Ajatuksia sijoitusstrategiasta

Sain Sharevillessä erinomaisen kysymyksen, miksi tekee mieli poimia osakkeita indeksisijoituksen sijaan?

Nykyinen oma salkkuni nykyinen tilanne on pitkälle seurausta siitä, että sijoittajana äärimmäisen varovainen. En halua olla isoissa romahduksissa mukana ja vähän pelkään niitä. Samalla olen pitkään pitänyt markkinoita yliarvostettuina tai korkealle arvostettuina. Odottanut sitä velkakuplan posahdusta. Minulla vei pitkään, että sain nostettua salkkuni osakepainon sinne 70% tavoitteeseen ja siitä edelleen ylöspäin. Suorissa osakesijoituksissa olen pelannut safetyä ja yrittänyt ottaa varmoja sijoituksia ja oikeastaan valitessa sijoitukset jo tyytynyt heikompaan tuottoon. Olen halunnut vahvan kassavirran siihen romahdukseen.

Pikku hiljaa olen muuttanut näkökantaani ja osaksi salkkuni ja osinkovirran kasvettua. Minulla on edelleen sijoitussääntöni joita noudatan, mutta suurin virheeni on poiketa niistä. Teen impulsiivisia ostoja joista olen yrittänyt poissa. Olen pystynyt aika hyvin pitämään salkkuni vakiona eikä suuria muutoksia tule, teen jatkuvasti pieniä liikkeitä.

Tämä johti pohtimaan sijoitusstrategiaani ja se kaipaa päivitystä. Itse en enää tavoittele pientä tuottoa. Haluan sijoituksillani. Tavoitteena on indeksiä parempi tuotto. ROE pitää olla yli 12% eli oma pääoma tuottaa yhtiöllä turvamarginaali huomioiden yli markkinoiden keskimääräisen tuoton. Lisäksi arvostus alle tai kasvu markkinoita nopeampaa. Lisäksi teknisesti mielellään hyvä tilanne, johdolla merkittävä osakeomistus, sisäpiiri mielellään ostaa osaketta. Johto pitää olla hyvä. Pisteytän sijoitukset ja sijoitan parhaimpiin. Aika on loistavan bisneksen ystävä. Olen alkanut siivomaan salkustani keskikertaisia sijoituksia ja nostan indeksipainoa pikku hiljaa. Salkussa oleville riveille pitää saada suurempi merkitys. Mutta teen liikkeet strategiani mukaan pienin muutoksin. Liian tempoilevalla menolla voi tehdä suuria virheitä.

Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.

Pohdiskelua omista vahvuuksista ja sijoitusstrategiasta

Olen nimennyt sijoitusstrategiani satunnaiskävelyksi. Vaeltelen seinäkadulla poimin seteleitä maasta. Jos hyvä perusteltu tilaisuus tulee, tartun siihen. Uskon markkinoilta löytyvän hyviä tilaisuuksia. Olen maininnut etten ainoastaan itse pysty parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. Olen hiljattain kuunnellut Buffettia ja Wahlroosia ja molemmat totesivat jättävänsä asiat niille ihmisille, jotka osaavat ne parhaiten. Olen viime aikoina tehnyt tarkastelua sijoitustuotoistani ja todennut, että rahastoni ovat menestyneet hyvin. Olen osannut valita näihin hyviä rahastoja ja niiden hoitajia. Rahastoissa on tullut hutejakin, mutta olen ne siivonnut salkustani.

