USA:n ja Kanadan ETF-kaupankäynti jälkipuintia

3.1.2018 voimaan tulleen MiFID II (Markets in Financial Instruments Directive) vuoksi ETF-rahastojen ostaminen USA:n pörssistä kielletään.

Minkään Suomessa toimivan osakevälittäjän kautta ei voi enää ostaa Pohjois-Amerikassa listattuja ETF-rahastoja tai sertifikaatteja. Aiemmin tämä on ollut mahdollista ja helppoa, mutta jatkossa se on kiellettyä. MiFID-säädöstön tarkoitus on parantaa kuluttajien ja sijoittajien suojaa estämällä kaupankäynti sijoitustuotteilla, joista hän ei ymmärrä riittävästi.

Kirjoittelin itse säännöksen mielivaltaisuudesta täällä ja lyhyesti sanottuna se kieltää Eurooppalaisilta parhaat ja tehokkaimmat ETF, jos mittariksi otetaan niiden kustannukset, koko ja spredi. Suuresta koosta johtuen yksikkökustannukset painuvat pieniksi. Suurikokoisen rahaston säilyminen on niinikään erittäin paljon todennäköisempää. Spredillä tarkoitetaan eroa osto ja myynti hinnan välillä. Jos esimerkkinä joku päättää ostaa osakkeen tai ETF:än ja myydä se saman tien poissa häviää yleensä rahaa, koska myynti hinta hiukan alhaisempi kuin ostohinta sillä aina myynti- ja ostohinnan kohdatessa osakkeet tai ETF:t vaihtavat omistaajaa. Nyt suurilla ETF:lla on enemmän myyjiä ja ostajia ja tämä väli mene pieneksi. Edelleen myynti haluamallaan hetkellä on ostajia tarjolla paremmin. Tämä johtaa todennäköisyyteen saada parempi sijoitustuotto millä tahansa aika välillä.

Tutustuin Nordnetissä ETF tarjontaan ja siellä esitettyihin dokumentteihin ja tässä lyhyesti vertailua miltä homma näytti.

Näppäämällä kuvan PDF kuvakkeesta avautuu seuraava sivu.

https://personal.vanguard.com/pub/Pdf/sp970.pdf

Sieltähän ne kulut löytyvät helposti.

No sama sitten ostamallani ISharesin Emerging Market Bond UCITS (IUS7)

No näkymä alkuun sama.

MiFID II, ETF:istä ja Nordnetistä

Lainausta Nordnetin tiedoitteesta:

” Arvopaperimarkkinalaki (2007:528) perustuu rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan EU-direktiiviin, jonka lyhenne on MiFID (Markets in Financial Instruments Directive). Direktiivin myötä useimmilla Euroopan mailla on samanlaiset säädökset muun muassa arvopaperikaupankäyntiin. 3.1.2018 alkaen lainsäädäntöä vahvistetaan entisestään, kun MiFID II astuu voimaan. Lainsäädäntömuutokset juontavat juurensa vuoden 2008 finanssikriisiin. MiFID II:n tarkoitus on parantaa kuluttajien ja sijoittajien suojaa ehkäisemällä kaupankäyntiä arvopapereilla, joista sijoittaja ei ymmärrä riittävästi. Uuden lainsäädännön tavoitteena on myös lisätä kilpailua finanssialalla.”

Eli 3.1.2108 astuu voimaan uusi rahoitusvälineiden direktiivi. Holhousmentaliteetti jatkuu, EU-kansalaiset eivät saa enää sijoittaa mihin haluavat vaan viranomaiset haluavat päättää, mitä kansalaiset ymmärtävät.  Yleisesti on mm. päätetty, että suomalaiset eivät ymmärrä englannin kieltä ja välittäjät eivät saa kääntää tuotteiden esitteitä kotimaiselle kielelle. Sen sijaan saksakielellä ja ruotisnkielellä olevia UCITS rahastoja voi hyvin myydä, vaikka Martta mummo ei olisi saksaa lukenutkaan ja pitäisi ruotsia paremman kansankielenä. 

Uuden direktiivin johdosta mm.  Amerikkalaisten ja Kanadalaisten ETF-tuotteiden myynti päättyy EU-alueella ellei lainsäädännön määrityksiä täytetä. Hupaisia lause tuo uuden lainsäädännön tavoitteena on lisätä kilpailua finanssialalla. Esimerkkinä Vanguardin ETF-tuotteet ovat yksi maailman tehokkaimmista rahoitus instrumenteista ja erittäin pienillä kustannuksilla. Rahastot ovat tehokkaita indeksirahastoja, jotka seuraavat indeksiä ja sijoittavat varansa määritellyn indeksin mukaan. Koska nämä kooltaan maailman suurimpia rahastoja, ne pystyvät tekemään toimeksi antonsa pienimmillä kustannuksilla. Yhtiö on sen rahaston omistajine omistama eikä pörssiyhtiö. Nyt EU:mme on tehnyt päätöksen, että sulkemalla tämmöinen Nobel palkittu yritys markkinoilta kilpailu paranee. Vai pitäisikö lukea Vanguard ei maksa tarpeeksi rahaa EU-byrokraateille, joten rahastoa ei voi myydä? Miksiköhän EU-alueen talous on köhinyt ja pörssit tuottaneet heikosti?

Toki tässä Eurooppalaiset toimijat tästä kiittävät mm. suurissa vaikeuksissa hetki sitten kierinyt Deutche Bank. Yhtiöhän on kuuluisia suurista johdannaiskaupan osuudesta ja monimutkaisista sijoitustuotteista. Kyllä Eurooppa pelastuu, kun Deutche kyselee asiakkailtaan ja kauppaa johdannaistiuotteitaan tehokkaiden Amerikkalaisten ETF:ien sijaan. Nordnet kehoittaa samoin tutustamaan Nordnet Markets* tuotteisiin. Kyllä se tästä lähtee, kun näihin yksinkertaisiin viputuotteisiin lykätään rahat niin maailma yksinkertaistuu.

Jotenkin tuntuu, että tässä direktiivissä on menty banaanin käyryyden alueelle. Suitsistaan tiettyjen tuotteiden myyntiä ja tuntuu, että itse päättäjät eivät oikein ymmärrä mitä ovat tekemässä. Tartutaan epäoleellisiin asioihin eikä hoideta itse ongelmaa. Tässä vaikeutetaan monen toimijan sijoittajan toimintaa ja minulla aavistus miten tässä tulee käymään.  Sijoittajat ja sijoituspalveluja tarjoavat yritykset siirtyvät ”muiden lippujen alle” ja isot rahat karkaavat EU-alueelta. Ensimmäisenä tulee mieleen finanssikehto Lontoo, joka saattaakin yllättäen säilyttää asemansa ja alkaa myydä USA:laisia tuotteita. Tämä on suoraan vettä myllyyn uusille eroamisille unionista. Raha virtaa EU:n näkökulmasta veroparatiiseihin kaikilla ns. ”viisailla sijoittajilla” pankkien taistellessa yhä ankarammin ”mummosijoittajien” rahoista. Raha kyllä löytää paikat missä sillä on hyvä olla. Kun raha on paikassa missä verottajalle ei tietoja tipu, kasvaa kiusaus olla kertomatta verottajalle koko rahojen olemassa olosta.

