Pohdiskelua omista vahvuuksista ja sijoitusstrategiasta

Olen nimennyt sijoitusstrategiani satunnaiskävelyksi. Vaeltelen seinäkadulla poimin seteleitä maasta. Jos hyvä perusteltu tilaisuus tulee, tartun siihen. Uskon markkinoilta löytyvän hyviä tilaisuuksia. Olen maininnut etten ainoastaan itse pysty parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. Olen hiljattain kuunnellut Buffettia ja Wahlroosia ja molemmat totesivat jättävänsä asiat niille ihmisille, jotka osaavat ne parhaiten. Olen viime aikoina tehnyt tarkastelua sijoitustuotoistani ja todennut, että rahastoni ovat menestyneet hyvin. Olen osannut valita näihin hyviä rahastoja ja niiden hoitajia. Rahastoissa on tullut hutejakin, mutta olen ne siivonnut salkustani.

En ole rajannut mitään strategiaa tai anomaliaa pois salkustani. Pidän vahvuutenani sijoittamisessa intohimoa asiaan ja haluan oppia koko ajan sijoittamisesta uutta. Useissa kirjoissa kehotetaan valitsemaan oma pelikenttä missä on vahvoilla. Osaan nimetä alueita mitkä tunnen mielestäni keskivertoa paremmin, mutta riittääkö se parempiin tuottoihin? Useissa tapauksissa vastassa ovat ammattilaiset. Yksi ehdoton vahvuuteni on sijoittamisessa allokointi. Minulla on jo hyvin pitkään ollut salkku suunnitellussa osake-korko suhteessa. Lisäksi olen pysynyt seuraamaan suunnitelmaani erilaisia sijoitustyyppejä. Salkustani löytyy suunnitellusti osinko osakkeita, indeksisijoituksia, pienosakkeita ja arvosijoituksia. Salkkuni meno on kokonaisuutena aika tasaista millaista olen sen halunnut olevan. Olen ollut mielestäni liian arka, osakepaino olisi saanut olla suurempi. No näistä nyt sitten esimerkkinä nostin osakepainoani joulun alla laskussa ja ehdin jälleen keventelemään ennen kevään laskua. Tunnistin nämä pörssin tunnelman muutokset. Salkkuni on erittäin hajautettu tarkoituksella, etten pysty suuren suuria muutoksia tekemään. Tämän johdosta merkitys salkkuun on vähäinen. Tiedän, että näissä pystyy helposti epäonnistumaan. Muutama päivä voi tuoda merkittävän osan tuotoista. Olen kuitenkin molempien välittäjieni salkuissani OMXH25- indeksiä edellä viimeiset 6 kuukautta ja vuoden tuotoissa.

Suurimmat epäonnistumiseni ovat selkeästi yksittäisissä osakkeissa. Niissä voi nimetä vielä kohteeksi hakemani kasvuosakkeet. Potin reippaasti takkiin Protector Forsikringissä ja Fingerprint Cardsissa. Myin ne vielä huonoon aikaan salkun siivouksessa, molemmat on myyty vuoden sisään ja molempien kurssit on selvästi korkeammalla nyt. Myin ne selvästi väärään aikaan. No Lehto on kolmas epäonnistumiseni. Tässä päästään edelleen siihen, että kaikki nämä yhtiöt voivat olla vielä hyviä sijoituksia tulevaisuudessa. Pitää vain odotella pidempi aika.

Suuren osan hyvistä sijoituksistani olen tehnyt seuraamalla rikkaita. Olen sijoittanut yhtiöihin tai rahastoihin joihin hyvin menestyneet sijoittajat ovat sijoittaneet. Olen strategiaani merkinnyt en usko pärjääni yksin vaan käytän menestyneitä sijoittajia hyväksi.

Salkun sisältöpäivitys

Siirrytään tässä vaiheessa Fingerin hurjasta menosta salkkuni tuottoon merkittävämmin vaikuttaviin asioihin.

Merkitsin salkkuuni Google Sheets seurantaan luokitteluna kiinteistösijoitukset, pienosakkeet ja arvo-osakkeet. Ensimmäinen korreloi selvästi poikkeavasti osakkeiden yleiseen kehitykseen kanssa ja kaksi viimeistä on ylituottoa tuovia faktoreita.

Kiinteistösijoitukset ovat puhtaita Kiinteistösijoituksia joiksi luen Technopolis, Vanguard International Equity Index Fund ETF ja Vanguard REIT Index Fund ETF. Tämän lisäksi minulla on luonnolisesti lisää kiinteistösijoituksia indeksien kautta, mutta kiinteistö on arvioituna alipainoissa, koska pidän korkojen nousua tulevaisuudessa todennäköisenä, joka vaikuttaa yhtiöiden tulevaisuuden tuottoihin ja sitä kautta arvostukseen.

Pienosakkeiden raja on häilyvä. Olen laskenut piensijoituksiksi Helsingin Mid- Cap yhtiöt ja esimerkkinä Protector Forsikringin. Viimeiselle perusteluna, että se vähemmän seurattu ja ei löydy mm. Google Finance palvelusta. Indeksisijoituksista mukaan on laskettu Vanguardin Small Cap, mutta ei esimerkkinä Mid Cap Value rahastoa.