En ole rajannut mitään strategiaa tai anomaliaa pois salkustani. Pidän vahvuutenani sijoittamisessa intohimoa asiaan ja haluan oppia koko ajan sijoittamisesta uutta. Useissa kirjoissa kehotetaan valitsemaan oma pelikenttä missä on vahvoilla. Osaan nimetä alueita mitkä tunnen mielestäni keskivertoa paremmin, mutta riittääkö se parempiin tuottoihin? Useissa tapauksissa vastassa ovat ammattilaiset. Yksi ehdoton vahvuuteni on sijoittamisessa allokointi. Minulla on jo hyvin pitkään ollut salkku suunnitellussa osake-korko suhteessa. Lisäksi olen pysynyt seuraamaan suunnitelmaani erilaisia sijoitustyyppejä. Salkustani löytyy suunnitellusti osinko osakkeita, indeksisijoituksia, pienosakkeita ja arvosijoituksia. Salkkuni meno on kokonaisuutena aika tasaista millaista olen sen halunnut olevan. Olen ollut mielestäni liian arka, osakepaino olisi saanut olla suurempi. No näistä nyt sitten esimerkkinä nostin osakepainoani joulun alla laskussa ja ehdin jälleen keventelemään ennen kevään laskua. Tunnistin nämä pörssin tunnelman muutokset. Salkkuni on erittäin hajautettu tarkoituksella, etten pysty suuren suuria muutoksia tekemään. Tämän johdosta merkitys salkkuun on vähäinen. Tiedän, että näissä pystyy helposti epäonnistumaan. Muutama päivä voi tuoda merkittävän osan tuotoista. Olen kuitenkin molempien välittäjieni salkuissani OMXH25- indeksiä edellä viimeiset 6 kuukautta ja vuoden tuotoissa.

Suurimmat epäonnistumiseni ovat selkeästi yksittäisissä osakkeissa. Niissä voi nimetä vielä kohteeksi hakemani kasvuosakkeet. Potin reippaasti takkiin Protector Forsikringissä ja Fingerprint Cardsissa. Myin ne vielä huonoon aikaan salkun siivouksessa, molemmat on myyty vuoden sisään ja molempien kurssit on selvästi korkeammalla nyt. Myin ne selvästi väärään aikaan. No Lehto on kolmas epäonnistumiseni. Tässä päästään edelleen siihen, että kaikki nämä yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia tulevaisuudessa. Pitää vain odotella pidempi aika.

Suuren osan hyvistä sijoituksistani olen tehnyt seuraamalla rikkaita. Olen sijoittanut yhtiöihin tai rahastoihin joihin hyvin menestyneet sijoittajat ovat sijoittaneet. Olen strategiaani merkinnyt en usko pärjääni yksin vaan käytän menestyneitä sijoittajia hyväksi.

Tarkennuksia sijoitusstrategiaan

Käydessäni läpi ETF-sijoituksiani havaitsin, että en ole määrittänyt itselleni osinkoytimen ja indeksiytimien tavoitteita. Haluan salkkuuni laajan hajautuksen jolloin se lähenteelee joka tapauksessa indeksiä. Suora osakeomistus ei aiheuta indeksisijoituksen pienikään kuluja ellei sellaiseksi lueta veroja osingoista. Osingoilla voi tasapainoittaa tai ohjailla salkkuani jatkuvasti haluamani suuntaan. Asetin nyt ytimen tavoitteeksi yli 33% koskien molempia indeksiydintä ja osinkoydintä.  Yhteensä ytimein pitäisi olla 80% painolla salkussa nyyikisellä allokaatiolla. Kun korot 12,5% ja kiinteistöt 7,5%otetaan huomioon liikkuma varaa ei ole juurikaan jolloin turhan kaupankäynnin osuus jää pieneksi. Olen sallinut itselleni pienen pelisalkun, joka edustaa 5% salkusta.

Tarkennukset on päivitetty Sijoitusfilosofiani -Satunnaiskävely ja Salkku sivuille.

Omasta sijoitusstarategiasta

Oma strategia perustuu aika pitkälle siihen, että pidän indeksisijoittamista ja Boglen ajatuksia äärettömän fiksuina. Indeksi on oikesti hyvä keksintö sijoittaa. Sen voittaminen on äärettömän vaikeaa, mutta silti sen voi voittaa yksinkertaisilla jutuilla. Omasta startegiasta olen saanut ihmeen monimutkaisen insinööriviritelmän. Tiedän kuitenkin, että seuraan ja olen kiinnostunut sijoittamisesta varmaan keskivertoa enemmän ja sitä kannattaa hyödyntää. Tällä olen oppinut, että on muitakin viisaita, yleisesti kukaan ei menesty yksin. Buffettilla ja Wahlroosilla on taustalla yhtiönsä työntekijät antamassa näkemyksiään ja tietojaan. Analyysejä tulee, kun pyytää.