Osinko-ETF vertailua

Olen katsellut salkkuuni osinko ETF:iä, koska markkinoilla ollut nousua ja arvostus noussut melkoisen korkeaksi. Olen lukenut tunnusmerkkejä laskulle eri lähteistä ja useamman mukaan osakemarkkinoiden lasku lähenee.

Esimerkkinä kolmatta koron nostoa on sanottu tuhoisaksi osakemarkkinoille. Tämä on pian edessä Amerikassa. Erään keskustelupalstan nimimerkin kommentti oli seuraava: ”Kun Amerikka kerran yskäisee niin muulla maailmalla on löysät housussa.” Amerikka on edelleen johtava tekijä rahoitusmaailmassa, tosin Aasian paino kasvaa kokoajan. Toisaalta korot on edelleen historiallisen alhaiset ja yrityksillä ennen näkemättömän hyvä tilanne hankkia rahoitusta. Koroista ei juuri saa tuottoa ja mahdollisuus huonoon korkosijoituksen on ennen näkemättömän hyvä.

Eräs totuus sanoo, että oikea aika luopua osakkeista on, kun inflaatio alkaa jyllätä. Inflaatio on edelleen ollut aika hidasta, mutta esimerkkinä Ruotsissa ylitettiin 2% raja. Suomessa palkan korotuksissa puhutaan 3% tasosta. Öljy on noussut aika rajusti ja korot nostaa asuntolainojen kustannuksia. Enteitä inflaation kiihtymisestä löytyy.

No en osaa sanoa varmuudella ollaanko pörssissä vielä nousu kiihdytyksessä vai alkaako huiput kolkutella. Rahaa ei kannata jättää makaamaan tuottamattomana ja heikompikin tuotto on tuottoa. Osinko ETF:t tuntuvat tässä vaiheessa ihan kohtuullisilta sijoituksilta. Keräsin alla olevan taulukon vertailuksi eri osainko ETF:istä. Olen tarkoituksella rajannut ulos Amerikan, koska se on suurella painolla indeksissä tällä hetkellä ja minulla löytyy Amerikka muiden sijoitusten kautta. Lisäksi minulla on pieni potti Nordnetin kuukausisäästön kautta iShares MSCI USA Dividend IQ ETF:ää.

ETF	IDV	IGRO	VIGI	VYMI	SPYW	SPYG	SDIV
Kulut	0.50 %	0.22 %	0.25 %	0.32 %	0.30 %	0.30 %	0.58 %
P/E	13.49	17.56	25.3	14.9	16.75	12.84	11.66
Osinko	7.00 %	4.44 %	1.68 %	2.93 %	3.15 %	3.86 %	6.57 %
Tuotto-odotus	7.41 %	5.69 %	3.95 %	6.71 %	5.97 %	7.79 %	8.58 %
Tuotto-odotus kulujen jälkeen	6.91 %	5.47 %	3.70 %	6.39 %	5.67 %	7.49 %	8.00 %
Pääomantuotto			20.20 %	15.10 %			9.30 %
Osakkeita	97	405	245	908	40	28	100

Ensimmäisenä löytyvät kulut yhtiöiden sivuilta kerättynä, tämän jälkeen P/E ja osinkotuotto samasta lähteestä. Tämän jälkeen olen laskenut tuotto-odotuksen 1/P/E ja edelleen tuotto-odotuksen kulujen jälkeen. Pääomantuotto on merkitty näkyviin niiden osalta joista se on löytynyt. Hajautuksen laajuuden vuoksi olen merkinnyt ylös osakkeiden määrät.

Salkun 11-16 sijoilla olevat ETF-sijoitukset 3.5.2017

Yhdenneksitoista suurin ETF sijoitukseni on hiukan eksoottisempi Vanguard Mid-Gap Value ETF (VOE). Sijoitukseni perustuu pitkälle Faman faktorimalliin, jonka mukaan pienet osakkeet ja arvo-osakkeet tuottavat paremmin kuin indeksi. Tutkimuksissa on todettu ilmiön olevan voimakkainta pienissä arvo-osakkeissa ja tämän vuoksi pieniin yhtiöihin sijoittavat rahastot ovat saavuttaneet suosiota. Olen lukenut erään tutkimuksen, jossa oli havaittu keskisuurien arvo-osakkeiden tuottavan parhaiten. Syy oli varsin hyvin perusteltu. Keskisuurten arvo-osakkeet jäävät pienelle painolle normaaliarvoindeksirahastoissa, kuten pienet osakkeet ja Faman tutkimusten jälkeen pienet ovat saavuttaneet suuren huomion. Keskisuuret yhtiöt ovat yleensä rahoitusmahdollisuuksiltaan paremmassa asemassa ja niiden selviytyminen tiukasta taloustilanteesta on todennäköisempää. Ne voivat olla alueellisesti liian suuria kaatumaan ja saavat tukea pieniä yhtiöitä paremmin. Samat koskee tietysti suuria arvoyhtiöitä, mutta keskisuuret ovat sopivasti ulkona huomiosta, kun taas suuret on massojen tiedossa. Laitan tähän yhtiö esimerkin: Vanguard Mid-gap valuen suurin sijoitus on Newell Brands kun Vanguard Value ETF:n suurin sijoitus on Microsoft. Aika moni sijoittaja on tietoinen Microsoftin luvuista, mutta Newell Brads jää helposti huomiotta.

Vanguard Mid-Gap Value rahasto maksaa osingot ulos, joten siitä tulee veroseuraamukset. Rahasto on kuitenkin varsin kilpailukykyinen 0,08% vuosikustannuksillaan se ei eroa Vanguardin Mid-Gap rahastosta ja esinmerkkinä Vangurd Total Stock Markettiin eroa 0,03% Vanguard Value rahastoon eroa ei ole. Nordnetin kuusausisäätöön iShares Core S&P500 0,07% kulut. Tosin viimeksi mainittu sijoittaa osingot uudestaan, joten ei suoraan verrattavissa. Vanguard Mid-Gap Value on tuottanut 20,75% viimeiset kolme vuotta. Se on hävinnyt niukasti Vangurad Total Stock Marketin tuotolle 20,80%. Tällä hetkellä P/E on huommatavan korkea 23,9 ja P/B 2,1 ROE 13,0% ja EPS on kasvanut 6,5% vuositasolla. Vertailuna Vanguard Mid-Gap ETF:n P/E on 29.