Arvo-osake on suhteellinen. Olen merkinnyt mielestäni markkinan suhteutettuna jollain mittarilla halvat osakkeet. Esimerkkinä Fortumilla on huomattava kassa suhteessa markkina-arvoon. Fingerprint Cardsin voi mieltää kasvuosakkeeksi, mutta sillä on alahainen P/E ja erittäin alhainen PEG. Applella on megayhtiöistä alhainen P/E. Siinä muutamia esimerkkejä.Vaikeinpia oli mielestäni Wal-Mart. Esimerkkinä osinkoaristokraatti listalta ei löydy juuri Wal-Marttia halvempaa P/E:tä.  

Salkun allokaatio

Aloitan salkkuni vuotuisen tarkastelun yleensä allokaatiosta, joka määrää sijoitusten tuotoista suurimman osan. Aiemmin minulla on ollut ohjenuorana pitää allokaatiota 100-ikä, mutta nykyisellään salkkuni alkaa olla sen verran suuri, etten tarvitse välttämättä niin isoja rahoja puskurissa. Salkusta on löytynyt aina sopiva myytävä rahan tarpeeseen.

Kuten olen aiemmassa kirjoituksessa maininnut, olen tehnyt Google Sheets seurannan salkustani. Siitä voi nopeasti tarkastella myös allokaationi. Tällä hetkellä sijoituksistani on noin 15% koroissa ja 85% osakesijoituksissa. Olen määritellyt sijoitusstrategiassani osakkeet välille 80-95%, joten olen hyvin haarukassa. Haluan osakepainoni olevan yli 85%, kun pääindeksien 200 päivän liukuva keskiarvo on nousussa ja 50 liukuvakeskiarvo on 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella. Tämä toteutuu tällä hetkellä niukasti. Tosin salkussani sitten yli 2% painolla iShares Preffered Stock ETF , jonka itse luokittelen korkosijoitusten ja osakesijoitusten väli maastoon. Kuukausittain kohtuullisen korkeaa osinkoa maksavana sen volatiliteeti on kohtuullisen alhainen. 

Olen pohdiskellut sijoitus strategiaani aiemmassa kirjoituksessa, josta pieni lainaus:” Strategia on vähän elänyt ja muuttunut, mutta muutokset pitää perustella itselle. Nyt ei tunnu järkevältä sijoittaa korkoihin ja olen miettinyt pitäisikö ne hylätä kokonaan, koska osakkeet tuottavin luokka. Uskon, että tästä lähdetään koroissa nousuun 5 vuoden jänteellä USA:ssa, Japanissa ja Euroopassa. Siksi olen määrittänyt korkotason, jolla allokaatio muuttuu. Rahan hinta vaikuttaa osakkeiden tuottoon. ”

Olen määrittänyt korkotasoksi 5%, josta lähden muuttamaan allokaatiota. Tällä korkotasolla tuloksen toki vaikeutuu ja korkotuotto alkaa olla lähellä osaketuottoa, jollakin aika välillä se voittaa jopa indeksin. Käyn jatkuvaa Jaakobin painia osakepainoni kanssa. Toisaalta tuntuu, että se pitäisi nostaa lähelle 95%. Etenen kuitenkin hitaasti. Mielestäni on mahdollista, että osakkeiden arvostus käy suhteessa korkoihin huomattavasti alemmalla tasolla. Silloin pitää olla pelimerkkejä millä toimia. 

Kiiteistösijoituksissa olen alipainossa, koska koron nostot ovat edessä lähitulevaisuudessa ja näkyvät kiinteistösijoitusten tuotoissa, jotka ovat pitkälle vivutettuja.

Sijoitusfilosofian päivitys ja korkosijoituksista

Kinski laittoi aiheellisen kommentin sijoitusfilosofia sivulleni, että onko tavoiteallokaatio sama. Minulla on jäänyt päivittämättä muutos allokaatio tavoitteeseen sijoitusfilosofia sivulle ja se on tehty nyt.

Olen muuttanut tavoitettani  1.10.2015 vuosi tarkastelun yhteydessä.

1.10.2015 muutos
80-95% osakkeissa
7,5% kiinteistöissä
12,5% korkosijoituksissa

Korkosijoitukset eivät ole tuottoriskisuhteeltaa hyvä sijoitus nykyisessä nollakorkoympäristössä. Pyrin välttämään alle 4% korkotuottoja. Allokaatio tavoite muuttuu, kun korot nousevat. Palaan askelittain alkuperäiseen tavoitteeseen.  4% on noin puolivälissä osake tuottoja pitkällä aika jänteellä ja uskon korkojen kohotessa tuon yläpuolelle yrityksen menestyksen alkavan merkitä.

Nollakorot tekevät mahdolliseksi  halvan rahan yhtiöille ja sellainen bisnes voi kannattaa, mikä ei normaalissa korkoympäristössä kannata. Vastaavasti nykyisessä ympäristössä korkosijoituksille ei saa juurikaan tuottoa, vaikka ottaa pitkäaikaisen riskin, että laina jää maksamatta tai korot nousevat ja rahat on ”kanissa” huonossa sijoituksessa jota ei saa myytyä hyvään hintaan korkojen noustua.

Olen vertaillut sijoituksiani ja en täysin ymmärrä menoa ja jossain vaiheessa tilanteen on pakko normalisoitua. Tässä muutamia helmiä sijoituksistani, prosenttilukema on kuponkikorko.

ITALIAN VALTION OBLIGAATIO 2.0% 01.12.2025

Suurin piirtein samaan aikaan erääntyviä bondeja kehittyvillä markkinoilla:

Thaimaa oblikaatio 4,88% (oma valuutta)

Puola oblikaatio 4,00% (USD)

Turkki 6,88% (USD), aiemmin erääntyvä

Toisin sanoen EKP bondiohjelman johdosta Italian korot on alle puolet mainituista maista. En sano, että noista mikään on riskitön, mutta en ymmärrä miksi Italia korko on noin paljon alempi. Muista saa viidenneksen poissa viidessä vuodessa korkona, mutta Italiasta ei. Italia taas edustaa yhtä neljäsossa Seligson Euro obligaatiosta.

