Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.

Osto IBM

Ostin 11.12.2013 IBM:ää hintaan 176,25$. Hinta on tippunut edelleen, joten olisi ollut viisasta odottaa.

IBM:n arvostuksen laskeminen on mielestäni aika vaikeaa. Sille saa helposti ihan huikeita lukuja esimerkkinä yhdistämällä PEG-luvun ja pääoman tuoton. ROE on saatu korkeaksi taseeseen jemmattujen osakkeiden vuoksi. Asiasta voi lukea hyvän kirjoituksen: Jemmattujen osakkeiden vaikutus. Osakekohtaiset arvostukset ovat IBM:llä maltillisia lukuun ottamatta P/B:tä, mm. P/E 12.

Olen noin vuosi sitten tehnyt DCF-laskelman IBM:n arvostuksesta ja olin tyytyväinen, kun päädyin noin turvamarginaalilla 185 $ hintaan, joka Warren Buffettin keskihankintahinta. Diskonttauskorolla 10% hinta oli noin 200 $ ja käytin kasvuna varovaista 3%. IBM:n kassavirta on tippunut hivenen, mutta osakekohtainen kassavirta on edelleen kasvanut. Nykyisellä omien osto ohjelmalla osakekohtainen tulos kasvaa lähes 10%, vaikka varsinainen tulos jurraisi paikallaan.

IBM:llä on ollut 2013/Q3:lla ongelmia Kiinan liikevaihtonsa kanssa. Syynä voi olla Jenkkiyhtiöiden vakoilusoppa. Noudattelen Buffettin ohjetta. ”Paras hetki ostaa loistavaa yhtiötä, kun sillä väliaikaisia ongelmia.” Lisäksi Euro on vahvistunut jatkuvasti dollaria vastaan. Vahvistuminen voi toki jatkua, kun USA:n velkakatto on jälleen tulossa vastaan ensi vuoden helmikuussa. Tämä voi näkyä IBM:n osakekurssissa. Siitä huolimatta tuloksen tekokyky ja kassavirta ja omien ostot tulevat jossain vaiheessa näkymään kurssissa, sitä en osaa sanoa tarkasti milloin, joten ostoja pitää tehdä tasaiseen.

Osto IBM

Ostin IBM:ää toistamiseen, kuten jo Heinäkuun ostojen yhteydessä ounastelin. Hankin IBM:ää hintaan 184,98$, 23.8.2013.

Perinteisellä arvosijoittamisen mittarilla P/B-luvulla IBM on järkyttävän kallis. Kun tuohon yhdistetään ROE, joka liukuva vuosi taaksepäin 83% niin hinta alkaa olla maltillisempi.  IBM:n P/E on 13, mikä sen kaltaiselle laatuyhtiölle kohtuullinen.

Hankintani on pitkälle Buffetin peesausta. Hän on ostanut tätä osaketta ylemmällä hinnalla ja tämän lisäksi sen jälkeen yhtiö on tehnyt omien ostoja, joiden en koe ainakaan huonontavan sijoitusta. Olen tehnyt, jonkin aikaa sitten vapaan kassavirta laskelman IBM:stä ja päätynyt siinä noin 200 taalan hintaan. Tässä eräs näkemys asiasta, miten yhtiölle voi laskea korkeamman arvon.

Yhtiötä ostaessa voi tietysti katsoa myös riskiä. IBM on suurella painolla useammassa indeksissä ja esimerkkinä SP100 ja SP 500 indeksit tekee hyvää vauhtia päähartiat muodostelmaa, jota pidetään teknisenä merkkinä trendin kääntymisestä. Niin ikään IBM:n 50 päivän liukukeskiarvo on leikannut hiljattain 200 päivän liukuvan keskiarvon ylhäältä alas, mitä pidetään laskutrendin alkamisena. Yhtiöstä on ilmestynyt negatiivisia näkemyksiä ilmoille, esimerkkinä SeekingAlpha: IBM : 5 reasons to sell.

Lopuksi linkki verrattain hyvään koosteeseen. Siihen yhdistettynä pari Buffettin lausahdusta vapaasti suomennettuna, kertoo pitkälle miksi ostin IBM:ää.

