perjantai 3. helmikuuta 2017

Salkun sisältöpäivitys

Siirrytään tässä vaiheessa Fingerin hurjasta menosta salkkuni tuottoon merkittävämmin vaikuttaviin asioihin.

Merkitsin salkkuuni Google Sheets seurantaan luokitteluna kiinteistösijoitukset, pienosakkeet ja arvo-osakkeet. Ensimmäinen korreloi selvästi poikkeavasti osakkeiden yleiseen kehitykseen kanssa ja kaksi viimeistä on ylituottoa tuovia faktoreita.

Kiinteistösijoitukset ovat puhtaita Kiinteistösijoituksia joiksi luen Technopolis, Vanguard International Equity Index Fund ETF ja Vanguard REIT Index Fund ETF. Tämän lisäksi minulla on luonnolisesti lisää kiinteistösijoituksia indeksien kautta, mutta kiinteistö on arvioituna alipainoissa, koska pidän korkojen nousua tulevaisuudessa todennäköisenä, joka vaikuttaa yhtiöiden tulevaisuuden tuottoihin ja sitä kautta arvostukseen.

Pienosakkeiden raja on häilyvä. Olen laskenut piensijoituksiksi Helsingin Mid- Cap yhtiöt ja esimerkkinä Protector Forsikringin. Viimeiselle perusteluna, että se vähemmän seurattu ja ei löydy mm. Google Finance palvelusta. Indeksisijoituksista mukaan on laskettu Vanguardin Small Cap, mutta ei esimerkkinä Mid Cap Value rahastoa.

Arvo-osake on suhteellinen. Olen merkinnyt mielestäni markkinan suhteutettuna jollain mittarilla halvat osakkeet. Esimerkkinä Fortumilla on huomattava kassa suhteessa markkina-arvoon. Fingerprint Cardsin voi mieltää kasvuosakkeeksi, mutta sillä on alahainen P/E ja erittäin alhainen PEG. Applella on megayhtiöistä alhainen P/E. Siinä muutamia esimerkkejä.Vaikeinpia oli mielestäni Wal-Mart. Esimerkkinä osinkoaristokraatti listalta ei löydy juuri Wal-Marttia halvempaa P/E:tä.  

torstai 2. helmikuuta 2017

Luova tutkimus Fingerprint Cardsin tilanteesta ja markkiaosuuksista

Laitetaan nämä tärkeät huomiot ja tunnelmat muistiin Fingerprint Cardsista. Aika vahvasti sellainen tunnelma, että yhtiössä on käynnissä ”blankkaus”. Tässä siis yhdistyy moni tahojen mustamaalaus, jossa negatiivista uutista levitetään tietoisesti ja samalla myydään voimakkaasti lyhyeksi. Yksityiskohtaisempi englanninkielinen selostus täällä.

Olen yrittänyt löytää faktapohjaista puolueetonta tilannetta myyntikehityksestä ja yksi on esitetty blogissani. Kehitys näyttää ainakin yhdellä erittäin henkilömäärällä mitattuna suurella markkinalla hyvältä:Intia haluaa lopettaa korttimaksut vuoteen 2020 mennessä. Linkki vie Kauppalehteen, jossa ilmaisten uutisten määrä rajoitettu. Tässä sitten luova tarkatelu ihan kotimarkkinalta.

Alla Suomen myydyimmät matkapuhelimet tammikuussa eri operaattoreilla. perään lisätty FPC, jos Fingerprintin sensori puhelimessa.

DNA:n myydyimmät puhelimet tammikuussa 2017

1. Huawei P8 Lite FPC
2. Honor 7 FPC
3. Samsung Galaxy S6
4. Samsung Galaxy J5
5. Apple iPhone 7
6. Honor 8 FPC
7. Honor 7 Lite FPC
8. Apple iPhone SE
9. Samsung Galaxy A3
10. Samsung Galaxy S7

Elisa: Henkilöasiakkaiden myydyimmät puhelimet tammikuussa 2017

1. OnePlus 3T FPC
2. Huawei Honor 7 FPC
3. Samsung Galaxy J5
4. Huawei P8 Lite FPC
5. Apple iPhone 7
6. Huawei Honor 8 FPC
7. Samsung Galaxy S6
8. Microsoft Lumia 650
9. Huawei Honor 7 Lite FPC
10. Samsung Galaxy A3 (2016)
11. Apple iPhone 6s
12. Apple iPhone 7 Plus
13. Apple iPhone SE
14. Apple iPhone 5s
15. OnePlus 3 FPC

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Salkun tuotto tammikuussa 2017

Salkun tuotto tammikuussa -0,57%:ttia . Kaupankäyntikuluni tipahtivat maltillisemmalle tasolle 55,00 €.