Edellä mainituista syistä olen päätynyt vähentämään sijoituksia Euro Corporate Bond rahastoon ja Euro Obligaatio rahastoon. Samalla olen kokonut ettei rahamarkkinarahastot ole järkevä sijoitus ja niissäkin riskinsä, kuten 2008 finanssikriisin yhteydessä nähtiin. Koska en ole löytänyt mieleisiä korkosijoituksia enkä halua kaikkia laittaa korkea riskisiin korkoihin olen päätynyt laskemaan korkopainoa.

Salkun päivitys

Päivitin salkkuni sisällön salkku sivulle. Salkku vastaa 1.11.2015 arvoilla olevia osuuksia, mutta siihen on huomioitu 2-3.11 tehdyt myynnit ja ostot (Tieto, Outotec ja Wal Mart)

Olen aloittanut salkkuni läpikäynnin sijoituksien läpikäynnin. Koin jonkinlaisen herätyksen lukiessani Mika Hyttisen kirjan Vaurastu kuin Warren Buffett, että en huomioi tarpeeksi tulevaisuuden näkymiä sijoituspäätöksissäni. Minun on lisättävä tulevaisuuden näkymät sijoitusstrategiaani. Olen useissa tapauksissa tunnistanut hyvät tulevaisuuden näkymät, mutta en ole panostanut niihin riittävästi. Vastaavasti olen panostanut runsaasti halpaan, vaikka tulevaisuus näyttää vielä mustalta. Pitää jaksaa odottaa kunnes pilvet häipyvät ja näkyy ensimmäiset auringon säteet ja panostaa vasta sitten. 

Allokaatio on tutkimusten mukaan tärkein tuleviin tuottoihin vaikuttava tekijä. Tasapainotusta on puhuttu ainoana ilmaisena lounaana. Omassa sijoitus strategiassani olen sallinut itselleni aika hyvin liikkumavaraa. Nykyisessä markkinatilanteessa mm. 6 kk euribor ollessa nolla olen miettinyt korkosijoitusten kannattavuutta. Tuotto-odotus on erittäin pieni ja riskit ovat olemassa. Muistan vielä lyhyen koron sijoitukset pankki kriisissä, varsin monella rahastolla oli 5% Bears&Stearsin  lainoja, jotka kävivät arvottomiksi. Tämän jälkeen ihmisillä tuli kiire lunastaa rahastoja ja muidenkin lyhyen koron sijoitusten arvot laski, kukaan ei halunnut niitä ostaa. Sama käy helposti pitkän koron rahastoissa, mikäli joku yritys tai valtio joutuu yllättäen ongelmiin. Monesti nämä ongelmat eivät ole yllättäviä, Kreikan tilanteesta on puhuttu pitkään ja PIGS ei ole tuntematon käsite, kuten ei USA:n velkakaton vastaan tuleminen. Tässä edessä mustia pilviä, joten asia pitää huomioida sijoituksissani.

En ole päässyt vielä ratkaisuun miten strategiani muokkaan enkä halua tehdä hätäisiä johto päätöksiä. Aina on mahdollisuus, että olen väärässä. Mm. valtionlainat tuottaa hyvin deflaation aikana. Koen, että toimintani kaipaa silti terävöittämistä, sijoitukset on valittava tarkemmin ja minun pystyttävä ohjaaman niitä helpommin. Toisin sanoen sijoituksia on saatava vähemmäksi ja vähemmän kauppoja, kaupat tarkemmin harkittuja. Sijoitusten karsiminen ei ole helppoa, kaikille tuntuu löytyvän perustelu salkussa. Tässä tapauksessa on noudattanut periaatetta: Jollet tiedä mitä tehdä, älä tee mitään. 

Salkun indeksiydin 11.12.2014 (ETF & indeksirahastot)

Olen sijoitusfilosofiassani asettanut tavoitteeksi pitää salkussani indeksiydintä, jonka kokoa en ole erikseen rajannut. Olen ajatellut, että sen pitää olla merkittävä, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Kirjoittaessani sijoitusfilosofiaa ajattelin, että sen pitää olla vähintään sen hetkinen 30%, jotta sillä on merkitystä. En siinä vaiheessa halunnut naulata lukemaa kiinni, koska osuus olisi saattanut tippua alle rajan salkku muutoksilla. En halunnut, että raja johtaisi pakkotoimenpiteisiin ostojen tai myyntien suhteen aiheuttamaan kustannuksia. Minusta oli siinä vaiheessa hyvä tilanne, kun sijoituksissa on 30% osinkoydintä ja 30% osinkoydintä eli sijoituksia, joita en myy. Loppu on sitten tarvittaessa näkemyksen ottoon. Osuus toisaalta suuri, mutta jos vahva näkemys sille pitää olla mahdollisuus. Mielessäni pyöri kuitenkin, että pelisalkku saisi olla korkeintaan 5-10%, mutta sitten mietin, että pitää olla tiettyä liikkumavaraa tarvittaessa huomioida markkinatilannetta allokaatiossa.