”Osta mieluummin loistavaa yhtiötä keskinkertaisella hinnalla, kuin keskinkertaista yhtiötä hyvällä hinnalla.”

”Paras hetki ostaa loistavaa yhtiötä on silloin, kun sillä tilapäisiä vaikeuksia.”

Mielestäni Seeking Alphan kommentit viittaavat ennen kaikkea tilapäisyyteen ja samanlaiseksi luokittelen teknisen indikaattorin. Toisaalta osake on selvästi ylimyyty teknisesti tarkasteltuna, kuten on koko indeksi. Ylimyydyt tilanteet korjautuvat aikanaan.

Aiheeseen liittyvää omassa blogissa: Miksi Buffett osti IBM:ää 2011?

Omia mietteitä markkinateorioista

Oma suhtautumiseni sanaan teoria on heti hiukan skeptinen. Teorioissa tehdään aina oletuksia ja oletukset jättää todellisia ilmiöitä huomiotta. Taloustiede on vielä tieteenala, jossa mitään hyvin hankala osoittaa oikeaksi.

Minulla on suuri arvostus Faman tutkimuksia ja edelleen Burton Malkielin ja John Boglen ajatuksiin. Indeksisijoittaminen on erinomainen keksintö. Olen myös oppinut arvostamaan suuresti muutamia kokeneita sijoittajia mm. Warren Buffett, George Soros, Jim Rogers, Seppo Saario, Kim Lindström, Erkki Etola ja Björn Wahlroos.

Minusta teoria ja käytäntö on eri asioita. En ole tehnyt tarkempia tutkimuksia, mutta epäilen, että Fama, Malkiel ja Bogle eivät ole niin rikkaita kuin Buffett, Soros ja Rogers. Heitä arvioitaessa sijoittajina tämä ei välttämättä kerro yhtään mitään. Hyvän sijoittajan määritelmä on hankala. Boglen tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen riskikorjattuna. No Soros ja Rogers voidaan tiivistää tähän, lainaus Wikipediasta:

"Vuonna 1970 Rogers liittyi Arnhold and S. Bleichroder työntekijöihin, mutta vuonna 1973 hän, yhdessä George Soroksen kanssa, perusti Quantum Fund hedge-rahaston. Seuraavan 10 vuoden aikana Quantum Fund rahasto saavutti 4 200 %:n tuoton rahoilleen, kun samaan aikaan S&P-indeksi tuotti noin 47 %. Quantum Fund oli yksi ensimmäisistä aidosti kansainvälisistä rahastoista." No nyt sitten puhutaan, että Buffett on maailman paras sijoittaja, kun on tehnyt 20% 40 vuottaa. Ko. Veijarit teki 420% kymmenen vuotta. Se tekee vielä 210% vuosituoton 20 vuodella, vaikka ei tekisi mitään. Tuuria eikö vain? Buffettiin menestystä mitataan firman book valuen kehityksellä. Lisäksi hän mainitsee, että aina pitää olla miljardi massia odottamassa sopivaa tilaisuutta. Minulla ei ole selkeää käsitystä miten tuo varat ostoja varten on huomioitu kehitystä laskettaessa.

Edellisessä esitin kritiikkiä suuria sijoittajia kohtaan ja tähdennän edelleen, että minulla on suuri arvostus kaikkia mainittuja herroja kohtaan. Heidän kirjoituksiaan lukiessa valkenee miten fiksuja pelaajia on vastassa sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoita voi verrata pokeripöytään. Siellä pelaa tietty määrä pelaajia, jotka ostaa ja myy ja edelleen joku voi poistua pöydästä missä vaiheessa tahansa. Poikkeuksena pokeri pöytään osakkeen omistajat saa osinkotuottoa sijoituksilleen.