Osinkoja kertyi 77,68 €. Osinkoja tuli 29,19% vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Lasku selittyy ISharesin Preffered Stock ja IShares JP Morgan Emerging Markets ETF:ien maksupäivillä. Edellisenä vuonna maksupäivä oli 31.12 ja ne kirjautuivat tilillinen vasta seuraavan vuoden puolella. Tänä vuonna ne tulivat jo joulukuussa.

Olen tehnyt vertailuja indekseihin ja niitä näyttää olevan vaihtelevasti tarjolla. Suuri ongelma tulee siitä missä valuutassa indeksi lasketaan. Itselleni ainoa oikea mittari on euro, koska teen ostoni pääosin euroissa. Tässä nyt pari vertailua eri indekseistä saa hyvin erilaisia arvoja riippuen mm. valuutasta.  Toiseksi rahastojen ja indeksien arvot on hankala saada täsmällisesti samaan ajankohtaan. Vertailut ovat vain siis suuntaa antavia.

Indeksin tuotto:

OMX Helsinki Bmk Cap tuotto -1,57%

Maailma Indeksi ETF

iShares Core MSCI World USD Acc -1,7%

maanantai 30. tammikuuta 2017

Shareville Widget siirretty Salkku-sivulle

Sivuni näyttää lataavan Shareville Widgetin huomattavan hitaasti. Siirsin sivujen käytettävyyttä parantaakseni Widgetin Salkku-sivulle. Toivottavasti muutos parantaa käyttökokemusta.

Shareville Widget on siis tämä:

Sharevillessä on siis vain osa sijoituksistani. Sharevillen osakkeet edustaa aktiivisinta osaa sijoituksistani.

perjantai 27. tammikuuta 2017

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 27.1.2017


Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista. Kuten jo allokaatiotarkastelussa asiaa sivusin  korko on tällä hetkellä hyvällä tasolla huomioiden historiallisen alhaisen korkotason ja sitä kautta huonon tuotto-odotuksen. Korkosijoituksilla voi olla vaikeuksia pärjätä inflaatiolle tulevaisuudessa. Edellisenä vuonna pohdiskelin negatiivisten korkojen vaikutuksia. Pohdiskelin seurauksia pankeille, mutta talletuspakoa ei ole seurannut, tosin pankitkaan eivät ole suoranaisesti siirtyneet negatiivisiin korkoihin jollei sellaiseksi lasketa palvelumaksuja.

Lyhyt korko 0,48%

Seligson&Co Rahamarkkina AAA 0,48%

Salkkuni ainoa lyhyen koron sijoitus on Seligson&Co Rahamarkkina AAA. Lyhyenkoron rahastoon tuntuu melkoisen turhalta sijoittaa ja tarkistelin varmuuden vuoksi rahaston tuoton. Rahamarkkina AAA on tuottanut 0,09% vuositasolla, joten suuria summia sieltä ei tipu. Rahastolla on historiallista tuottoa, joka jauhaa korkoa korolle ilman veroa, joten ihan heti en noihin rahoihin ole kajoamassa. Rahasto reagoi sitten aikaan korkojen nousuun.

Pitkät korot 13,63%

iShares JP Morgan USD Emerging Markets Bond 5,06%

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets Bond eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 5,06% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen lisäännyt sijoituksiani omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon, mutta Nordnetin kuukausisäästön kautta. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa ja päästynyt ratkaisuun pitää ennallaan. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 14,99% viimeiset kolme vuotta Euroissa eli keskimäärin 5% vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa tuotto on peräti 19,4% viimeiset kolme vuotta.  Rahaston painotettu kuponkikorko on 6,00% ja efektiivinen duraatio 6,79 vuotta Black Rockin sivujen mukaan. Maturiteetti on 10,67 vuotta. Net expence ratio on rahastolla 0,40% vuodessa. Verrattuna edelliseen vuoteen kuponkikorko on noussut hivenen, duraatio ja maturiteetti ovat laskeneet hiukan. Lisäksi kulut on pienentyneet, koska Black Rock maksaa osan kuluista rahastolle 0,19% rahastosta saamistaan komissioista. Rahaston tuoton voi olettaa jatkavan kutakuinkin nykyisen suuruisena.


