Sijoitusstrategian jatkotarkastelua

Aiemassa tarkastelussa mietin tarkennuksia sijoitusstrategiaani. Olen nyt ns. koeajanut uutta strategiaa viikon. Ensimmäinen huomio, että se on kaikesta huolimatta aika työläs. Olen listannut kysymyspatteria ja tietyt kysymykset pakottavat tekemään töitä. Mm. suurimmat omistajat, omistaako johto osakkeita, ostaako johto osakkeita? Johdon osakeomistus on vaikea kysymys. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa johdosta omistaa osakkeita, mutta mikä on sitten riittävä? Kysymys patteri on johtanut tilanteeseen, että yhtiöitä on yhä hankalampi laittaa järjestykseen.

Yhtiöiden asioita selvittäessä patteri on kasvanut pikku hiljaa kokoajan. Tietty kärkijoukko alkaa kohteiden kasvaessa erottua selvästi muista. Nämä on kaikin puolin kohtuullisen varman oloisia sijoituksia. Itsellä alkaa muodostua erittäin vahva luottamus systeemiin. Jos yhtiö monella signaalilla hyvä, sijoituksen onnistumisen mahdollisuus on suuri.

Tarkoituksenani oli terävöittää oma sijoitusstrategiaa ja vähentää sijoituksia salkusta. Jotta en poistaisi yhtiöitä salkusta vain mutulla, käytin poistettaviin samaa pisteytystä kuin muihin. Tämä ei helpottanut sitten tilannetta yhtään. Olin tehnyt läksyjäni aikanaan sijoituspäätöksissä ja yhtiöistä löytyi vahvuuksia joita ei ollut sillä hetkellä mielessä.

Minulla on ollut yhtenä perusteena myydä osake, että se lopettaa maksamasta osinkoa. F-Secure lopetti maksamasta osinkoa ja olen sen jälkeen hiukan keventänyt yhtiötä. Nyt perehdyin yhtiöön prosessini myötä. Samalla itselleni avautui suuresti mikä on hyvä mittari sisäpiirin omistukselle. Määrittely tulee oikeastaan Talebin kirjasta Skin Game. Omistus pitää olla niin iso, että se tuntuu. No nyt F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa omistaa lähes 60 miljoonaa F-Securen osaketta. Vastavaasti johdolla löytyy usealla yli 100 000 osaketta. Jos yhtiöllä menee huonosti he menettävät helposti Premium luokan auton verran. Uskon sen tuntuvan F-Securen kokoisen yhtiön johtoportaan palkkatasolla. Samalla tuli muutenkin pohdiskeltua F-Securea. Tuloksena oikeastaan, että en tunne ja osaa yrityksen bisnestä kovin hyvin. Minulla on tuttava töissä F-Securella, jolta sain aiemmin aika hyvin tietoa menosta, nyt hänen kanssaan tulee pidettyä vähän vähemmän yhteyttä ja en ole niin lähellä yhtiötä. Olen havainnut, että tietoturvaohjelmien myynti tietokoneisiin ei ole entisenlaista. F-Secure on enemmän siirtynyt yritystietoturvaan ja mielestäni siellä tarve on kasvanut. Yrityksillä on hirvittävästi hävittävää, jos oma yritys saa huonoa mainetta tietoturvasta tai verkkokauppa ei ole luotettava. Mielestäni on itsestään selvää, että verkkorikollisia kiinnostaa enemmän miljoonien liikevaihdon verkkokaupat kuin yksityiset ihmiset joilla muutamia tuhansia tilillä. Uskon siis olevan kasvavat markkinat. Kilpailu alalla ei ole mielestäni veristä ja kasvua on odotettavissa. Käyttöjärjestelmän tekijät tavallaan tekee tarpeettomaksi omat virustorjunnat ja palomuurit, mutta sitten jonkun pitää tutkia näitä, jotka pääsee niistä läpi. En osaa arvioida kuitenkaan kuinka vahva F-Secure on näissä. Firman Mikko Hyppönen on arvostettu vaikuttaja alallaan. Olen tullut sitten lopputulokseen, että F-Secure ei ole minun circle of competence eli sellaisella alueella, jonka hallitsen hyvin. Se ei voi olla suuri ydin sijoitukseni. En saa sitä millään tuomittua huonoksi, se tekee erinomaista pääoman tuottoa ja voi kasvaa hyvin. Sillä on hyvän oloinen johto ja avainhenkilöitä. Se voi olla paljon parempi sijoitus kuin moni muu salkussani 10 vuoden kuluttua. Minusta sillä paikkansa salkussa pienellä painolla. En saa sitä tuomittua myy pois kohteeksi.