Vanguard Mid-Gap Value on suorittanut pidemmällä aika jänteellä aika vaatimattomasti. USA:n pörssin arvostus on korkealla, kuten arvostus luvuista voidaan todeta. Eurooppa ja Japani ovat suorittaneet pitkään vaatimattomasti ja en tiedä kuinka pitkään trendiä jatkuu. Kehittyvät markkinat ovat 5 vuoden aika jänteellä miinuksella dollareissa. Kaikki nämä ovat arvostukseltaan halvempia kuin Amerikka, mutta siihen on ehkä syynsä. Aion pitää tämän arvosijoituksen salkussa, se maksaa kohtuullista osinkoa. Aion holdailla tätä ETF salkussani, arvo osakkeiden arvo näkyy sitten aikanaan puhallettaessa ilmaa arvostuksista markkinoilla.

Tämän jälkeen salkussani on Vanguard Global ex-US Real Estate ETF eli USA ulkopuoliset kiinteistösijoitukset. Vanguard Global ex-U.S Real Estate sijoittaa S&P Global ex U.S. Property Indexin mukaisesti ympäri maailman. Rahasto on tuottanut aika vaatimattomasti 13,94% kolme viimeistä vuotta. P/b-luku on yksi eli lähellä kiinteistöjen tasearvoa, joten tuotto-odotukset kiinteistöille on varsin maltilliset tällä mittarilla. Verojen kautta tämä rahasto ei ole kaikista tehokkain eikä myöskään 0,15% kuluilla. Aasian metropoleissa kiinteistösijoituksilla on kaupunkien suuren väestötiheyden vuoksi erilaiset mahdollisuudet ja toisaalta hankala arvioida mihin nykyinen nettikauppa ja digitalisoituminen vie kiinteistökehityksen. Tällä olen mukana muun maailman kiinteistöissä.

Salkun 6-10 sijojen ETF sijoitukset 8.3.2017

Salkkuni indeksiytimen ETF;ien tarkastelu jatkuu ja vuorossa kuudennesta sijasta kymmenenteen sijaan kooltaan olevat ETF:ät.

Vanguard FTSE Pacific on ollut salkussani jo kohtuullisen pitkään ja kuudenneksi suurin ETF sijoitus. Näen Aasian kehittymisen positiivisena sen ikärakenteen ihmisten ahkeran luonteen vuoksi. Japanilla on edelleen sijoituksesta huomattavan suuri osa ja sillä on taloudessaan omat ongelmansa, jonka johdosta kehitys ei ole ollut kovin huikea. Japani on kuitenkin talous ihmeensä esittänyt ja sieltä löytyy monta maailmalla tunnettua brändiä. Alueella on muita hyvin kehittyneitä talouksia Etelä-Korea ja Vietnam muutamia mainitakseni. Saan tällä halvalla hajautuksen Japaniin ja osinkovirtaa dollarista ja eurosta poikkeavissa valuutoissa. Jatkan sijoituksen holdaamista. Vanguard FTSE Pacific on tuottanut viimeiset 3 vuotta 13,68% Morningstarin mukaan ja sen kulut ovat 0,10%.  ETF:n P/E on 18,1.  

Vanguard FTSE All-World ex-US Small Gap edustaa salkussani pienyhitö anomaliaa. Sen vuotuiset kulut 0,13% on maltilliset pienyhtiöihin sijoittavalle ETF:lle. ETF:n on tuottanut vain 9,38% viimeiset kolme vuotta, joten menestynyt aika vaatimaatomasti. P/E on korkeahko 22 ja kasvu ollut 9% luokkaa. Suurin paino on Euroopassa 38%, sitten Tyynenmeren alue 28% ja kehittyneet markkinat 18% ja Pohjois-Amerikka 14,50%. Pidän ETF hajautuksesta niihin maihin joiden paino maailma indeksissä on normaalisti alhaisempi. Pidän tätä jatkossakin pienyhtiösijoituksenani.

Kahdeksanneksi suurin ETF sijoitus on osinko-ETF IShares Dow Jones EPAC Select Dividend. ETF perustuu Dow Jonesin koirat strategiaan ja yhtiöt on valittu USA:n ulkopuolelta eli mukana korkeaa osinkoa pitkällä jänteellä maksaneita yhtiöitä. Suurinsijoitus on Common Wealth Bank of Australia ja toiseksi suurin Astra Zeneca. Alueellisesti ETF:stä on jakautunut seuraavasti:  Australia 21,59%, Iso-Britannia 18,75%, Canada 9,75%, Ranska 7,84%, Suomi 7,3% ja Hong Kong 5,03%. Eli tähän ETF.ään valitaan osinko tai arvosijoituksia maailmalta, joita ei ehkä muuten tulisi hankittua. ETF on tuottanut viimeiset kolme vuotta 6,18% ja kulutiltaan aika kovat 0,5% kuluilla. Lisäksi veroihin menee aika paljon kustannuksia koska osinko on korkea. Tämän vuoksi tämä ei ole tuotto-odotuksiltaan korkea, mutta toisaalta osinko on sitten hyvä puskuri laskumarkkinassa ja vahvat osingon maksajat jatkavat yleensä maksua vaikeamassa tilanteessa, jolloin osingoilla saa tehtyä hyviä ostoja. Saattaa olla, että luovun tästä sijoituksesta sopivan tilaisuuden tullen. Toistaiseksi olen antanut koirien ja osinkojen juosta. 

Salkun viisi suurinta ETF sijoitusta 12.2.2017

Tarkastelen salkkuni indeksiytimen osissa. Indeksisijoitusten lukumäärä on kasvanut yli kolmeen kymmeneen ja tarkastelu hetkellä minulla oli 24 osake indeksisijoitusta ja 7 korkoindeksisijoitusta. Sijoituksia on tavallaan hallinnan kannalta liikaa, mutta en halua kasvattaa kustannuksia, jotta ne yhden mukaistuisivat. Pyrin samaan merkittävän osan rahoistani indeksisijoituksiin tuottamaan. Nyt ennustellaan laskua ja osinkoa maksavilla indeksisijoituksilla saan uutta sijoitettavaa mielestäni hyviin kohteisiin ja mahdollisuuden muokata salkkuani haluamaani suuntaan näkemykselläni. Osa sijoituksista taas sitten ei maksa osinkoja tuottaa ilman veroa ja niiden osuus nousee tulevaisuudessa suuremmaksi. Toiseksi minulla erikseen rahastoja ja ETF:iä. Keskimääräisesti ETF:t on halvempia, mutta rahastot taas lunastuksiltaan kustannuksiltaan edullisempia. Lähtökohtaisesti en sijoituksiani myymässä, mutta annan arvoa mahdollisuudelle ottaa pieniä summia tarpeeseen. Toiseksi sijoitukseni ollessa hajautettu eri toimijoille, toimijoista riippuvat riskit pienenevät.

Vanguard FTSE Emerging Markets (VWO) on ollut jo jonkin aikaa salkkuni suurin osakesijoitus. Länsimaat ovat kovasti velkaantuneita ja tuotantoa ja teknologiaa on siirtynyt jatkuvasti kehittyviin maihin. Tekniikkaa on helpoin kehittää kun on uusinta tekniikka olevia tuotantolaitoksia. Toiseksi kehittyvien maiden ikärakenne on taloudelle huomattavasti edullisempi, ikääntyvän väestön osuus on pienempi.

