Se on kiinteistöt!

Olen kirjoittanut blogissani Kontratieffin syklistä. Olemme tällä hetkellä mahdollisesti yhä K-syksyssä, mielestäni yhteiskuntamme on yhä kulutusorientoitunut ja kulutamme velalla. Syksylle ominaista disinflaatiota on havaittavissa. Pystymme ostamaan tiettyjä kulutus hyödykkeitä palkallamme enemmän kuin ennen. Verkkokaupoista saa elektroniikkaa helpommin ja halvemmalla kuin ennen, öljy on halvempaa kuin parivuotta sitten. Syklissä yleensä syksyn aikana kehittyy velalla kupla johonkin. Kupla on hankala havaita, koska siihen sijoittaminen rationaalista. Se tuottaa ja yleensä sillä hyvät näkymät. Pohdin kirjoituksessani Dippimuistelmia, osa finanssikriisin alku ja yhtäläisyydet tähän päivään onko öljy ollut kuplassa ollut artikkeli. Nyt olen tullut johtopäätökseen ettei se ole öljy.

Velkaantuminen jatkuu ja kasvaa edelleen. Lainaa otetaan ja sirkus pyörii. Mitä tarkoitusta varten lainaa otetaan? Mitä lähes kaikki ostavat ja pitävät järkevänä? Vastaus on asunto ja kiinteistöt. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka netistä. Tässä muutama:

Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia – Ekonomisti varoittaa: tartuuko Suomeenkin Tukholman tauti?

Asunto-ostoksilla Jyväskylässä

Uusi aika vuokraamiseen on tullut Airbnb myötä. Liikevaihdon voi hetkellisesti kasvattaa monin kertaiseksi vuokraamalla tiloja lyhyeksi aikaa. Kysymys kuuluu nousevatko tuotot? Varmaa vastausta en osaa sanoa, mutta epäilen, että ylläpitokustannukset nousevat, siivous, mahdolliset lakanoiden pesut ja kalusteiden uusinnnat jne. Vakuutukset ovat samoin korkeammat. Samoin vuokralaisten määrän kasvaessa suuremmalla todennäköisyydellä tulee se huono vuokralainen, jolta jää rahat saamatta tai pahempi tapaus omaisuutta tärvellään ja kustannukset nousevat suuremmiksi kuin tulot. Pahimmassa tapauksessa korjauskulut nousevat huikeiksi ja rahat jäävät saamatta. Mielestäni kehitys voi jatkua vielä pitkään. Airbnb ei ole monellakaan se ensimmäinen majoitusvaihtoehto, vaikka se esimerkkinä lapsiperheillä voi olla paras ja kustannustehokkain. Monessakaan hotellissa ei ole kylmätiloja lasten maitojen yms. säilyttämiseen, huoneita 4-5 hengelle. Tämän johdosta voi joutua ottamaan kaksi huonetta vaikkapa hintaa 200€ kpl. Airbnb hinnan voi puolittaa ja kaikki menevät yhteen isompaan ja kaikille mukavampaan huoneistoon.    Airbnb nostaa hintoja matkailukaupungeissa ja useammissa paikoissa on jo valiteltu, että kantaväestöllä ei ole varaa asua paikkakunnilla kalliiden asunnon hintojen vuoksi.

Esimerkkejä:

Dippi muistelmia, osa finanssikriisin alku ja yhtäläisyydet tähän päivään

Itse olen aikanaan kirjoitellut muistiin tunnelmia finanssikriisistä jälkikäteen. Rokka 76 kirjoitti vuotta aiemmin varsin legendaarisen kirjoituksen Kondratieffin syklistä kauppalehden keskustelupalstalle. Kirjoitus on tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja ole kovasti yrittänyt miettiä miten tutkimusta voi hyödyntää omassa sijoittamisessa. Olen sitä mieltä, että velan määrän on purkauduttava ja aikanaan ajatusmaailma ja taloudelliset asemat ovat hyvin erilaisia 15-20 vuoden kehityksen tuloksena. Oleellista on huomata, mikä on se kuplassa oleva ala tai sijoitus ja toiseksi huomata seuraavaa noin 50 vuoden taloudellista nousukautta ajava teema tai ala.  

