Koherentti markkinateoria

Olen jo aiemmissa kirjoituksissani maininnut koherentin markkinateorian. Sen on luonut ekonomisti Tonis Vaga.Se on lähellä omaa näkemystäni markkinoiden todellisesta tilasta. Olen itse sitä mieltä, että markkinat ovat tehokkaat suurimman osan ajasta, mutta eivät koko aikaa. Hyvä esimerkki on eilinen Nokian tuloksen julkaisu. Kurssi lähti nousuun ja hyvää syytä ei oikein keksitty. Tuloksen julkaisun jälkeen on niin paljon uutta tietoa, että sitä kaikkea ei pystytä heti siirtämään markkinahintaan. Tiettyjen osakkeiden kohdalla kaupan käynnin likviditeetti ei riitä siihen miten sijoittajat haluavat reagoida. Tulee heittoja suuntaan ja toiseen.

Koherentin markkinaterorian mukaan markkinoilla voi esiintyä seuraavat neljä eri tilaa:

1. Tehokkaat markkinat

Pörssi toimii tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan. Sijoittajat  toimivat rationaalisesti. Uusi informaatio heijastuu nopeasti osakehintoihin. Edellisestä hinnan muutoksesta ei voi päätellä seuraavan suuntaa. Riskipreemio ei ole mahdollinen.

2. Epävakaa siirtymämarkkina

Epävakaassa siirtymämarkkinassa sijoittajat seuraavat toisiaan muutoksissa. Fundamentit voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Informaatio ei heijastu täysimittaisena välittömästi hintoihin: Positiivisia hinnan muutoksia (positiivinen uutinen) seuraa todennäköisesti positiivinen muutos ja negatiivista negatiivinen, eli markkina syntyy nousu- ja laskutrendejä keskipitkällä aikavälillä. Mielipiteissä on voimakasta vastakkain asettelua.

3. Kaoottinen markkina

Sijoittajat ovat hyvin riippuvaisia toistensa mielipiteistä ja toimista. Fundamentit ovat neutraalit tai epävarmat. Markkinatunnelmassa voi esiintyä suuria muutoksia. Toteutuvat osaketuotot ovat todennäköisesti joko hyvin positiivisia tai hyvin negatiivisia. Fundamentit heilauttavat markkinan helposti suuntaan tai toiseen.

Kurssiromahdusten aikana vallitsee yleensä kaoottinen markkina: Sijoittajat seuraavat tarkasti toistensa toimia, suuria kurssimuutoksia tapahtuu molempiin suuntiin.

Dow teoria - Kytkentä tehokkaat markkinat vs. tekninen analyysi

Edellisessä kirjoituksessa esitin Likviditeetti teorian. Nykyisestä kaupan käynnistä on sanottu olevan yli 70% koneellista kaupankäyntiä ja kaupankäynti koneiden nopeutuessa todennäköisesti osuus nousee.

Tekninen analyysi pyrkii hyödyntämään markkinoiden saatavaa mennyttä hintatietoa ja ennustamaan sen perusteella tulevaa kehitystä. Moni analyysi menetelmistä perustuu pitkälle ihmisen tapaan käyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Moni tutkitus on lytännyt nämä menetelmät huuhaana, mutta sitä siitä huolimatta käytetään. Yksi tutkimusten tekijöistä Eugene Fama, jonka tehokkaiden markkinoiden teoriaa olen käsitellyt aikaisemmin. Tulemme tässä asiassa varsin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Jos kaikki tieto markkinoilla siirtyy osakkeeseen, seuraamalla kurssi nopealla tietokoneella, voimme lukea osakkeen hyvää ja pahaa informaatiota erittäin nopeasti. Ihminen ei varmasti pysty samaan. Teknisen analyysin perustuu pitkälle siihen olettamukseen, että sijoittajat eivät ole rationaalisia ja kaikki informaatio ei ole kaikkien käytettävissä, joka Faman tehokkaiden markkinoiden vastainen oletus.

Yksi teknisen analyysin uranuurtajia on Charles H. Dow (1851-1902). Hän oli Wall Street Journalin perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja, Dow Jones and Companyn perustaja, joka aloitti legendaarisen Dow Jones Industrialin laskemisen.

Likviditeettiteoria

Trim Tabs Invesment Research on esittänyt varsin mielenkiintoisen likviditeetti teorian. Se perustuu itse osakkeiden kysyntään ja tarjontaan, jotka todellisuudessa liikuttavat hintoja, ei tunnusluvut.

Likviditeetti L koostuu seuraavista palasista:

L1 Vapaan kaupankäynnin piirissä olevat osakkeiden nettomäärän muutos. Netto muutokseen vaikuttaa osakeannit, sisäpiirin kaupat ja omien osakkeiden ostot. Tämä on oikein järkeen käypää. Nettomäärän väheneminen ennakoi nousua. Vastaavasti osakkeiden lisääminen laskee hintaa, myytävää on enemmän ja se ei mene kaupaksi ellei anneta alennusta.

L2 Rahastosijoitusten määrän muutos

Yksittäisten sijoittajien sijoitusten muutos toimii kontra indikaattorina. Tätä dataa ei ole saatavilla, joten rahastosijoitukset on tutkijan mielestä riittävä oletus käyttäytymisestä.

L3 Sijoitusvelan määrä. Velan määrä sijoituksia varten.

Alla oleva kuva lainattu Trim Tabs sivulta ja kuvaa kuinka hinta muodostuu.

Lähde: Trimtabs.com

Likviditeettiteoria on mukava poikkeus valtavirtaan. Lueskelemalla sijoituspalstoja moni lyhyempää kauppaa käyvä käyttää juuri tätä teoriaa hyväkseen seuratessaan osto- ja myyntitasoja. Samaa tekee tietokoneet koneeellisessa kaupankäynnissä.