Toiseksi suurin korkosijoitukseni on SPDR Barclays Capital High Yield Bond 4,34% painolla salkusta. Rahastosta saan kuukausittain hankinta hinnalleni kohtuullista osinkoa. Rahastolla on ollut miellyttävä ominaisuus yleensä kriisin hetkellä maksaa korkeampaa osinkoa dollarin vahvistuessa. Tilanne tämän rahaston kohdalla on hyvin samanlainen kuin edellä. Sen osuus salkusta on kohtuullinen, enkä haluisia enää nostaa sen osuutta yksittäisenä sijoituksena. Rahasto on tuottanut 11,53% viimeiset kolme vuotta eli 3,84% keskimäärin vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa rahasto on tuottanut  8,9%. Rahasto käyttäytyy melkoisen osakemaisesti. Rahaston maturiteetti on 6,49 vuotta, painotettu kuponkikorko 6,30%. Vuotuiset kulut 0,40%, joka High Yield laina ETF:ien matalimmasta päästä.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Salkun allokaatio

Aloitan salkkuni vuotuisen tarkastelun yleensä allokaatiosta, joka määrää sijoitusten tuotoista suurimman osan. Aiemmin minulla on ollut ohjenuorana pitää allokaatiota 100-ikä, mutta nykyisellään salkkuni alkaa olla sen verran suuri, etten tarvitse välttämättä niin isoja rahoja puskurissa. Salkusta on löytynyt aina sopiva myytävä rahan tarpeeseen.

Kuten olen aiemmassa kirjoituksessa maininnut, olen tehnyt Google Sheets seurannan salkustani. Siitä voi nopeasti tarkastella myös allokaationi. Tällä hetkellä sijoituksistani on noin 15% koroissa ja 85% osakesijoituksissa. Olen määritellyt sijoitusstrategiassani osakkeet välille 80-95%, joten olen hyvin haarukassa. Haluan osakepainoni olevan yli 85%, kun pääindeksien 200 päivän liukuva keskiarvo on nousussa ja 50 liukuvakeskiarvo on 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella. Tämä toteutuu tällä hetkellä niukasti. Tosin salkussani sitten yli 2% painolla iShares Preffered Stock ETF , jonka itse luokittelen korkosijoitusten ja osakesijoitusten väli maastoon. Kuukausittain kohtuullisen korkeaa osinkoa maksavana sen volatiliteeti on kohtuullisen alhainen. 

Olen pohdiskellut sijoitus strategiaani aiemmassa kirjoituksessa, josta pieni lainaus:” Strategia on vähän elänyt ja muuttunut, mutta muutokset pitää perustella itselle. Nyt ei tunnu järkevältä sijoittaa korkoihin ja olen miettinyt pitäisikö ne hylätä kokonaan, koska osakkeet tuottavin luokka. Uskon, että tästä lähdetään koroissa nousuun 5 vuoden jänteellä USA:ssa, Japanissa ja Euroopassa. Siksi olen määrittänyt korkotason, jolla allokaatio muuttuu. Rahan hinta vaikuttaa osakkeiden tuottoon. ”

Olen määrittänyt korkotasoksi 5%, josta lähden muuttamaan allokaatiota. Tällä korkotasolla tuloksen toki vaikeutuu ja korkotuotto alkaa olla lähellä osaketuottoa, jollakin aika välillä se voittaa jopa indeksin. Käyn jatkuvaa Jaakobin painia osakepainoni kanssa. Toisaalta tuntuu, että se pitäisi nostaa lähelle 95%. Etenen kuitenkin hitaasti. Mielestäni on mahdollista, että osakkeiden arvostus käy suhteessa korkoihin huomattavasti alemmalla tasolla. Silloin pitää olla pelimerkkejä millä toimia. 

Kiiteistösijoituksissa olen alipainossa, koska koron nostot ovat edessä lähitulevaisuudessa ja näkyvät kiinteistösijoitusten tuotoissa, jotka ovat pitkälle vivutettuja.

perjantai 20. tammikuuta 2017

Salkuntuotto joulukuussa 2016 ja vuoden 2016 tuotto

Kävin lävitse salkun tuoton joulukuulta ja koko vuodelta. Raportti on hivenen venynyt, mutta en pääse tekemään vertailujani ennekuin LähiTapiola on raportoinut kuukausiraporttinsa, josta olen ottanut tietoja.

Tuotot

Salkun tuotto joulukuussa oli 3,00%, ja koko vuosi 2016 tuotti 11,79%.

Osingot

Osingot joulukuussa 359,83€. Kasvu edellisen vuoden joulukuuhun tuli 13,41%. Koko vuoden osingot olivat 3169,79€, jossa kasvua 10,41%.

Kulut

Joulukuun kaupankäyntikulut olivat 101€ ja koko vuoden 663,26€. Kapunkäyntikulut olivat 0,65% salkkuni vuoden keskipääomasta. Tarkasteluni on siis rankempi kuin tarkastelisi vuoden lopun pääomaa.