Mielestäni moni noista menestyneistä sijoittajista hyödyntää kysynnän ja tarjonnan lakia sijoitustoiminnassaan.  Buffettin ohje, Ole ahne, kun muut on pelokkaita ja pelokas, kun muut ovat ahneita, perustuu juuri kysyntään ja tarjontaan. Hän kehottaa ostamaan, kun myytävää on paljon tarjolla ja myymään, kun ostettavaa ei ole tarjolla. Quatum rahaston toimintaa perustuu pitkälle siihen, että Soros ja Rogers tekevät hypoteesin jostakin markkinatilanteesta. Tämän jälkeen hypoteesia testataan käytännössä, onko markkinat samaa mieltä. Tämä on hyvin lähellä likviditeetti teoriaa. Kysynnän tarjonnan mallintaminen on taas asia, joka on ollut taloustieteilijöille erityisen hankala tehtävä.

Omasta mielestäni tässä likviditeettiteoriassa yhdistettynä Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja kysynnän ja tarjonnan lakiin liikutaan hyvin lähellä sijoittamisen syvintä olemusta. Etukäteen ei voida ennustaa milloin suuri massa kiinnostuu osakkeista tai tietyistä osakkeista ja saadaan osakehype niin, että osakkeiden omistaminen on muodikasta ja siitä kirjoitellaan lehdissä, Buffettin sanoin muut on ahneita. Faman teoria taas pitää paikkansa siinä mielessä, että ihmiset kyttää mitä muut tekevät. Tämän vuoksi hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen muiden huomaamatta on hankalaa ja edelleen muiden toimintaa on hankala ennustaa.  Likviditeetti teorian perusteella nähdään miten ihmiset on toimineet. Mielestäni päivän selvää miten hintojen käy, kun tutkitaan rahan liikettä. Soros hyödyntää tätä. Hän pistää rahan liikkeelle ja olettaa muiden seuraavan perässä. Järkevänä tuntuisilla perusteilla muut seuraavat perässä.  Onko hinta sen jälkeen Faman mukaisella oikealla tasolla on mielestäni hankala kysymys. Mielestäni ei, mutta hinnan suuntaa ja rahan liikettä on hankala ennustaa.

Miksi markkinat ei mielestäni ole tehokkaat, mutta Random Walk toimii

Mielestäni tehokkaiden markkinoiden hypoteesin voi kyseenalaistaa hyvin pienellä tutkimuksella. Minulla nauhoitettuna dokumentti rahan mielivalta, jossa esitetään behaviorististen taloustieteilijöiden tutkimuksia. Mielestäni kaikkien sijoittajien rationaaliset odotukset eivät voi toteutua, jos sijoittajat eivät käyttäydy sijoituksissaan rationaalisesti. Mainitsemassani tutkimuksessa testattiin kadulla ihmisten käyttäytymistä tarjoamalla heille sataa dollaria heti tai 102 dollaria viikon kuluttua. Suurin osa ottaa heti sata dollaria, vaikka odottamalla saa todella hyvän vuosituoton. Tilanne paheni, mitä pidemmäksi aika venyi ja vielä 200 dollarilla toiset eivät suostuneet odottamaan vuotta. Käytös ei ole mitenkään rationaalista tai vaihtoehtoisesti riski on erittäin suuri. Riski perustuu täysin rahan ottajan oletukseen, että hän saa rahan epätodennäköisemmin tulevaisuudessa. Rahan tarjoajana on yliopisto, jonka maksamia palkkoja sen työntekijät eivät kyseenalaista  palkkojen saamista vuoden kuluttua samalla tavalla. Miksi? Minusta tuohon ei löydy rationaalista vastausta.

Toinen asia liittyy robottikauppaan. Tutkitusti yli 70% nykyisestä kaupankäynnistä on robottikauppaa. Henri Elo kirjoitti blogissaan Knight Capital - Huh miä soppa seuraavan kysymyksen: "Entä kuka osaisi opettaa fundamenttianalyysia roboteille?". Kahdesta edellisestä pääsee lopputulokseen, että kaupasta yli 70% ei välitä fundamenteista. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että kaikki tieto olis markkinahinnassa tai, että fundamenttianalyysi ei kannata. Pikemminkin epäilee, että markkinat fundamenttianalyysin silmin täysin väärässä

Blogin rakenteesta, tulevat osat markkinateoriat ja sijoitusstrategiat

Olen suunnitellut tekeväni blogiini jatkossa osat markkinateoriat ja sijoitusstrategiat. Sinne on tarkoitus tehdä osiot omasta mielestäni mielenkiintoisista teorioista sijoitusstrategioista. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä pakettia vaan enemmän perusta niin, että lukijat näkevät miten minä ko. asiat ymmärrän ja tämän jälkeen pohdinnoilleni on perusta. Esitän pohdintoja asioista samassa osiossa.