Filosofiasta on kulunut aikaa ja ajatukseni ovat selvinneet. Indeksiydin kasvanut tällä hetkellä 43%:ttiin, joka alkaa olemaan minusta hyvää kokoa ja kulut pysyvät kurissa. Minulla on ollut edelleen ajatuksissa kasvattaa indeksisijoituksia. Saan niillä hajautetusti ohjattua salkkuani haluttuun suuntaan. Tällä hetkellä sijoituksissani on pulaa pienistä yhtiöistä. Niillä on mahdollisuus päästä kovempiin tuottoihin ja alue, johon pitää jatkossa kiinnittää huomiota.

Salkun yhdistelmärahastojen tarkastelua 11.12.2014

Yhdistelmärahastot ovat olleet rahastoja myyvien yhtiöiden rahastusautomaattien maineessa. Parhaassa tapauksessa niistä pyydetään aluksi huomatavan suuri hallinnointi palkkio ja sitten päälle vielä sisältönä olevien pankin omien rahastojen palkkio. Palkkiot vaihtelevat yhtiöittäin ja joukosta löytyy muutama kohtuullisen hintainen vaihtoehto.

Minulla on yhdistelmärahastoina LähiTapiola Maailma 80 ja Seligson Pharos. Noista LähiTapiola maailma 80 on ollut minulla pidempään. Olen pohtinut kerta toisensa jälkeen kannattako rahastoa pitää ja se näpäyttänyt minua kerta toisensa jälkeen saavuttamalla paremmat tuotot kuin olen saavuttanut omalla salkullani. On herännyt kysymys kannattaako minun itse valita sijoituksia.

Tällä hetkellä tilanne on ollut viimeisellä vuodella toisin, salkkuni on tuottanut 10%, kun LähiTapiola maailma 80 9,3%. Silti annan propsit Tapiolan salkun hoidolle, LähiTapiola Maailma 80 on tuottanut kymmenessä vuodessa keskimäärin 6,8% vuodessa ja  on Suomen rahastotutkimuksen parhaiten tuottanut yhdistelmärahasto.  5 vuodella se viidenneksi paras. Toinen yhdistelmärahastoni Pharos on saavuttanut kunnioitettavan 10 vuoden iän ja on sillä ajanjaksolla 9 parhaiten tuottanut rahasto huolimatta maltillisesta 50/50% perustilanteen riskisuhteesta. Salkku jäi oman salkkuni 10% tuotosta kirkkaasti, mikä on toki ymmärrettävää, kun osakkeita on vähemmän ja osakemarkkinoilla kulkenut lujaa.

Salkun allokaatiopäivitys 11.12.2014

Salkun sisältö on päivitetty salkkusivulle. Allokaatiota on tutkimusten mukaan tärkein tuleviin tuottoihin vaikuttava tekijä.  Kokonaisuudella on suurempi merkitys sijoitus menestykseen. Kokonaistilanteen tarkastelemiseksi olen päivittänyt allokaation salkku sivulle. Salkkuni on pysynyt viime ajat melkoisen vakiona ja muuttumattomana.   Korkojen ja osakkeiden suhde on tavoitteessaan 80% osakkeita 20% korkosijoituksia.

Korkosijoituksien osuuksissa ei ole suuria muutoksia, osuudet ovat muuttuneet korkeintaan muutamia kymmenyksiä.  Salkkuni ytimen osuus on hiukan kasvanut lisääntyneiden indeksisijoitusten myötä. Arvo-osakkeiden ja pienosakkeiden osuus on laskenut. Arvo-osakkeita on salkussa nyt 17% aiemman 21% sijaan. Tällä hetkellä niiden löytäminen on mielestäni entistä haastavampaa enkä halua lisätä salkkuni Venäjä äärettömästi.  Kehityksessä näkyy lähinnä se, että olen käyttänyt aikaani yksittäisten sijoitusten tutkimiseen vähemmän. Sijoitusten määrä on vuodessa hiukan tipahtanut, myyntiin ovat menneet Boliden, Basware ja lisäksi luovuin OP-Itä-Eurooppa rahastosta, kun se oli mahdollista sulauttamisen yhteydessä ilman kuluja. Salkun siivous jatkunee lähiaikoina muutamalla rahastolla. Edessä on vuosittainen sijoitusten tarkastelu.

Edellinen: Salkun allokaatiopäivitys

Salkun 1-1,5% painolla olevien osakesijoitusten tarkastelua (21.10.2013)

Päivitin salkkuni allokaation 21.10.2013 ja osuudet ovat tästä päivityksestä. Olen jo viime vuoden loppupuolella kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tarkastelussa olen pyrkinyt noin vuosittain löytämään salkkuni mätiä omenoita ja korvaamaan ne paremmilla tuotto-odotuksilla olevilla sijoituksilla. Tavoitteena on pikku hiljaa myös siivota salkkua ja saada salkku hiottua kokonaisuutena timantin kovaksi. Tässä jatkuu tarkastelussa 1-,15% painolla salkussa olevat osakesijoitukset.

Sampo on pysynyt noin puolentoista prosentin painossa salkussani pitkän aikaa. Lisähankinnat ovat olleet mielessä useampaan otteeseen.  Jukka Oksaharju kirjoitteli, että Sammon kohdalla arvon nousuun ei ole eväitä. Silti pidän Sampoa arvostukseltaan kohtuullisena huomioiden tulevaisuuden näkymät. Koron nostot ovat edessä aikanaan mikä sataa Sammon laariin, kuten myös sen suuromistuksen Nordean. Sillä lisäksi muuta vakuutustoimintaomistuksia, joille korkojen nousu parantaa tuottoa. Tätä taustaa vasten Sammon arvostus on suhteellisesti minusta aika houkuttava. Nykyinen taloudellinen tilanne Euroopassa voi tarjota hyviä mahdollisuuksia. Danske Bank on joutunut Suomessa suhteellisen ahtaalle ja Suomen valloitus ei ole mennyt suunnitellusti. S-pankki kiristää tilannetta entisestään ja voi olla hyvin mahdollista, että Danske vetäytyy tai tekee järjestelyjä Suomessa.  Nordeassakaan Ruotsin valtio ei ole enää niin merkitsevässä asemassa.