Miksi markkinat ei mielestäni ole tehokkaat, mutta Random Walk toimii

Mielestäni tehokkaiden markkinoiden hypoteesin voi kyseenalaistaa hyvin pienellä tutkimuksella. Minulla nauhoitettuna dokumentti rahan mielivalta, jossa esitetään behaviorististen taloustieteilijöiden tutkimuksia. Mielestäni kaikkien sijoittajien rationaaliset odotukset eivät voi toteutua, jos sijoittajat eivät käyttäydy sijoituksissaan rationaalisesti. Mainitsemassani tutkimuksessa testattiin kadulla ihmisten käyttäytymistä tarjoamalla heille sataa dollaria heti tai 102 dollaria viikon kuluttua. Suurin osa ottaa heti sata dollaria, vaikka odottamalla saa todella hyvän vuosituoton. Tilanne paheni, mitä pidemmäksi aika venyi ja vielä 200 dollarilla toiset eivät suostuneet odottamaan vuotta. Käytös ei ole mitenkään rationaalista tai vaihtoehtoisesti riski on erittäin suuri. Riski perustuu täysin rahan ottajan oletukseen, että hän saa rahan epätodennäköisemmin tulevaisuudessa. Rahan tarjoajana on yliopisto, jonka maksamia palkkoja sen työntekijät eivät kyseenalaista  palkkojen saamista vuoden kuluttua samalla tavalla. Miksi? Minusta tuohon ei löydy rationaalista vastausta.

Toinen asia liittyy robottikauppaan. Tutkitusti yli 70% nykyisestä kaupankäynnistä on robottikauppaa. Henri Elo kirjoitti blogissaan Knight Capital - Huh miä soppa seuraavan kysymyksen: "Entä kuka osaisi opettaa fundamenttianalyysia roboteille?". Kahdesta edellisestä pääsee lopputulokseen, että kaupasta yli 70% ei välitä fundamenteista. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että kaikki tieto olis markkinahinnassa tai, että fundamenttianalyysi ei kannata. Pikemminkin epäilee, että markkinat fundamenttianalyysin silmin täysin väärässä

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi

Nimesin tämän tarkoituksella hypoteesiksi enkä teoriaksi. Hypoteesi tulee muinaisesta Kreikasta ja tarkoittaa oletusta, ehdotusta tai olettamusta. Tieteessä se on oletus, jota koetellaan. Hypoteesin ja teorian ero tieteessä on epäselvä. Tässä tulee esille olennainen asia, jotta hypoteesi on voimassa pitää tehdä oletuksia.

Tehokkaiden markkinoiden on kehittänyt Eugene Fama ja ensimmäiset ajatukset on esitetty jo 1960-luvulla. Varsinainen teoria valmistui 1970, johon koottiin kaikki asiaan tehdyt tutkimukset. Johtoajatuksena voidaan pitää: Markkinat ovat täysin tehokkaat, kun hinnat heijastavat täysin kaiken informaation.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin perusoletuksen mukaan kaikki informaatio heijastuu aina täysin hintoihin. Sijoittajilla on fundamentteihin perustuvat rationaaliset odotukset. Riskipreemio ei ole mahdollinen vaan sijoittajat on huomioinut ne toiminnassaan. Lisäksi oletuksena on, että transaktio kustannuksia ei ole, kaikki informaatio on kaikille maksuttomasti saatavissa ja kaikilla ymmärrys nykyisestä hintatasosta.

Tehokkailla markkinoilla sijoituksista osto- ja myyntitarjouksilla kilpailevat sijoittajat saavat hinnat asettumaan tasolle, joka vastaa kaikkea saatavalla olevaa informaatiota.

Tehokkaat markkinat?

Tämä juttu tulee hiukan huonosti pohjustettuna, koska tehokkaiden markkinoiden teoriaa ei ole vielä blogissani käsitelty. Blogini on sijoituspäiväkirja ja haluan tehdä siihen päiväkirjamaisen merkinnän omista ajatuksistani ajankohtaisessa tapahtumassa.

Tein aiemmin kirjoituksen Fyffet vei, jossa oli linkki Knight Capitalin pörssi robotti oli ostanut kalliilla ja myynyt halvalla. Talous Sanomat on artikkelissaan käsitellyt samaa tapahtumaa.

Yrityksen robotti oli ostanut osakkeita yhteensä 7 miljardin dollarin edestä, mutta ei pystynyt pitämään osakkeita, koska sen vähittäispääoma vaatimukset eivät täyttyneet, toisin sanoen yhtiö oli käyttänyt liikaa velkavipua. Tämän johdosta se on joutunut myymään osakkeet Goldman Sachsille 5% markkinahintaa alemmalla hinnalla tehden 440 miljoonan tappiot.

Ovatko markkinat tehokkaat, jos sijoitusrobotti voi tehdä tällaisia virheitä? Mielestäni ei. varsinkin, jos otetaan muut vaikutukset huomioon.

Robotin toimet voi olla suurena syynä Nokian nousuun. Markkinat kiinnostuvat kohonneesta volyymistä ja samaanaikaan liikkuvat huhut saavat vettä siipiensä alle. Puhuttiin mm. Windows Phone julkistuksesta ja sisäpiirin tankkaukset oli esillä. Nokia teki mielestäni ennen kaikkea spekulatiivisen nousun. Mitään selvää uutista tai faktaa, minkä vuoksi tulevaisuus Nokian kohdalla olisi valoisampi, ei ole tullut julkisuuteen. Nokian on täytynyt olla joko aliarvostettu ennen nousua tai vastaavasti nyt yliarvostettu nousun jälkeen.