Alkuvaiheessa laskua jo odotti. Nousua oli jatkunut pitkään ja monet manasi jo laskukautta. Tulokset ohjasivat pörssin suuntaa toiseen suuntaan. Laskun käynnisti Bear Stearnsin kaatuminen. Se tapahtui yllättäen, vaikka sitä jo huhuiltiin jo kuukausia. Tuntui, että homma klaarataan, kun maailman mittakaavassa pieni pankki kaatuu. Bear Stearnsin kaatuminen jälkeen tuntui, että alkaa olla ostopaikka pian. Lehman Brothersin kaatuminen sitten sai aikaan uuden laskuaallon. Tämän jälkeen alkoi tuntumaan, että kurssi vain laskee ja laskee.

Molempien investointipankkien kaatuminen oli hyvin samantapainen kuin tilanne vasta. Kurssi tippui aika suuresti ilman syytä, sitten tuli Volswagenin huijaus esille. Jatkuuko tilanne samanlaisena tästä eteenpäin? Eilen kerrottiin BMW:n ylittävän rajat päästöissä. Tuleeko sieltä seuraava laskuaalto.

Vääjäämättä tulee mieleen, että tässä voi olla Kondratievin uuden ajan alku. Öljyteollisuudessa ja autoteollisuudessa on pyörineet isot rahat, pikkuhiljaa korvaavia vaihtoehtoja löytynyt. Päästömääräyksiä on vastustettu voimakkaasti. Öljyn hinta ja kysyntä on romahtanut, energian kulutus tipahtanut mm. Suomessa huomattavasti. Ympäristöverot näyttelevät tällä hetkellä suurta osaa Suomen verotuloista, mutta merkitys on mielestäni lähtenyt laskuun. Energian kulutus on pienentynyt 5% kvartaalitahdissa tämän vuoden. Uusia energian kulutusta lisääviä investointeja ei ole näkyvissä, autoverotusta ollaan viemässä suuntaan, että autokanta uusiutuu ja kulutus pienenee.

Olen huomannut tiettyä asenne muutosta. Rikkidirektiivin vaikutuksista ei juuri puhuta enää, asia on hyväksytty. Autoilussa on alettu kiinnostuneena seuramaan vaihtoehtoisia energia lähteitä. Tuttava piirissäni on muutama hybridiauto ja niillä käydään kiinnostuneena koeajoilla. Harva epäilee enää tekniikkaa, kahvipöytä keskustelussa ollaan enemmän huolissaan VW:n päästöisät ja veroista kuin Toyotan hybriditekniikan kestävyydestä. Urheiluautoja ihannoivatkin ovat erittäin kiinnostuneita Helsingin taksin sähkö Teslasta.

Muina huomioina, että laissa sallitaan sähkökäyttöiset ”potkulaudat”. Yksi esimerkki ajatusmaailman muuttumisesta: Kolme syytä, miksi tämä deflaatio ei ole mörkö. Lähipäivinä on uusioitu Japani vaipumisesta deflaation ja pörssit eivät ole laskussa, Euroalue on vain 0,1% inflaatiossa eli inflaatio on hidastunut 0,1%. Asiaa ei suuremmin huomioida.

Olemmeko keskellä siirtymää uuteen aikaan liikkumisessa? Tämä voi johtaa öljyn teollisuuden merkityksen merkittävään vähenemiseen ja muutoksiin liikennevälineteollisuuden markkinasuhteissa. 

Aiheeseen liittyvää: 
Omat ajatukset Kondratieffin syklistä
Laskutrendi on alkanut?
Onko osakemarkkinoilla kupla?   