Salkun suurimpien osakesijoitusten tarkastelua (21.10.2013)

Päivitin salkkuni allokaation 21.10.2013 osuudet ovat tästä päivityksestä. Olen jo viime vuoden loppupuolella kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus tehdä mitään perusteellista analyysiä vaan säännön mukainen tarkastelu. Pyrin arvioimaan tehtyjä sijoituspäätöksiä ja samalla parantamaan salkun tulevaisuuden tuotto-odotusta. Tällä tarkastelulla pyrin keskittymään olennaiseen, salkun allokaatio ratkaisee suurelta osin sijoitus menestyksen. Mielestäni on ehkä helpompaa löytää ne huonosti tuottavat sijoitukset kuin löytää ne huipputuottavat sijoitukset. Tässä käsittelyssä ovat mukana yli 2% painolla salkussani olevat osakesijoitukset.

Sijoitusfilosofiani lähtee pitkälle indeksi ajatuksesta, mutta pyrin voittamaan silti indeksin perustetuen tutkittuun faktatietoon, että alhaisemman P/E, P/B:n ja korkeamman osinkotuoton osakkeet tuottavat keskimääristä paremmin. Lisäksi olen pitänyt ohjenuorana, että omistamieni yhtiöiden pitäisi pystyä yli 12 % ROE:en, jotta minulla mahdollista saavuttaa niillä tuottotavoitteeni myymättä osaketta, sillä kulut syövät tuottoa. Nyt sitten tarkastelen, miten näen osakkeet tällä hetkellä. Esimerkkinä vuoden jälkeen hankinnasta osakkeeseen suhtautuu hyvin erilailla. Omalla kohdallani seuraan yleensä viimeksi hankittuja osakkeita selvästi tarkemmin. Tästä minun olisi syytä päästä eroon ja pyrkiä Buffettin sanoin valitsemaan selkeästi paremmin ne sijoitukset joita sitten pyrin vartioimaan. Nyt valitsen tiettyjä kohteita, joita sopivan ostotilaisuuden tullen tulen myymään, jotta pystyn pitämään salkun allokaation kunnossa.

Salkun yhdistelmärahastojen tarkastelua

Yhdistelmärahastot ovat olleet rahastoja myyvien yhtiöiden rahastusautomaattien maineessa. Parhaassa tapauksessa niistä pyydetään aluksi huomatavan suuri hallinnointi palkkio ja sitten päälle vielä sisältönä olevien pankin omien rahastojen palkkio. Palkkiot vaihtelevat yhtiöittäin ja joukosta löytyy muutama kohtuullisen hintainen vaihtoehto.

Minulla on ollut yhdistelmärahastoina LähiTapiola maailma 20, LähiTapiola Maailma 80 ja Seligson Pharos. LähiTapiola korotti rahastojensa hintoja kautta linjan ja kovimmat korotukset prosentuaalisesti tulivat yhdistelmärahastoihin ja erityisesti LähiTapiola maailma 20:n hinta nousi. Tämän vuoksi luovuin sijoituksesta aika pian hinnan korotuksen jälkeen.

Oma ideologiani lähti siitä, että valjastan ammattilaiset metsästämään itselleni tuottavia sijoituksia ja saan analyysitalon näkemyksen hyödynnettyä sijoituksissani. Lisäksi näkemyksen ottaminen vaatii kaupankäyntiä, jonka kustannukset rahastoyhtiön suuremmalla salkulla jäävät pienemmäksi. Nyt katsoin erityisesti LähiTapiola maailma 20:n osalta vaikeaksi savuttaa tuottoja markkinoilla indeksi paremmin, koska korkotaso on alhainen ja kustannukset nousivat itse rahastoissa.

Salkun allokaatiopäivitys

Allokaatiota on tutkimusten mukaan tärkein tuleviin tuottoihin vaikuttava tekijä.  Olen tyytyväinen, että olen kuluttanut viime aikoina aikaani säätääkseni allokaatiota sen sijaan, että olisin kuluttanut aikaa yksittäisten osakkeiden tarkasteluun. Kokonaisuudella on suurempi merkitys sijoitus menestykseen. Kokonaistilanteen tarkastelemiseksi olen päivittänyt allokaation salkku sivulle. Viimeaikoina salkkuni on elänyt aika paljon ja salkun osakkeiden arvostuksessa tapahtunut kohtuullisen suuria muutoksia. Muutosten johdosta korkojen ja osakkeiden suhde on tavoitteessaan 80% osakkeita 20% korkosijoituksia. Korkojen osuus on laskenut hiukan osakeostojen myötä.

Koroista pitkäkoron osuus on laskenut salkussani, osaltaan myyntien vuoksi ja osaltaan isojen korkosijoitusten arvon laskuna(EMB). Salkkuni ytimen osuus on hiukan kasvanut samoin arvo-osakkeiden ja pienosakkeiden osuus, joten salkun voidaan sano kehittyneen haluttuun suuntaan ja hiukan siistiytyneen. Jatkossa on tarkoitus tarkastella jälleen salkun rakennetta ja osakkeita tarkemmin.