VWO on halvimpia ETF rahastoja kehittyville markkinoille 0,15% vuotuisilla kuluilla ja se laajasti hajautettu yli neljällä tuhannella osakkeilla. Se on myös likvidi ja riittävä vaihto, joten sen voi olettaa selviävän tulevaisuudessa. P/E on 18,5 tätä kirjoitettaessa ja tuotto-odotus tulosten kasvuun 9,2% suhteutettuna on hyvä, kuten myös ROE 16.6%. Luvut ovat toki laskeneet hiukan edellisestä tarkastelusta. Suurimpien sijoitusten kärjen miehittää mielenkiintoiset kasvuyhtiöt. Pidän VWO:ta yhtenä houkuttelevimmasta sijoituskohteista tällä hetkellä edelleen. VWO on pärjännyt varsin hyvin viimeisen kolmen vuoden aikana verrattuna muihin kehittyvien markkinoiden ETF:iin verrattuna 12,76% tuotolla tätä kirjoitettaessa. Rahastolle löytyy toki kilpailijoita.Nordnetin kautta voi ostaa merkintäpalkkiotta I Sharesin Core Emerging Market ETF:n kuukausisijoittamisen kautta. Siinä on mukana kehittyvien maiden pienempiä yhtiöitä ja mahdollisuudet parempaan tuottoon pitäisi olla, koska palkkio 0,20% ja rahasto sijoittaa osingot uudelleen ja pitäisi saada tästä verohyötyä. Vuonna 2016 rahasto kuitekin hävisi VWO:lle tuotossa. Tällä hetkellä minulla on ISharesin ETF kuukausi säästössä 0,46% osuudella salkussa.

Salkkuni toiseksi suurin ETF sijoitus ISharesU.S. Prefferred Stock sijoittaa etuoikeutettuihin osakkeisiin ja pidän sitä sijoituksena korkosijoituksen ja osakesijoituksen välimaastossa. I Shares Preffered Stock sisältää nimensä mukaan etuoikeutettuja osakkeita. Sen osakkeet eroavat muista siten, että näille osakkeille maksetaan määrätty osinko ennen muita osakkeen omistajia. ETF volatiliteetti on aika vähäistä ja kuukausittainen osinko takaa jatkuvaa kassavirtaa, kuten moni korko ETF. Pääsyynä viimeisille ostolleni oli, että rahaston tuottoriski suhde oli parempi kuin Euro alueen yrityslainoissa, joita minulla oli sijoituksena Seligson Euro Corporate Bondin kautta. Euroalueella velkatilanteessa pyörii erilasia uhkia Italian pankkisektroilla, Kreikkassa ja Deutche Bank on oma lukunsa. Tätä kautta Euro alueen riskit ovat kokoajan olemassa. ETF sisältää 299 osaketta, joten hajautus on kohtuullinen. Noin 70% osakkeista on finanssisektorilla. Rahasto on tuottanut 4,8% viimeinen vuosi ja 17,7% viimeiset kolme vuotta ETF Replayn mukaan dollareissa. Oma tuottoni on ollut parempi johtuen dollarin vahvistumisesta. Volatiliteetti on huomattavan matala 4,8%. ETF:n meno on miellyttänyt minua ja pidän sen näillä näkyminen salkussa. Se tuo mukavaa kuukausittaista kassavirtaa, jota sitten sijoittelen eteenpäin aina uudelleen arvioiden sijoituksiani. ETF:än paino on noussut suureksi, koska osakemarkkinoiden turbulenssi oli odotettavissa. Näillä näkyminen en ole enää lisäämässä tätä sijoitusta vaan tasaiseen sijoitan osinkoja uudelleen. 

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 27.1.2017

Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista. Kuten jo allokaatiotarkastelussa asiaa sivusin  korko on tällä hetkellä hyvällä tasolla huomioiden historiallisen alhaisen korkotason ja sitä kautta huonon tuotto-odotuksen. Korkosijoituksilla voi olla vaikeuksia pärjätä inflaatiolle tulevaisuudessa. Edellisenä vuonna pohdiskelin negatiivisten korkojen vaikutuksia. Pohdiskelin seurauksia pankeille, mutta talletuspakoa ei ole seurannut, tosin pankitkaan eivät ole suoranaisesti siirtyneet negatiivisiin korkoihin jollei sellaiseksi lasketa palvelumaksuja.

Lyhyt korko 0,48%

Seligson&Co Rahamarkkina AAA 0,48%

Salkkuni ainoa lyhyen koron sijoitus on Seligson&Co Rahamarkkina AAA. Lyhyenkoron rahastoon tuntuu melkoisen turhalta sijoittaa ja tarkistelin varmuuden vuoksi rahaston tuoton. Rahamarkkina AAA on tuottanut 0,09% vuositasolla, joten suuria summia sieltä ei tipu. Rahastolla on historiallista tuottoa, joka jauhaa korkoa korolle ilman veroa, joten ihan heti en noihin rahoihin ole kajoamassa. Rahasto reagoi sitten aikaan korkojen nousuun.

Pitkät korot 13,63%

iShares JP Morgan USD Emerging Markets Bond 5,06%

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets Bond eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 5,06% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen lisäännyt sijoituksiani omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon, mutta Nordnetin kuukausisäästön kautta. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa ja päästynyt ratkaisuun pitää ennallaan. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 14,99% viimeiset kolme vuotta Euroissa eli keskimäärin 5% vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa tuotto on peräti 19,4% viimeiset kolme vuotta.  Rahaston painotettu kuponkikorko on 6,00% ja efektiivinen duraatio 6,79 vuotta Black Rockin sivujen mukaan. Maturiteetti on 10,67 vuotta. Net expence ratio on rahastolla 0,40% vuodessa. Verrattuna edelliseen vuoteen kuponkikorko on noussut hivenen, duraatio ja maturiteetti ovat laskeneet hiukan. Lisäksi kulut on pienentyneet, koska Black Rock maksaa osan kuluista rahastolle 0,19% rahastosta saamistaan komissioista. Rahaston tuoton voi olettaa jatkavan kutakuinkin nykyisen suuruisena.

SPDR Barclays Capital High Yield Bond 4,34%

Toiseksi suurin korkosijoitukseni on SPDR Barclays Capital High Yield Bond 4,34% painolla salkusta. Rahastosta saan kuukausittain hankinta hinnalleni kohtuullista osinkoa. Rahastolla on ollut miellyttävä ominaisuus yleensä kriisin hetkellä maksaa korkeampaa osinkoa dollarin vahvistuessa. Tilanne tämän rahaston kohdalla on hyvin samanlainen kuin edellä. Sen osuus salkusta on kohtuullinen, enkä haluisia enää nostaa sen osuutta yksittäisenä sijoituksena. Rahasto on tuottanut 11,53% viimeiset kolme vuotta eli 3,84% keskimäärin vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa rahasto on tuottanut  8,9%. Rahasto käyttäytyy melkoisen osakemaisesti. Rahaston maturiteetti on 6,49 vuotta, painotettu kuponkikorko 6,30%. Vuotuiset kulut 0,40%, joka High Yield laina ETF:ien matalimmasta päästä.