Tuottojen vertailu

Ylitin vuosituottotavoitteeni 8% vuosi tasolla selvästi. Tämä on hiukan enemmän kuin mitä yhdistelmä rahastoille 80% osakkeissa 20 % korkosijoituksissa yleensä luvataan. Olen verrannut menetystäni hyvin pärjänneeseen yhdistelmärahastoon Tapiola maailma 80, joka tuotti 8,06% vuodelle 2016 niin tälle vuodelle saavutin noin 3,7% edun verrattuna rahastoon ja päihitin ammattilaisten suorituksen. Rahaston vertailu indeksi  80 % MSCI World TR & 20 % iBoxx Euro Overall tuotti 9,43% . Voitin vertaili indeksin siis 2,3%:lla. Tässä vaiheessä täytyy mainita, että salkkuni osakepaino oli noin 85% vuoden lopussa. Osakkeisiin on laskettu IShares Prefferred Stock etuoikeutettujen osakkeiden ETF, jota itse pidän osakkeen ja korkosijoituksen välimaastoon kuuluvana sijoituksena.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Osto Fingerprint Cards

Ostin Fingerprint Cards hintaan 61.30. Olin varautunut odottamaan alempia hintoja, mutta tarkasteltua tilannetta seuraavasti apinoin ostonappulaa.

Edellisen kerran kurssi tällä tasolla 14-15.12 jolloin:

1. Johan Carlströmin ilmoitettiin myyneen kaikki osakkeet (Aiheuttaa myyntiapinetta)
2. SEB laski suositus hinnan 85 SEk
3. UBS laski tavoitehinnan 50 SEK

Tämän jälkeen tapahtunutta
1. FPC Sensor 1268 Huawei Honor Magic puhelimeen(16.12.2016
2. FPC Sensor 1025 uuteen Samsung PC:hen, (uusi kohde, kilpailijat tällä alueella? Kate?)
3. Redeye laskee tavoitekurssin 176 SEK( Vähän on matkaa)
4. 826 000 uutta osaketta, dilutoi, mutta samalla nousee markkina-arvo, joka aiheutaa indeksirahastojen ostopainetta
5. Uusi sensoriperhe WIndows 10 käyttöjärjestelmälle
6. FPC sensor 1025 Huawei 6S Enjoy puhelimeen
7. Fingerprint Cards sensor FPC1235 finns med i Xiaomis Mi Mix White
8. Yhdessä puhelimessa Huawein puhelimessa on myös FPC:n kilpailijan sensori.
9. FPC sensor Huawei 6X kansainvälisissä malleissa.
10 UBS nosti tavoitehintaa 50 SEK=>55SEK
11. Artic laski tavoitehinnan 55 SEK.
12. Short positiot lisääntyneet 0,78%, yhttenä 9,96% osakekannasta finassivalvonnan tilastolla.

Uutiset eivät ole kovin negatiivisia, mutta kurssi on laskenut, lähinnä Articin tavoitehinnan laskun myötä.

Nyt myyntilaidalla pineimmästä suurimpaan:
1. Avanza (Piensijoittajat)
2. Nordnet (piensijoittajat
3. SEB
4. Swedbank
5. Nordea

Ostalaidalla
1. Anonyymit (Ulkit)
2. Pareto Securities (Ulkit)
3. Handeli

Epäilen että anonyymit ulkit vetää tässä pidemmän korren. En löydä kurssilaskulle kovinkaan montaa negatiivista uutta faktaa. Pikemmin tuntuu, että tullaan ulos tavoitehinnan laskulla shorttien purku toiveissa. Katson tilanteen. Saa nähdä miten äijän käy. Tuolta voi lukea Deloitten näkemyksen sormenjälkitunnistuksesta. En tällä hetkellä ymmärrä miksi kurssi laskee tavoitehinnan vuoksi? Mainitut uutiset eivät ole määrittelyssä mukana. Tavoitehinta aiheuttaa myyntipainetta.

Analyysini yhtiöstä: Fingerprint Cards analyysi

Deloitten näkemyksiä sormenjälkilukijoista

Varsin mielenkiintoinen linkki sattui silmään: http://mobilemarketingmagazine.com/1bn-devices-will-incorporate-fingerprint-readers-2017/

Artikkelin mukaan biljoona(eng.) eli oletan tarkoitavan siis miljardin puhelimen sisältävän sormenjälkilukijan vuonna 2017 alussa. Arvion mukaan nykyään 30% sisältää lukijan ja 40% vuoden lopussa.  Tästä voi päätellä, että merkittävässä osassa laitteita täytyy olla tunnistin.

Muuten sormenjälkitunnistukselle käyttö näytti yleistyvän hyvää vauhtia. Tämä artikkeli poikkeaa varsin vahvasti uutisoinnista Fingerprint Cardsin ympärillä. Luonnollisesti tämä ei tarjkoita, että uutinen on välttämättä hyvä yhtiölle, jos se ei saa noista markkinoista osuuksia. Joka tapauksessa yhtiö toimii kasvavalla markkinasekmentillä. Kontrasti on ainakin minun silmään melkoinen lukiessa muuta uutiosointia yhtiöstä. Artikkeli kertoi ihmisten tottuvan sormenjälkitunnistukseen.