Rahastomerkintöjä lokakuussa 2013

USA velkakatto oli täyttymässä 17.10.2013. Tein samana päivänä varovaisia merkintöjä muutamaan rahastoon, vaiikka ongelma ei täysin ratkennut. USA etenee näkemykseni mukaan tilanteessa pienin askelin. Ostin Seligson Global Top 25 Brandsiä , Global Top 25 Pharmaceuticalsia, Phoebusta ja ja Pharosta.

Seligson Top Brändissä on 60% Amerikkalaisia osakkeita ja dollari-euro-suhde on mielestäni nyt edullinen näille hankinnoille. Tässä on varsin monta kuluttaja tuote yhtiötä, jotka suuntaa Jukka Oksaharjun kirjasta tutulla tavalla kehittyvien markkinoiden kasvaville kuluttajatuote markkinoille. Jukka Oksaharjun kirja pani minua paljon ajattelemaan noita markkinoita ja mitä yhtiöitä siellä on osallisina. Top Brandsissä tulee todennäköisesti olemaan monta niistä voittaja yhtiöistä ja lähden varovaisin askelin kasvattamaan osuuttani ennestään tutuissa Seligson Top Brandsissä. Kannattaisiko minun sijoittaa osakkeisiin mieluummin suoraan? Vaikea sanoa, ostan yksittäisiä yhtiöitäkin tilaisuuden tullen. Top Brandsin kautta saan edun siitä, että vältän osinkoveroja, kunnes teen lunastuksia ja kaupankäynti on kustannustehokkaampaa kuin itse tehtynä. En voi tietää, mitkä yhtiöt ovat Top Brandejä 20 vuoden päästä. Tämä rahasto tekee hyvän keskityksen, mutta silti hajautetun salkun. Toiseksi voin tehdä kustannustehokkaasti pieniä kertasijoituksia.

Lääkesektori on tuottanut historiallisesti hyvin ja parhaiten tuottavia toimialasektoreita. Varsin monen yhtiön kohdalla tummia pilviä on ilmaantunut taivaalle patenttien umpeentumisen myötä. Silti sama kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka parantaa lääkeyritysten tulevaisuutta. Terveys on kaikesta huolimatta ihmisille tärkeä, voisi sanoa ykkösasia. Tällä perusteella on emmi sijoittaa lääkeyhtiöihin. Global Top 25 Pharmaceuticalsissa  USA paino on hieman maltillisempi 50%.

Salkun allokaatiopäivitys

Allokaatiota sanotaan tärkeimmäksi tekijäksi tulevien tuottojen osalta.  Olen tyytyväinen, että olen kuluttanut viime aikoina aikaani säätääkseni allokaatiota sen sijaan, että olisin kuluttanut aikaa yksittäisten osakkeiden tarkasteluun, sillä kokonaisuudella suurempi merkitys sijoitus menestykseen. Laskin osakepainoani erittäin onnistuneesti kevään ja kesän aikana ja olen nostanut sitä jälleen kesä-heinäkuun vaihteessa. Kokonaistilanteen tarkastelemiseksi allokaatio on syytä tarkastellaja olen päivittänyt salkkuni myös salkku sivulle.. Viimeisten muutosten johdosta korkojen ja osakkeiden suhde on tavoitteessaan 78% osakkeita 22% korkosijoituksia. Näyttää, että olen jollain tasolla nauttinut ”ilmaista lounasta”.

Olen myös tyytyväinen, että olen saanut vähennettyä lähes tuottamattoman lyhyen koron osuutta salkussani noin 1,5%. Samalla korkosijoitusten riskitaso on noussut toki huomattavasti, kun kehittyvien markkinoiden korkojen osuus on noussut 1% ja high yield lainojen osuus 0,8% sijoitusallokaatiosta.

Salkun tuotto kesäkuu ja Q2/2013

Salkuntuotto meni kesäkuussa pakkaselle -2,96%. Osinkoja kertyi 172,87€, kasvua 19,62 %. Kaupankäynti oli kohtuullisen runsasta ja kaupankäyntikulut nousivat 103 euroon.

Q2 tuotto meni puolestaan pakkaselle -2,42%. Vuoden 2013 alkupuolisko H1 jäi kuitenkin edelleen plussalle 5,86%. 

Aloin kohtuullisen onnistuneesti keventämään salkkuni osakepainoa toukokuussa lisäten korkosijoituksia. Yleisesti tekemäni muutokset ovat harkittuja ja pieniä salkun kaliiberissa, mutta viime aikoina olen muokannut salkkuani aika vahvasti. Tämän hetkinen vuosituottovauhtini tarkoittaa 10% tuottoa ja olen siihen tyytyväinen. Viimeaikaiset ostoni olivat hivenen hätiköityjä, mutta olen muutoksiin ja salkkuni koostumukseen tyytyväinen. Nyt pitää jälleen aloittaa uusi salkun sijoituksen tutkiminen ja tehdä allokaatio määritys.

Salkun huoltoa

Myin KappAhl hintaan 30,50 SEK. Kysymyksessä on sijoitus historiani surkeimpia sijoituksia Nokian sijoituksen teknologia huumassa ohessa. Ostin aikanani yhtiötä hyvänä osingon maksajana ja toiseksi siksi, että yhtiö maksoi osingon mukavasti joulun alla. Korkea velkaantuminen ja osingon maksusuhde oli nähtävissä ja sain asiasta varoituksia joissakin kirjoituksissa. En valitettavasti ottanut niitä kuuleviin korviini. Elättelin edelleen toivoa paremmasta osallistumalla yhtiön ensimmäiseen antiin. Tästä olen ehkä jotain oppinut ja poistuin maisemista Talvivaarana kohdalla ennen antia.