Indeksiydin 1.11.2015, osa 4 ja loppuyhteenveto (ETF & indeksirahastot)

Tämä kirjoitus on indeksiytimeni viimeinen osuus. Olen käynyt lävitse 15 suurinta indeksisijoitustani kolmessa osassa: Indeksiydin1.11.2015, osa 1, Indeksiydin 1.11.2015, osa 2 ja Indeksiydin 1.11.2015, osa 3. Tämä on osa sijoitusteni vuosittaista tarkastelua ja päivämäärä kertoo tarkastelupäivän, jonka mukaisessa järjestyksessä sijoitukset tarkastellaan. Muuten järjestys muuttuu ja jotain voi jäädä tarkastelematta. Kokojärjestys on mielestäni ainoa järkevä tapa tarkastella. Mitä suurempi sijoitus, sitä merkityksellisempi se on menestykselle.

Olen saanut useita kertoja kyselyjä, onko hajautusta liikaa? Tarkan seuraamisen kannalta voin vastata kyllä ja samaten kaupankäyntikulujen puolesta kyllä. Kaikki sijoitukset ovat aikanaan olleet perusteltuja ja minulla on ollut usko sillä hetkellä päästä indeksi parempaan tuottoon lähitulevaisuudessa. Samaten indeksisijoituksista voi kysellä onko niitä liikaa. Kyllä ja ei. Indeksisijoitukset ovat markkina-arvoon perustuvia ja niissä liian pieni osuus arvosijoituksia ja pieniä osakkeita. Toiseksi korot puuttuvat kokonaan. Tasapainotetulla salkulla on päästy mm.S&P500 indeksiä parempaan tuottoon. Tähän nojaa pitkälle viimeiset indeksisijoitukseni. Kyllä, voisin pärjätä ilman niitä. Mutta ne ovat indeksisijoituksia joilla voin voittaa indeksejä ja toisaalta poikkeuksellisia, koska yhtiöt on pieniä tai keskisuuria ja kuluja ei ole. 

Indeksiydin 1.11.2015, osa 3 (ETF & indeksirahastot)

Jatkan salkkuni indeksiytimeni läpikäyntiä, vuorossa ovat 10-15 suurimmat indeksisijoitukseni. Olen aiemmin läpi käynyt Indeksiytimen 5 suurinta sijoitusta ja 5-10 sijoilla olevat sijoitukset.

Seligson&Co. Aasia-indeksirahaston osuus on tipahtanut salkussani kevennysten myötä. Olen keräillyt tähän indeksirahastoon pikkuhiljaa Aasia-sijoituksiani. Rahasto on verotus huomioiden kohtuullisen kilpailukykyinen kustannuksiltaan. Nordnetin kuukausisäästöillä voi päästä edullisempiin vuosi kustannuksiin, mutta lunastuspalkkio on Seligson Aasiassa edullisempi kohtuulliseen suureen summaan asti. Tähän käy samat kommentit kuin aiemmin käsiteltyyn Vanguard FTSE Pacific ETF:ään. Japanin ylle on maalailtu mustia pilviä ja sen paino rahastossa on suuri. Siitä huolimatta Japanin arvostus on matalahko. Voi olla, että Japani ei menesty tulevaisuudessa, mutta sitä hyvin hankala arvioida. Siellä on joka tapauksessa paljon suuria vakaavaraisia yhtiöitä, joilla on erittäin vahva brändi. Maantieteellinen asema on hyvä silmällä pitäen muun Aasia talouskehitystä. Indeksin paino kuitenkin muuttuu, mikäli Japani ei menesty. Tämä eri perustu veikkaukseen vaan rahasto on hyvin hajautettu. Kehitys arviot perustuvat hyvin paljon Japanin ikäjakaumaan, samalla ei huomioida, että lähialueilla on huomattavan paljon nuorta väestöä ja varsin mukavaa kehitystä. Tietyllä tapaa tuntuu järkevältä katsoa tuottaako vastuullinen sijoittaminen paremmin kuin indeksi. Aasian suhteen ratsastelen useammalla indeksihevosella.

Indeksiydin 1.11.2015, osa 2 (ETF & indeksirahastot)

Salkkuni indeksiytimen tarkastelu jatkuu viidellä seuraavaksi suurimmalla indeksisijoituksella.

Seligson Top 25 Brands on ollut salkussani varsin pitkään ja olen lisäillyt sitä pikkuhiljaa. Se on korkeasta arvostuksesta huolimatta tuottanut hyvin. Se sijoittaa nimensä mukaan maailman vahvimpia tuote merkkejä omistavien yhtiöiden osakkeisiin. Se on Suomensijoitustutkimuksen toiseksi paras rahasto viiden ja kymmenen vuoden periodilla. Siinä varsin mielenkiintoinen passiivinen valinta tehtynä ja kulut ovat varsin kohtuulliset. Tämä rahasto pysyy salkkuni ytimessä ja lisäyksiä tehdään sopivissa saumoissa. Osuus voisi olla suurempikin salkustani, sijoitukset ovat aina jääneet kohtuullisen varovaisiksi. Pidän tätä erinomaisena rahastona.

SPDR S&P Emerging Asia Pacific ETF on seuraavana sijoituksissani 1,39% osuudella salkustani. ETF on suhteellisen kallis 0,49% kuluillaan, mutta on ajanut asiansa salkussani ja pärjännyt mm. Vanguard Emerging Markets ETF salkussani olo historian ajan. Aasian kehittyvät taloudet on markkina, jota pidän monella tapaa tulevaisuuden kannalta hyvänä. Aasialainen on ahkera ja tunnollinen työntekijä, heillä kiinnostusta erilaisiin ”vempaimiin” ja väestön ikärakenne on nuori ja kasvaa vauhdilla. Osuus koulutetusta väestöstä kasvaa kokoajan. Uskon tulevaisuuden innovaatioiden tulevan kasvavissa määrin Aasiasta. Nyt on tietysti helppo sanoa, mutta Venäjä, Brasilia ja muut ovat riippuvaisia öljystä ja luonnonvaroista. Venäjän uho ei ole hyväksi myöskään taloudelle. Aasian maat ovat saaneet seurata tilannetta vierestä ja voivat jopa hyötyä muiden vaikeuksista. Markkina on varsin mielenkiintoinen huomioiden rahaston P/E 12.85 suhteutettuna kasvuun (18,75% edelliset viisi vuottaja) kasvunäkymiin ja kohtuullisen korkeaan pääoman tuottoon  (15.50% indeksillä). Kysymysmerkki on lähinnä mitkä ovat FED:in rahapolitiikan vaikutukset näihin talouksiin. Todennäköisesti jatkossa tämän sijoituksen tilalla käytän ISharesin Emerging Markets Core ETF:ää, vaikka se ei ihan vastaava olekaan, mutta kulut ovat edullisemmat ja säästän veroissa uudelleen sijoittavassa ETF:ssä, samoin säästöä syntyy merkintäpalkkioissa. 