Itse olen opiskellut luonnontieteitä ja teoria saa minut aina hiukan varpailleen. Teoriat on läpivuosisatojen kyseenalaistettu. Olen ollut näkemässä useamman teorian käyttöönottoa käytännössä. Aina otettaessa teoriaa käytäntöön, löytyy sieltä korjauskerroin k, jolla teoria sopeutetaan vallitseviin olosuhteisiin. Näkemissäni talousteorioissa ei ole ollut korjauskerrointa.

Tätä taustaa vasten ne olisi sovitettava aina vallitseviin olosuhteisiin. Olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja nopeasti ja tätä taustaa vasten ne ovat minulle vain teorioita, jotka kuvaavat akateemisen konsensuksen mukaan ilmiötä hyvin.. Tämän vuoksi tietyt uudet asiat, kuten robottikauppa ja tietokoneella käytävä kauppa kiinnostavat minua. Menestyneet sijoittajat ovat kyseenlaistaneet tietyt lainalaisuudet. Mm. Buffett ei kannata hajautusta, vaikka se poikkeuksetta annetaan ohjeeksi sijoittajalle.  

Blogissani haluan myös kyseenalaistaa ohjeita. Pohtia onko ne hyviä vai päinvastoin, menemällä vastavirtaan yleistä lainalaisuutta parantaa sijoitusmenestystään. Tähän kohtaan haluan esittää mielestäni menevimmän esimerkin. Varsin usein sanotaan, että ajoittaminen ei kannata ja usea menestynyt sijoittaja on sanonut, että ei tiedä ketään joka siinä onnistuu. Seppo Saarion kirja on mielestäni siinä mielessä harvinaisuus, että siinä sanotaan suoraan kutakuinkin seuraavasti. Ajoituksella on suuri merkitys. Pörssissä on aikoja jolloin sieltä kannattaa pysyä poissa. Suomalaisen indeksi sijoittamisen edelläkävijä Seligson sanoo internet sivullaan seuraaavasti:

"Ajoituksella oli merkityksensä - markkinaguru A:lla oli vuonna 1998 10 000 markkaa enemmän kuin B:llä, joka sijoitti rahansa heti. Ero on kuitenkin merkityksetön verrattuna E:n lopputulokseen, joka menetti 37 000 markkaa (verrattuna B:hen), koska ei loppujen lopuksi uskaltautunut mukaan markkinoille ollenkaan."

Jotta sanomalle saadaan lopullinen painoarvo lainaan Warren Buffettia:

" Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita ja ole pelokas, kun muut ovat ahneita"

Tämä ohje on ennen kaikkea ajoitusta, jota Buffett myös noudattaa itse. Hän kaivaa norsupyssynsä naftaliinista, kun muut pelkää.

Buffettin salkussa tapahtuu

Buffettin neljännesvuosiraportti on ilmestynyt. Mestarin salkussa on tapahtunut kohtuullisen suuria siirtoja:

Procter & Gamble kevennys 18,6%, nykyinen omistus 4,91%
Johnson&Johnson kevennys 64,8%, nykyinen omistus 0,94%, tipahti Top10 sijoituksista, tilalle nousu DTV- DirectTV Group Inc.

Berkshire on ostanut seuraavia aika paljon
DVA- DaVita Inc. 1,23% salkusta, lisäys 55%
PSX- Phillips 66 1,21% salkusta hankittu tällä neljänneksellä kokonaan!
LMCA- Liberty Media Capital 0,65% salkusta, ostettu neljänneksellä 83%
BK - Bank of New York osuus 0,55% salkusta, lisäys 233%
VIA.B Viacom Inc. 0,43%, hankittu 328%

Ja ai niin, IBM:ää on lisätty 3%, keskihintaan 195 dollaria. Tankkaus jatkuu ja tälle neljännekselle vauhti hiukan kiihtynyt.