Omat ajatukset Kondratieffin syklistä

Kondratieffin syklistä löytyy paljon kirjoittelua ja monessa yhteydessä on esitetty, että talvi on alkanut  vuoden 2000-luvun teknologia romahduksesta ja useissa kirjoituksissa sen odotetaan olevan lopuillaan. Mielestäni ei olla vielä lopussa, koska velka ei ole pyyhkiytynyt poissa ja edelleen yhteiskunta on huomattavan kulutusorientoitunut. Maailman suurimman talouden yhdysvaltojen velkakatto tulee vastaan tasaisen varmasti. Yksityisten kuluttajien velkaantuminen kävi varmasti huipussaan Amerikassa. Itse odotan, että tässä vielä käydään tietty loppuhuipennus alhaisella korkotasolla. Keskuspankit haluavat inflaation liikkeelle ja jossain vaiheessa se lähtee liikkeelle. Velkaa ei vielä pidetä yleisenä pahana. Puhutaan kaupungistumisen supersyklistä. Oman näkemykseni mukaan kupla rakennetaan Metropolien kiinteistö sektorille. Nyt jo selvästi halutaan hankkia kasvukeskuksien kiinteistöjä. Näiden arvoa nyt sitten nostetaan keinotekoisesti lainarahalla ja niiden ostaminen on lähtökohtaisesti rationaalista. Niiden arvon voidaan arvioida nousevan, käyttöaste on vuokrakäytössä korkea, vuokratuotto kovan kysynnän takia hyvä.   Kaikki näyttää hyvältä ja se on niin kauan hyvää, kun systeemiin voidaan pumpata velkarahaa eri reittejä. Yksityinen velka, valtion velka, rahastot ja osakeyhtiöt, osakeyhtiöt tuovat uutta rahaa uusilla listautumisilla ja osake anneilla.

Hyvä kuvaus nykyisestä tilanteesta: 

Kondratieffin sykli

Nikolai Kondratieff on kirjoittanut kirjan Long Waves in Economic Life. Kondratieff oli Joseph Stalinin palkkaama ekonomisti. Tuohon aikaan kommunismin ja kapitalismin välinen taistelu oli kovimmillaan. Stalin halusi, että Kondratieff selvittäisi syyt, minkä takia kapitalistinen maailma tulee aikanaan tuhoamaan itsensä. Kommunistiseen ajattelumallin mukaan markkinavoimat ja yksilön tahto, ahneudessaan ei voi kestää kovin pitkälle ennen lopun tuloa. Kondratieff ennusti vuoden 1929 romahduksen etukäteen ja sitä seuranneen suuren laman päästen tutkimuksellaan Stalinin suosioon. Valitettavasti omalta kannaltaan hän tuli tutkimuksissaan lopputulokseen, että talous nousee lamasta vahvempana kuin koskaan. Stalin ei pitänyt lopputuloksesta ja Kondratieffin karkotettiin Siberiaan, jossa myöhemmin kuoli 1936. 

Kondratieff tutki historiaa 1700-luvulta lähtien. Hän tuli tutkimuksissaan tulokseen, että taloudessa on olemassa pitkiä syklejä, joiden eri vaiheet seuraavat toisiaan useiden kymmenien vuosien erotuksella. Kondratieff jakoi syklin neljään osaan, K-Kevät, K-Kesä, K-Syksy ja K-talvi.

Kondratieffin tutkimus perustui pääosin inflaatioon ja deflaatioon, siis hintojen kehitykseen, korkojen muutokseen ja talouden kasvuun ja sen supistumiseen.

Kondratieffin vuodenajat:

K-kevät:

Talous on palautunut K-talven syvästä lamasta. Deflaatio on vaihtunut hiljalleen takaisin inflaatioksi ja kasvuksi. Valtio ei osallistu tämän vaiheen kasvuun vaan toimii talouden kannalta passiivisesti, ei ota velkaa eikä osallistu talouden tukemiseen. Edellinen lama deflaation myötä on jättänyt jälkeensä hintarakenteen, jossa hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat alhaisia ja palkat korkeita. Kulutus on vähäistä, ongelmana on edelleen korkea työttömyys ja epävarmuus tulevasta.