Indeksiydin 1.11.2015, osa 1 (ETF & indeksirahastot)

Tarkastelen salkkuni indeksi ytimen osissa. Indeksisijoitusten lukumäärä on kasvanut lähes kahteenkymmeneen ja tarkastelu hetkellä niitä oli 17. Sijoituksia on tavallaan hallinnan kannalta liikaa, mutta en halua kasvattaa kustannuksia, jotta ne yhden mukaistuisi. Pyrin samaan merkittävän osan rahoistani indeksisijoituksiin tuottamaan. Nyt ennustellaan laskua ja osinkoa maksavilla indeksisijoituksilla saan uutta sijoitettavaa mielestäni hyviin kohteisiin ja mahdollisuuden muokata salkkuani haluamaani suuntaan näkemykselläni. Osa sijoituksista taas sitten ei maksa osinkoja tuottaa ilman veroa ja niiden osuus nousee tulevaisuudessa suuremmaksi.

Vanguard FTSE Emerging Markets (VWO) on noussut salkkuni suurimmaksi osakesijoitukseksi. Länsimaat ovat kovasti velkaantuneita ja tuotantoa ja teknologiaa on siirtynyt jatkuvasti kehittyviin maihin. Mikä niistä on voittaja on hankala tässä vaiheessa sanoa. Kehittyvät maat ovat voittaneet tuotantolaitoksia uusia sellaisia itselleen ja samalla saaneet teknologiaa. Kuka niihin sitten kehittää jatkoa on hankala sanoa. Vanhaa kehittävät parahiten ne joilla sitä olemassa. VWO on halvin tai halvimpia ETF rahastoja kehittyville markkinoille 0,15% vuotuisilla kuluilla ja se laajasti hajautettu noin tuhannella osakkeilla. Se on myös likvidi ja riittävä vaihto, joten sen voi olettaa selviävän tulevaisuudessa. P/E on 15,2 tätä kirjoitettaessa ja tuotto-odotus tulosten kasvuun 12,9% suhteutettuna on hyvä, kuten myös ROE 18.9%. Suurimpien sijoitusten kärjen miehittää mielenkiintoiset kasvuyhtiöt. Pidän VWO:ta yhtenä houkuttelevimmasta sijoituskohteista tällä hetkellä edelleen. VWO on pärjännyt varsin hyvin viimeisen kolmen vuoden aikana verrattuna muihin kehittyvien markkinoiden ETF:iin verrattuna. Saatan jatkossa kohdentaa kehittyvien markkinoiden sijoituksiani Nordnetin kautta ISharesin Core ETF:n kuukausisijoittamisen kautta. Siinä on mukana kehittyvien maiden pienempiä yhtiöitä.

Seligson&Co:n Top 25 Pharmaceuticals on kohonnut salkkuni toiseksi suurimmaksi osakerahastoksi. Olen hankkinut sitä useamman vuoden ja tuottokehitys on ollut hyvää. Suurimmat ostoni tein lääkeyhtiöihin finanssikriisin jälkeen. Silloin lääkeyhtiöt olivat kohtuullisen pitkään mielestäni edullisia kautta linjan. Tein sekä suoria osakesijoituksia, että sijoituksia tähän rahastoon. Samaan aikaan oli pelkoa lääketeollisuuden patenttien erääntymisestä. Patentit ovat erääntyneet ja lääkeyhtiöt tekevät edelleen tulosta. Arvostustaso on noussut merkittävästi, mutta en ole luopumassa ainakaan tästä sijoituksesta. Rahasto on voittanut indeksinsä kymmenen ja viiden vuoden aikajänteellä. Pienen tappion se on kärsinyt kolmen ja yhden vuoden aikajänteellä. Historiallisesti lääkesektori on ollut parhaiten tuottavia sektoreita. Pidän rahaston indeksiytimessäni.

Vanguard Global ex-U:S Real Estate ETF(VNQI) analyysi ETF:stä

Myin jonkun aikaa sitten IShares S&P Developed ex-U.S Property Index Fund ETF:n. Tämä liittyy sijoitusteni siirtoon Nordnettiin. Säästän säilytyskuluissa ja  Vanguard Global ex-U.S Real Estate rahaston on 0,24% kuluillaan puolet halvempi kuin IShares S&P Developed ex-U.S Property Index Fund 0,48% vuotuisilla kustannuksilla. Molemmat ETF:t maksavat osinkoja.

Vanguard Global ex-U.S Real Estate sijoittaa S&P Global ex U.S. Property Indexin mukaisesti ympäri maailman lukuun ottamatta USA:ta. Isharesin version S&P Developed ex-U.S Property Indexin mukaan vain kehittyneille markkinoille eli Vanguarddin tuotteessa on mukana myös kehittyvät markkinat 18,70% painolla.

   

Suurimmat sijoitukset maantieteellisesti Vanguard Global ex-U:S Real Estate ETF(VNQI), suluissa IShares:

1.         Japani 22,4% (28,4%)
2.         Hong Kong 11,3%(14,35)
3.         Iso-Britannia 9,4% (11,86%)
4.         Australia (9,1%)(11,8%)
5.        Kiina 8,7% (-, ei ole)

Vanguard Global ex-U:S Real Estate ETF(VNQI) on huomattavasti laajemmin siis hajautettu ja enemmän osakkeita 668, kun IShares 393.

24.11.2015 Vanguard Global ex-U:S Real Estate ETF(VNQI)  hintaan 52,38$

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 1.11.2015

Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista. Korkosijoitusten osuus on tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla huomioiden historiallisen alhaisen korkotason ja sitä kautta huonon tuotto-odotuksen. Korkosijoituksilla voi olla vaikeuksia pärjätä inflaatiolle tulevaisuudessa. Euroopassa on otettu negatiiviset korot käyttöön jollakin alueilla mm. Tanska ja Sveitsi. Mikäli negatiiviset korot tulevat myös Euroalueelle voi seuraukset olla varsin mielenkiintoiset. Pankeilla on vakaavaraisuus säännökset ja tallettajat voivat reagoida miinuskorkoihin varsin voimallisesti. Tämä aiheuttaa kiihtyvän ongelmakierteen pankeille. Edelleen Eurot voivat vaihtua kiivaasti muihin valuuttoihin. Onko seurauksena hyperinflaatio?

Lyhyt korko

Olen harventanut salkustani lyhyenkorkojen sijoituksia menestyksekkäästi, salkussani oli vuosi sitten kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. Nyt näistä jäljellä enää Seligson&Co Rahamarkkina AAA. Myin OP Dollarin jälkeenpäin ajateltuna liian aikaisin, dollari on vahvistunut suhteessa Euroon tämän jälkeen huomattavasti.