Strategia on vähän elänyt ja muuttunut, mutta muutokset pitää perustella itselle. Nyt ei tunnu järkevältä sijoittaa korkoihin ja olen miettinyt pitäisikö ne hylätä kokonaan, koska osakkeet tuottavin luokka. Uskon, että tästä lähdetään koroissa nousuun 5 vuoden jänteellä USA:ssa, Japanissa ja Euroopassa. Siksi olen määrittänyt korkotason, jolla allokaatio muuttuu. Rahan hinta vaikuttaa osakkeiden tuottoon. 
   

Itse pyrin voittamaan indeksin siten, että osakevalintani voittaa indeksin jollakin aika välillä. Sen jälkeen jätän ne salkkuun maatumaan ja sijoitukseni on hajautettu noin indeksi. Indeksiä parempaan sijoitukseen pääsee myös jättämällä huonoimpia sijoituksia poissa. Pyrin aina valitsemaan keskivertoa parempia sijoituksia ja samalla järjestelmällisesti karsin poissa huonoimmat (Vuosittainen tarkastelu).

Minulla osaamista tilastomatemaattisista työkaluista työn kautta ja sitä kautta ymmärrän teknistä analyysiä. Lisäksi ymmärrään, että osakkeen hinta ja arvo on eriasia. Osakkeen hinta määräytyy kuin millä tahansa markkinoilla/kirpputorilla ostajien kiinnostuksen mukaan. Voit laittaa siihen hintalapun ja ehkä se menee kaupaksi. Mutta jos haluat sen kaupaksi heti sillä hetkellä hintaa pitää laskea. Jos tavara huutokaupataan voi se nousta korkeaksi yksinkertaisesti huomiosta. Vastavan voi  saada halvemmalla jostain kaupasta, mutta etsiminen voi viedä aikaa.

Tuo hinnan muodotus aiheuttaa sitten ajoittain sen, että jotain saa äärettömän halvalla jonkun halutessa tavarastaan eroon. Lähtökohtaisesti tämmöisessä tapauksessa hankkiessa pääsee hyvään tuottoon. Kun esimmäisenä vuonna voittaa indeksin 5-10% niin se on indeksin erittäin hankala kiriä kiinni kohtuullisen pitkässäkään aikajaksossa, varsinkin jos siihen yhdistetty hyvä osinko, jonka voi sitten sijoittaa indeksiin tai indeksiä parempaan.

Näistä on sitten tullut melkoisen hajautettu salkku. Tiedän monta menestynyttä menetelmää ja olen tunnistanut niihin hyviä mahdollisuuksia. Kun osaa pysyä vain tiukkana eikä mene liian helpolla mukaan ja valitsee parhaat pääsee hyvään tulokseen. Sijoittamisessa hankalinta on sitten olla tekemättä mitään. Jostakin osakkeesta innostuessa pitäisi miettiä onko se oikeasti parempi kuin entiset ja mikä on kyseessä olevan yhtiön sen tulevaisuus. Pelkkä edullinen tunnusluku on huono lähtö kohta, samoin pelkkä hyvä tulevaisuus, jos hinta ei ole kohdillaan. Pitäisi olla hyvä tulevaisuus ja edulliset tunnusluvut. Näitä on harvoin ja voi olla, että vaikka haluaisit ostaa tuohon hintaan niin kukaan ei myy, vaikka edelliset pörssikaupat on tehty siihen hintaan.

Tästä päästään sitten jatkamaan kohta salkkuni vuositarkasteluun, jonka aloitan allokaatiosta.