Market Watchin mukaan Buffett on luopunut Intelistä kokonaan.

Buffettin portfolio 2010 lähtien

Esitin aiemmin Buffettin nykyisen portfolion. Mielestäni nykyistä ajatellen mielenkiintoisinta on seurata ihan lähiaikojen portfolion kehitystä. Buffetin ostot raportoidaan netissä, mutta mitkä niistä on todella merkityksellisiä? Esitän tässä lyhyesti taulukkoina Buffetin portfolion 2010 ja 2011 vuoden alussa kymmenen suurinta sijoitusta. Niistä pääsee hyvin kiinni Buffettin merkityksellisiin ostoihin. Ne ovat varmasti Buffettin ideoita tai vähintään hyväksymiä sijoituksia.

Buffettin sijoitukset 2010 alussa

Nro.	Osake	Portfoliosta  [%]	Kumulat [%]
1	KO- Coca Cola Co.	19.68	19.68
2	WFC - Wells Fargo	14.91	34.59
3	BNI- Burlinton North. Santa Fe	13.07	47.66
4	AXP- American Express	10.6	58.26
5	PG - Procter& Gamble	9.16	67.42
6	KFT - Kraft Foods Inc	6.49	73.91
7	WMT - Walmart Stores	3.60	77.51
8	WSC - Wesco Financial Corp.	3.38	80.89
9	COP - Conoco Phillips	3.32	84.21
10	JNJ- Johnson & Johnson	3.03	87.24

Buffettin sijoitukset 2011 alussa

Nro.	Osake	Portfoliosta  [%]	Kumulat [%]
1	KO- Coca Cola Co.	25.03	25.03
2	WFC - Wells Fargo	20.20	45.23
3	AXP- American Express	12.38	57.61
4	PG - Procter& Gamble	9.40	67.01
5	KFT - Kraft Foods Inc	6.31	73.32
6	JNJ- Johnson & Johnson	3.94	77.26
7	WMT - Walmart Stores	4.10	81.36
8	WSC - Wesco Financial Corp.	4.00	85.36
9	COP - Conoco Phillips	3.77	89.13
10	USB - U.S Bancorp	3.54	92.67

Buffettin portfolio

Buffett ei ole hajautuksen kannattaja. Hän on sitä mieltä, että hajautus on niitä varten, jotka ei ymmärrä mitä tehdä. Hänellä on muutamiin kohteisiin keskitetyt sijoitukset. Buffetin sijoitukset ovat osakkeissa, korkosijoitusten osuus hänen sijoituksistaan vähäinen tai merkityksetön. Ote Buffetin tämän hetkisestä portfolion suurimmista sijoituksista 31.3.2012. Lähde: www.dataroma.com, linkki on myös sivujeni ylälaidassa, kohdassa Gurusijoitukset.

Buffetin suurimmat sijoitukset

Nro.	Osake	Portfoliosta [%]	Kumulat.[%]
1	KO- Coca Cola Co.	19.66	19.66
2	WFC - Well Fargo	17.88	37.54
3	IBM - International Business Mach.	17.84	55.38
4	AXP- American Express	11.65	67.03
5	PG - Procter& Gamble	6.54	73.57
6	KFT - Kraft Foods Inc	3.94	77.51
7	WMT - Walmart Stores	3.8	81.31
8	COP - Conoco Phillips	2.94	84.25
9	USB - U.S Bancorp	2.9	87.15
10	JNJ- Johnson & Johnson	2.54	89.69

Taulukosta voidaan havaita, että kymmenen suurinta sijoitusta määrää suurelta osin Buffetin sijoitusmenestyksen. Oikeastaan kolme suurinta tekee siitä suuren osan. Kolmesta suuresta IBM on uusin vuonna 2011 hankittu. Tämä oli syy miksi pohdiskelin, miksi Warren Buffett osti IBM:ää. Koska sijoitus oli huomattava, olen varma, että se on Buffettin itsensä tekemä. Tarkastelen Buffettin portfolion kehitystä aikojen kuluessa tulevissa kirjoituksissani.