EKP:n laskettua korkonsa ennätys alas, ei kummoisia tuottoja lyhyenkoron sijoituksista ole odotettavissa. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Merkitsin tilillä olevan käteisen karkeasti mukaan lyhyen koron sijoituksiini. Osa niistä on Nordnetin tilillä dollareina.

Pitkät korot

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 6,47% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen harkinnut jopa hiukan lisääväni omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 16,34% vuoden alusta ja 6,3% viimeiset kolme vuotta Euroissa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa tuotto on jäänyt vaatimattomaksi 0,4% viimeinen vuosi ja 2,2% viimeiset kolme vuotta.  Rahaston painotettu kuponkikorko on 5,97% ja efektiivinen duraatio 7,06 vuotta Black Rockin sivujen mukaan. Maturiteetti on 11,42 vuotta. Kulut ovat korkeahkot 0,6% vuodessa.

SPDR® Barclays High Yield Bond ETF

Huolimatta Kreikan kriisistä markkinoilla on ollut kohtuullisen pitkä ralli ja osakkeet noussseet huomattavasti. Olen pikku hiljaa lähtenyt kasvattamaan salkkuni korkosijoituksia, koska lasku markkina on aikanaan edessä. Tätä kirjoittaessa Kiinassa on lasketeltu päivä tasolla jopa 10%.

SPDR® Barclays High Yield Bond ETF sijoittaa Barclays High Yield Very Liquid Indeksin mukaisesti ympäri Amerikkalaisiin ”roskalaina luokan” yrityslainoihin. Luottoluokitukseltaan nämä lainat ovat korkeintaan BB+ -tasoa Standard & Poor's –luokittelijalla. Mediassa puhutaan yleensä korkwean riskin lainoista ja nämä ovat tietysti huonomassa asemassa olevia yrityksiä, mutta perspektiiviä asioihin tuo hiukan mainitsemalla muutama suomalainen alle BB+ tason yritys: Nokia, UPM ja Stora Enso.

High Yield lainojen korrelaatio osakemarkkinoihin on kohtuullisen korkea, mutta ne eivät reagoi yhtä vahvasti korkojen nousuun kuin muut korkopaperit. ETF on vaihdetuimpia maailmalle sijoittavia ETF:iä, joten sen likvidi.

SPDR® Barclays High Yield Bond ETF vuotuiset kustannukset ovat 0,40%. ETF omistaa 793 velkapaeria. Korkopaperien maturiteetti on 6,23 vuotta ja rahaston tämän hetkinen osinko on 6,83% hinnalle. Velkapaperien tuotto maturiteettiin pidettäessä on 7,13%. ETF korkoherkyyttä kuvaava Modifired Adjusted duration on 4,34 vuotta. Tämä kertoo miten paljon rahasto reagoi koron peruspisteen nousuun. ETF:lle maksetaan tällä hetkellä noin 6% osinkoa.

Varteenotettavin kilpailija iShares iBoxx $ High Yield Corporate Bond ETF . Sen kustannukset ovat 0,50% vuodessa. Sen korkotuotot ovat tällä hetkellä hiukan alhaisemmat, kuten myös osingot.

Ostin SRDR Barclays Capital High Yield Bondia 22.7.2015 hintaan 38,01$.

iShares iBoxx $ Investment Grade Corporate Bond ETF

iShares iBoxx $ Investment Grade Corporate Bond ETF sijoittaa varansa pitkiin ja keskipitkiin USA:n dollaripohjaisiin  Investment Grade USA:n yrityslainoihin eli vapaasti suomennettuna vakaavaraisten yhtiöiden yrityslainoihin.  ETF:n vuotuiset kustannukset ovat 0,15%. Painotettu lainojen kuponkikorko on tällä hetkellä  4,32% ja ETF jakaa noin 3% osinkoa kuukausittain.

Lainojen suurimmat sektorit ovat pankit 28%ei-sykliset kuluttajatuotteet 15,6%, kommunikaatio 13%, energia 12%. Suurimmat lainat on JPMorgan&Chace Co. 3%, Golman Sachs Group 3%, Verizon 3%, Morgan Stanley 2,8%.

Mielestäni lainojen kuponkikorko ja ETF:n jakama osinko on kohtuullisen houkutteleva suhteessa yhtiöiden jakamaan osinkoon.  ETF:n arvo voi laskea korkojen noustessa, toisaalta samalla tuotto-odotus nousee. Korkojen nousu tuntuu yhtiöiden tuloksissa nostaen korkokustannuksia, joten se näkyy pörssikurssissa. Nykyisessä tilanteessa uskon pörssinkurssien laskuvaran olevan suurempi.

Salkkuni allokaation osakepaino on noussut korkeaksi osakkeiden nousun kautta ja toisaalta hyvällä tuottoriskisuhteella olevia korkosijoituksia on ollut hankala löytää. Erityisesti Euroopassa riskilisät ovat tippuneet alhaiselle tasolle. Mitä Kreikan tilanteessa tulee tapahtumaan on epäselvää ja tilanne tulee aiheuttamaan epävarmuutta markkinoilla. Kohinaa tulee olemaan tulevien lainojen erääntyessä. Euro on kohonnut suhteessa dollariin, mutta uusi lasku voi olla edessä. Markkinoilla nousua on ollut pitkään ja sijoitussuunnitelmasta tulee pitää kiinni. Tämän johdosta minun pitää hankkia lisää korkosijoituksia tai keventää osakepainoa. Varojen makuuttaminen ilman tuottoa tilillä ei tunnu järkevältä. Ostin iShares iBoxx $ Investment Grade Corporate Bond ETF:tä 5.5.2015 hintaan 118,58$. 

Osto Vanguard Total World Stock ETF ja analyysi ETF:stä

Myytyäni Eli Lillyn sijoitan rahat välittömästi. Euroopan keskuspankin elvytysohjelma tulee todennäköisesti vaikuttamaan eruon arvostukseen. En halunnut jäädä makuuttamaan rahoja tilille, koska elvytys vaikuttanee positiivisesti kursseihin. Vaikutuksia oli toki jo havaittavissa. Euroopassa oli erittäin suurta optimismia huomioiden deflatio kehitysksen, Ukrainan sodan ja Kreikan poliittisen tilanteen. Kaikista voi aiheutua kitkaa talouden rattaisiin, jotka näkyy tuloksissa ja myöhemmin pörssikursseissa.

Vangauard Total World Stock sijoittaa FSTE Global All Gap Index mukaisesti ympäri maailman. Tällä hetkellä sijoituksista 56% on pohjois-amerikkaan, 21,50 Eurooppaan, 13,30 Aasiaan ja 8,80% kehittyville markkinoille. Maista sijoityuksita kohdistuu yhdysvaltoihin 52% sijoituksista. Japani tulee kakkosen a7,6% osuudella, kolmas Iso-Britannia 7,1% ja neljäs Kanada 3,5%. ETF:ssä on 6943 osaketta, joten sen voi sanoa olevan hyvin hajautettu. ETF on vaihdetuimpia maailmalle sijoittavia ETF:iä, joten sen likvidi.

