ovat kiven alla ja yleensä jostakin joutuu tinkimään. Erityisen hankalaksi olen itse kokenut ns. skin gamen eli salkunhoitajalla on omat rahat pelissä. Tämä on osaksi mielestäni erikoista ainakin Suomessa. Itse ainakin mielelläni hoitaisin omia varojani ja saisin siitä vielä palkkaa, jota voisin sijoittaa uudelleen kuin vain hoitaisin omia rahoja vapaa herrana. Toki tässä on sitten yleensä rahastojen säännöistä aiheutuvia rajoituksia. Rahastot eivät suomessa esimerkkinä maksa sitten veroja osingoista, joten tämä olisi salkunhoitajalle edullista.

Hyvän rahaston tunnusmerkkejä

Salkun pienistä ja keskisuurista osakkeista

Salkussani on jonkin aikaa ollut liian alhainen pienosakepaino. Osa siitä oli tietoista sillä korona iskiessä päälle valitsin salkkuuni tietoisesti vahvoja yrityksiä joiden uskoin selviävän ja olevan voimissaan epidemian jälkeen. Tästä huolimatta pienosakkeiden osuus on ollut alhaisempi kuin tavoitteeni aika pitkään. Syy tähän on johtunut pitkälle MiFid direktiivin tulosta, joka sotki suunnitelmani Vanguardin USA ETF:ien kanssa. Olin suunnitelllut kasvattavani pienosakkeiden osuutta heidän kustannustehokkailla ETF:illä. Tämän jälkeen olen haeskellut sopivia tuotteita ja usein sanottiin, että Euroopasta löytyy vastaavia tuotteita. No olen vahvasti sitä mieltä, että ei löydy tai ne eivät läpäise jollain osalta seulaani. Vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat: Alhaiset kustannukset, laaja hajautus, riittävä koko ja likviditeetti ja siitä seuraava pieni spredi. Lähtökohtaisesti enemmän osakkeita sisältäneet ETF:t on varsin useissa tutkimuksissa tuottaneet paremmin. Kun ETF:n koko on riittävä sitä hoitavalla yhtiöllä paljon menetettävää. Tämän lisäksi haluan ETF:n olevan fyysinen. Indeksisijoittamisesta näkemäni pitkän aikajänteen tutkimukset on koskeneet fyysisiä ETF:iä ja tutkimuksista leijonanosa on Amerikasta, missä synteettisiä ETF juuri ole. En pidä synteettisten epämäärisyydestä, niistä on hankala nähdä mihin on sijoittanut ja edelleen vielä hankalampaa ymmärtää.

Määritelmistä sen verran, että yleensä Small Cap on luokiteltu Amerikassa 300 milj.$-2 mirjardia $. Pohjoismaisissa pörsseissä taas suuryhtiöt ovat yli miljardi euroa eli eivät välttämättä luokittelulla vielä edes Mid-Cap osakkeita. Keskisuuret on tuottaneet myös suuria paremmin tutkimuksissa joka ymmärrettävää, koska ne ovat vähemmän tutkittuja. Luin joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jossa keskisuurten arvoyhtiöiden todettiin tuottaneen paremmin kuin pienten. Tässä voi olla takana Faman tutkimusten myötä suosituksi tullut sijoittaminen pieniin arvoyhtiöihin. Omassa sijoittamisessani pyrin vain hyödyntämään tiedon. Luokittelen omissa sijoituksissani sijoitukset pohjoismaisiin indekseihin pieneksi ja keskisuureksi sijoitukseksi. Nämä kuuluvat mielestäni anomalian piiriin. Pohjoismaissa löytyy selkeitä kilpailuetua aiheuttavia piirteitä, markkinat ovat useassa sektorissa niin pienet ettei houkuta kilpailijoita. Tuoreehko esimerkki on Amazonin pelätty rynnistys pohjoismaihin. Ruotsiin rantauduttu, mutta mitään erityistä kiirettä ole pidetty ja poikkeuksellisia ponnisteluja ei ole tehty. Esimerkkinä S-ryhmä ja Kesko duopoli on aika rauhassa saanut toimia, tänne ei ole ollut tulossa kuin Lidl, mutta Aldi, Carrefour eivät ole yrittämässä eikä ICA ole näkynyt.

Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.

Salkun tuotto maaliskuussa 2020 ja Q1/2020

Kaupat on saatu vihdoin syötettyä laskentaan ja raportin Q1:ltä voi tehdä.

Salkun tuotto maaliskuussa -14,86% %:ttia ja Q1 -19,09%. Kaupankäyntikuluni nousivat tasolle 298,76€. Kulut olivat 0,87% kaupankäyntivolyymista (34384,64€) ja 3,84% lisätystä pääomasta (8605,02€). Salkkuni kiersi kovasti kurssien tiputtua ja pystyin vähän tiputtamaan kauppojen prosentti kustannusta. Q1 tuotto on varmasti sijoitushistoriani huonoin kuukausituotto. Olen tyytväinen, että usaklsin netto-ostaa kohtuullisen merkittävällä summalla.

Osinkoja kilahti tilille 469.35€. Osingot laskivat edellisen vuoden maaliskuusta 41,44%. Q1 osingot kuitenkin laskivat 27,15%. Olen panostanut osinkoihin, jotta saan kerätä käteisvaroja. Nyt kuitenkin romahduksen tullessa ne pettivät pahemman kerran. Nopeasti katsottuna ei tule mieleen yhtään yhtiötä joka olisi täysin peruuttanut osingon, mutta yhtiö kokouksia jäi pitämättä ja osingot lykkääntyivät. Korona sai suurenosan yhtiöistä muuttamaan osinko päätöstään. Investorin tilanne oman salkun suurista yrityksistä on vähän epäselvä osingon suhteen. Yhtiö minusta peruutti osingon, mutta en tällä hetkellä tiedä onko se tarkoitus maksaa tilanteen selkiytyessä. Investor maksaa yleensä osingon kaksi kertaa vuodessa, joten voi olla mahdollista osingon siirtyminen loppu vuoteen.

Tätä kirjoittaessa näyttää, että markkinoiden pohja oli maaliskuussa ja katselin omia ostoja ja ostin vahvasti 18.3 jälkeen eri osakkeita varsin hyvään aikaan. Nyt S&P500 näyttää juuri juuri ponnistaneen 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Seuraavaksi katsellaan tuleeko toukuu ilmiötä ja miltä pahaksi odotettu Q2 tuloskausi näyttää.

Edellinen raportti: Salkun tuotto helmikuussa 2020