Jotakin tästä olisi syytä oppia. Olen tunnistanut, että epäonnistuneet sijoitukseni ovat olleet useassa tapauksessa korkeaa osinkoa korkealla osingon maksusuhteella maksavia yhtiöitä. Niiden kilpailuasema on ollut pikemmin heikko kuin vahva. Alhaisesta tunnusluvusta ei ole aina taikaa. Vastaavia sijoituksia on salkussani Comptel ja Ixonos, jonka kohdalla myös osallistuin antiin. Molemmissa on tiettyjä tulevaisuuden odotuksia, mutta tästä oppineena niin ei ehkä kannata nojata. Molemmista yhtiöistä luopuminen on harkinnan alla.

Myin Seligson Russian Prosperityä pois hintaan 89,690 €. Tämä tuli 50 päivän liukuvan keskiarvon leikattua 200 päivän liukuvan keskiarvon alaspäin.  Näen Venäjän taloudessa ei ole lyhyellä aika jänteellä kovinkaan suuria positiivisia asioita. Liuskekaasu laskee kaasun ja muunkin energian hintaa. EU:n politiikka ajaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä alas, Euroopan taloustilanne näkyy Venäjän energian kysynnässä. Venäjän toukokuu ilmiö on poikkeuksellisen selvä ja voimakas. Syykin on mielestäni ilmeinen, energian kysyntä tipahtaa ja hinnat laskevat jolloin ennusteita lasketaan. Hinnat taas yleensä lähtevät nousuun talvea kohti ja tuotto-odotukset nousevat. Tätä taustaa vasten myin sijoituksistani osan ja pienensin samalla salkkuni riskitasoa. Tämä sijoitus heiluu kohtuullisen kovasti. Tarkoituksena on tehdä kesän mittaan ostot takaisin sen mahdollistuessa nykyistä alhaisemmalla hinnalla.

Kuten blogia seuranneet ovat varmaan huomanneet salkkuni korkopaino on lähtenyt nousuun ja osakkeita on mennyt myyntiin. Osakemarkkinoilla on mielestäni melkoinen hype ja toivo paremmasta päällä, vaikka talousennusteet lupaa muuta. Tätä taustaa vasten olen laskenut salkkuni osake painoa. Euroopan ongelmista ollaan myös hissukseen. Omalta osaltani olen käteisin kanssa valmis iskemään tiettyihin valittuihin kohteisiin. Siirtojeni myötä salkun osake-korko tasapaino on lähempänä tavoittettani neutralipainoa.

Salkkutapahtumat Helmikuussa 2013

Blogiani seuranneet ovat kirjoituksistani huomanneet, että olen tehnyt vuosittaisen salkun sijoitusten läpikäynnin. Tosin osakkeista on vasta kirjoitettu ainoastaan suurimmista. Läpikäyminen on kohtuullisen suuri urakka johtuen sijoitusten suuresta määrästä. Olen saanut jo palautettakin, että eikö olisi tehokkaampaa tehdä sama vähemmillä sijoituksilla. Vastaukseksi voisin sanoa, että on ja ei. Myyminen siksi vain, että saa sijoitusten määrän vähäisemmäksi aiheuttaa kustannuksia. Salkkuni rakenne saisi olla yksinkertaisempi. Siivottavat löytyy suurelta osin pienistä sijoituksista. Haluan myynneille selkeän perusteen. Syyksi kelpaa, että näen saavani perustellusti suuremman tuoton tai sitten haluan allokaatiotani muokattavan haluttuun suuntaan. Salkku tarkastelussani teen listan kohteista, jotka myyn sitten rahan tarpeen tullessa mielestäni hyvien sijoitusten ilmaantuessa näköpiiriin. Myynnille ratkaisevaa on myös allokaation viilaaminen aina kohti haluamaani tasapainoa.

Helmikuussa en tehnyt kovin paljoa kauppoja, mutta salkussani tuli siitä huolimatta muista kuukausista poikkeavia aika huomattavia muutoksia. Ensimmäinen muutos oli reagointi LähiTapiolan rahastojen hinnan nostoon. Tapiola maailma 20 rahaston hallinnointipalkkio nousi 50%. Linkki: Tapiola nosti rahastojensa hintoja Tein nostosta omat johtopäätökseni. Sinänsä olen ollut yhdistelmärahastoon ja sen suoritukseen tyytyväinen, siinä mukana korkorahastoja joihin sijoittaminen itsenäisesti on hankalaa ja rahasto on pärjännyt vertailuluokalleen ja pysynyt aika sitkeästi indeksin kyydissä tai suoriutunut jopa paremmin.  Nostamalla kustannuksia korkorahastossa 50% uskon sen olevan tulevaisuudessa hankalampaa. En usko, että Tapiola maailma (kulut 0,45%+ sijoitusten kulut) tulee pärjäämään tulevaisuudessa Seligson Pharokselle (kulut 0,35%+sijoitusten kulut). Pharoksen riski profiili on toki erilainen osake-korko paino normaalitilanteessa 50%-50% ja Tapiola Maailma 20 20%osake- 80% korko. Käytännössä Tapiola maailman olisi matalammalla riskillä pystyttävä jatkuvasti korkeampaan tuottoon  Lisäksi minun huomioitava, että lopussa lunastaessa Tapiola maailman minun maksettava 0,5%:tin lunastuspalkkio vastaan Pharoksen ilmainen palkkio. Eli mitä pidemmän aikaa odotan, sitä suurempi palkkio minun maksettava lopussa. Tuli johto päätökseen, että minun kannattaa nykyisessä osakkeita suosivassa markkinatilanteessa myydä Tapiola maailma mahdollisimman pikaisesti. Samalla minulle aiheutuvat veroseuraamukset jäävät mahdollisimman pieneksi. Halusin samalla pitää salkouniallokaatiota korkojen suhteen silmällä, joten myin Tapiola maailman kokonaan ja sijoitin rahat Seligson Pharokseen noin 1/3 osa, Seligson Euro Corporate Bond noin 1/3 osa ja Euro Obligaation noin 1/3. Tällä sijoituksella kustannukseni tippuvat noin 0,5% hallinnointi palkkiossa. Eli Tapiola maailman olisi jatkuvasti voitettava nuo rahasto yhdsitelmä tuolla prosentilla. Lisäksi sen olisi myydessä oltava 0,5 % vielä edellä. Tämä tarkoittaa, että Tapiola maailma olisi esimerkkinä vuoden päästä tuottanut 1% enemmän kuin nuo rahastot. Näen tuon erittäin vaikeana yhtälönä.