Varteenotettavin kilpalija on IShares MSCI ACWI ETF. Sen kustannukkset ovat 0,33% vuodessa eli lähes kaksinkertaiset verrattuna Vanguard Total World Stock ETF:ään. Osakkeita MSCI ACWI:ssä on 1276, joten hajautus on huomattavasti kapeampi.

Salkun indeksiydin 11.12.2014 (ETF & indeksirahastot)

Olen sijoitusfilosofiassani asettanut tavoitteeksi pitää salkussani indeksiydintä, jonka kokoa en ole erikseen rajannut. Olen ajatellut, että sen pitää olla merkittävä, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Kirjoittaessani sijoitusfilosofiaa ajattelin, että sen pitää olla vähintään sen hetkinen 30%, jotta sillä on merkitystä. En siinä vaiheessa halunnut naulata lukemaa kiinni, koska osuus olisi saattanut tippua alle rajan salkku muutoksilla. En halunnut, että raja johtaisi pakkotoimenpiteisiin ostojen tai myyntien suhteen aiheuttamaan kustannuksia. Minusta oli siinä vaiheessa hyvä tilanne, kun sijoituksissa on 30% osinkoydintä ja 30% osinkoydintä eli sijoituksia, joita en myy. Loppu on sitten tarvittaessa näkemyksen ottoon. Osuus toisaalta suuri, mutta jos vahva näkemys sille pitää olla mahdollisuus. Mielessäni pyöri kuitenkin, että pelisalkku saisi olla korkeintaan 5-10%, mutta sitten mietin, että pitää olla tiettyä liikkumavaraa tarvittaessa huomioida markkinatilannetta allokaatiossa.

Filosofiasta on kulunut aikaa ja ajatukseni ovat selvinneet. Indeksiydin kasvanut tällä hetkellä 43%:ttiin, joka alkaa olemaan minusta hyvää kokoa ja kulut pysyvät kurissa. Minulla on ollut edelleen ajatuksissa kasvattaa indeksisijoituksia. Saan niillä hajautetusti ohjattua salkkuani haluttuun suuntaan. Tällä hetkellä sijoituksissani on pulaa pienistä yhtiöistä. Niillä on mahdollisuus päästä kovempiin tuottoihin ja alue, johon pitää jatkossa kiinnittää huomiota.

Salkun kymmenen suurinta osakesijoitusta 11.12.2014

Päivitin salkkuni allokaation 11.12.2014 osuudet ovat tästä päivityksestä. Olen aiemmissa kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus tehdä mitään perusteellista analyysiä vaan säännön mukainen tarkastelu. Pyrin arvioimaan tehtyjä sijoituspäätöksiä ja samalla parantamaan salkun tulevaisuuden tuotto-odotusta. Tällä tarkastelulla pyrin keskittymään olennaiseen, salkun allokaatio ratkaisee suurelta osin sijoitus menestyksen. Mielestäni on ehkä helpompaa löytää ne huonosti tuottavat sijoitukset kuin löytää ne huipputuottavat sijoitukset.

Salkkuni suurin osakesijoitus on IBM. Kurssikehitys ei ole ollut kovinkaan mairittelevaa viimeiset kuukaudet ja tulos antanut aihetta uhkakuviin. Liikevaihto on polkenut paikallaan. Yhtiö on joutunut arvioimaan bisneksiä ja tulevaisuutta on varmasti hankala ennustaa, joten tässä sijoituksessa on riskinsä. Yhtiö ostaa noin 5% osakkeistaan takaisin vuosittain ja sillä mahdollisuudet osingon kasvattamiseen pitkälle tulevaisuuteen ja nykyisellä matalalla kasvulla erittäin kannattava. Nykyinen hinta alle 10 P/E:llä alkaa olemaan houkutteleva, mutta yhtiön painosalkussa on suurin, joten en ole ehkä yhtiötä ensimmäisenä lisäämässä, koska en tunne tai ymmärrä yhtiön bisnestä riittävän hyvin. Tämä osake on salkussani suurimmalla painolla, koska sillä minusta parhaat edellytykset pitkäaikaiseen osingon kasvattamiseen. Yhteen hevoseen satsaaminen on selvästi napsanut ns. nilkoille tässä osakkeessa. Aiempi arvioni yhtiöstä:Osto IBM

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 11.12.2014

Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista, joita salkkuni kaipaa hiukan lisää, mutta alhaisen korkotason takia en ole nähnyt niiden lisäämistä järkeväksi.

Lyhyt korko

Salkussani on kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. USA:n ja nyt EKP:n laskettua korkonsa ennätys alas kummoisia tuottoja ei ole täältä odotettavissa, joten olen tyytyväinen 2,73% osuuteen sijoitussalkusta. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Rahastot ovat edullisia kustannuksiltaan lukuun ottamatta ehkä OP dollaria. Luvassa on lunastuksia tähän sektoriin, koska hankintoja edessä.

Pitkät korot

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 6,6% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen harkinnut jopa hiukan lisääväni omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 4,3% viimeinen vuosi ja 13,4% viimeiset kolme vuotta. Tuotto no EFT replaystä dollareissa huomioiden osingot.

Salkun 1-1,5% painolla olevien osakesijoitusten tarkastelua (21.10.2013)

Päivitin salkkuni allokaation 21.10.2013 ja osuudet ovat tästä päivityksestä. Olen jo viime vuoden loppupuolella kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tarkastelussa olen pyrkinyt noin vuosittain löytämään salkkuni mätiä omenoita ja korvaamaan ne paremmilla tuotto-odotuksilla olevilla sijoituksilla. Tavoitteena on pikku hiljaa myös siivota salkkua ja saada salkku hiottua kokonaisuutena timantin kovaksi. Tässä jatkuu tarkastelussa 1-,15% painolla salkussa olevat osakesijoitukset.

Sampo on pysynyt noin puolentoista prosentin painossa salkussani pitkän aikaa. Lisähankinnat ovat olleet mielessä useampaan otteeseen.  Jukka Oksaharju kirjoitteli, että Sammon kohdalla arvon nousuun ei ole eväitä. Silti pidän Sampoa arvostukseltaan kohtuullisena huomioiden tulevaisuuden näkymät. Koron nostot ovat edessä aikanaan mikä sataa Sammon laariin, kuten myös sen suuromistuksen Nordean. Sillä lisäksi muuta vakuutustoimintaomistuksia, joille korkojen nousu parantaa tuottoa. Tätä taustaa vasten Sammon arvostus on suhteellisesti minusta aika houkuttava. Nykyinen taloudellinen tilanne Euroopassa voi tarjota hyviä mahdollisuuksia. Danske Bank on joutunut Suomessa suhteellisen ahtaalle ja Suomen valloitus ei ole mennyt suunnitellusti. S-pankki kiristää tilannetta entisestään ja voi olla hyvin mahdollista, että Danske vetäytyy tai tekee järjestelyjä Suomessa.  Nordeassakaan Ruotsin valtio ei ole enää niin merkitsevässä asemassa.