Buffettin sektori jakauma. Lähde: www.dataroma.com:

Nro.	Sektori	Portfoliosta [%]	Kumulat.[%]
1	Pankki	35.1	35.10
2	Kulutustavarat	34.88	69.98
3	Informaatioteknologia	18.13	88.11
4	Yrityspalvelut	3.07	91.18
5	Energia	2.94	94.12

Yllätys on informaatioteknologian nousu tilalle 3 lähinnä IBM:n johdosta. Käsittelen kehitystä myöhemmissä kirjoituksissa. IT-kuplan aikaan Buffett vältti sijoituksia IT-sektoriin, koska ei ymmärrä alaa.

Warren Buffett

Warren Edward Buffett on maailman menestyneimmäksi luonnehdittu sijoittaja. Hänen lempinimensä on Omahan oraakkeli. Häntä sanotaan teräväpäiseksi, hyvä muistiseksi ja huumorintajuiseksi. Hän on toimillaan kyseenlaistanut markkinoiden tehokkuus teoriat. Olet varmaan kuullut väittämän, että osakepoiminta ei kannata, koska kaikki tieto on kursseissa ja kukaan ei pysty lyömään indeksiä vuodesta toiseen. Warren Buffett on tästä elävä esimerkki. Luinkin jostakin lausahduksen, muistaakseni Marko Erolan kirjasta, kun katsot aamulla peiliin ja jos peilistä ei näy Warren Buffetin naama, älä harrasta osakepoimintaa.


Ensimmäiset kolme osaketta Buffet osti yhteishintaan 114,75 dollaria 11-vuotiaana keväällä 1942 yhdessä siskonsa Doriksen kanssa. Yhtiö oli nimeltään Cities Service. Osakekurssi laski 38 dollarista 27 dollariin. Doris muistutti kurssilaskusta päivittäin Warrenia. Kun kurssi nousi vihdoin ostohinnan yläpuolelle, Warren päätti myydä osakkeet.

Myöhemmin yhtiön kurssi nousi korkeuksiin ja Warrenia harmitti. Hän oppi ensimmäisestä osakesijoituksestaan kolme tärkeää asiaa (The Snowball, s. 65):
älä kiinnitä liikaa huomiota ostohintaan,
älä juokse päättömästi pienen voiton perässä,
älä hoida muiden rahoja, ellet ole varma menestyksestä.
Vastaavia sijoitus sääntöjä Buffetin suusta löytyy varmaan satoja. Tässä muutamia legendaarisimpia:

Blogin taustat ja nimestä

Tämä blogi on lähtenyt liikkeelle muutaman muun blogin innoittamana. Suurin innoittaja on Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogi. Olen seuraillut blogia yli kaksi vuotta ja se on opastanut ja innoittanut myös minua sijoituksissani ja ennen kaikkea saanut minut panostamaan sijoittamiseen enemmän.

Blogin nimeen antoi potkua Warren Grahamin Osinkopuu mielestäni mukavana oivalluksena ja samasta blogin pohjalta valitsin taustalla kasvavan ruohon taustaksi. Warren alkuisia sijoitusnimimerkkejä varmaan tässä maailmassa riittää ja tietyltä osin se on myös tylsä nimimerkki. Warren Buffet on henkilönä kaikkia puhutteleva ja kiinnostava. Lopullisen sysäyksen nimimerkkini valinnalle antoi Random Walker on the $treet-blogissa ollut loistava kirjoitus Keskinkertainen yhtiö loistavalla hinnalla vai loistava yhtiö keskinkertaisella hinnalla?. Juttu sai minut valitsemaan esimmäisten kirjoitusteni aiheeksi Buffetin ja antoi evästystä mistä aioin esimmäisenä kirjoittaa. Aloitan blogini ensimmäiset kirjoitukset Warren Edward Buffettista"Omahan Oraakkelista".

Kirjoituksissani tulen esittelemään kaikenlaista mielestäni mielenkiintoista sijoitusmateriaalia ja asiaa rikastumisesta. Jossain välissä minulla oli ajatus tehdä kirja, mutta tällä hetkellä ajattelin lähteä liikkeelle blogin kirjoittamisella. Sillä voi saada lukijakuntaa ja nimeä tai sitten ei.