Salkun osakkeiden tarkastelua

Olen jo viime vuoden loppupuolella kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus tehdä mitään perusteellista analyysiä vaan säännönmukainen tarkastelu. Pyrin arvioimaan tehtyjä sijoituspäätöksiä ja samalla parantamaan salkun tulevaisuuden tuotto-odotusta.

Sijoitusfilosofiani lähtee pitkälle indeksi ajatuksesta, mutta pyrin voittamaan silti indeksin perustetuen tutkittuun faktatietoon, että alhaisemman P/E, P/B:n ja korkeamman osinkotuoton osakkeet tuottavat keskimääristä paremmin. Lisäksi olen pitänyt ohjenuorana, että omistamieni yhtiöiden pitäisi pystyä yli 12 % ROE:en, jotta minulla mahdollista saavuttaa niillä tuottotavoitteeni myymättä osaketta, sillä kulut syövät tuottoa. Nyt sitten tarkastelen, miten näen osakkeet tällä hetkellä. Esimerkkinä vuoden jälkeen hankinnasta osakkeeseen suhtautuu hyvin erilailla. Omalla kohdallani seuraan yleensä viimeksi hankittuja osakkeita selvästi tarkemmin. Tästä minun olisi syytä päästä eroon ja pyrkiä Buffettin sanoin valitsemaan selkeästi paremmin ne sijoitukset joita sitten pyrin vartioimaan. Nyt valitsen tiettyjä kohteita, joita sopivan ostotilaisuuden tullen tulen myymään, jotta pystyn pitämään salkun allokaation kunnossa.

Salkun yhdistelmärahastojen tarkastelua

Yhdistelmärahastot ovat olleet rahastoja myyvien yhtiöiden rahastusautomaattien maineessa. Parhaassa tapauksessa niistä pyydetään aluksi huomatavan suuri hallinnointi palkkio ja sitten päälle vielä sisältönä olevien pankin omien rahastojen palkkio. On syytä huomioida, että näin ei tapahdu kaikissa rahastoyhtiöissä vaan toiminta poikkeaa yhtiöittäin.

Itse olen valinnut yhdistelmärahastoikseni Tapiola maailma 20, Tapiola Maailma 80 ja Seligson Pharos. Ensimmäinen kysymys on miksi sijoittaa yhdistelmärahastoon, kun siitä joutuu maksamaan suuremmat kustannukset? Oma ideologiani lähtee siitä, että valjastan ammattilaiset metsästämään itselleni tuottavia sijoituksia ja saan analyysitalon näkemyksen hyödynnettyä sijoituksissani. Lisäksi näkemyksen ottaminen vaatii kaupankäyntiä, jonka kustannukset rahastoyhtiön suuremmalla salkulla jäävät pienemmäksi.

Tapiola maailma 20 TER (Total Expence Ratio) on ollut alle 1%:tin (2011 0,75%) ja hallinnointi palkkio 0,3% vuodessa. Rahasto ei ole halpa, koska se hyvin lähellä korkorahastoa, salkun osakepainon ollessa 20% normaalitilanteessa. Salkussa on kuitenkin huomattava määrä sijoituksia joihin minun on joko mahdotonta tai kallista päästä käsiksi oman välittäjäni kautta. Salkun kolmanneksi ja toiseksi suurin sijoitus on kehittyville markkinoille. Minulla salkussani kaksi sijoitusta joilla toivon saavanani ammattilaisen näkemystä korkosijoituksiin, OP korkosalkku ja Tapiola maailma 20. Viimeksi mainittu on olut niistä selvästi parempi, joka voi johtua säännöistä ja mahdollisuudesta sijoittaa kehittyvien markkinoiden korkoon. Ko. rahasto on tuottanut minulle sijoitusaikanaan yli 10% vuosituottoa ja siihen täytyy olla erittäin tyytyväinen. Jälkiviisaana olisi kannattanut sijoittaa OP Korkonsalkun rahat tähän kohteeseen.

Salkun korkosijoitusten tarkastelua

Lyhyt korko

Salkussani on kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. Minulta kyseltiin noiden tuottoa ja se ei ole kovin kummoinen. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Rahastot ovat edullisia kustannuksiltaan lukuun ottamatta ehkä OP dollaria. Se voi karsiutua salkusta sopivan tilaisuuden tullen.

Pitkät korot

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen harkinnut jopa hiukan lisääväni omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa. Lisäksi olen miettnyt kannattaisiko osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille.