Korot ja valuutat

 Tarkoitus korkojen tarkastelulla katsella arvioida valuuttojen kehitystä ja vaikutusta pörssin kehitykseen. Korko kertoo taloudellisen toimeliaisuuden tilasta.

EKP:n ohjauskorko (Talletuskorko)

• Nykyinen tila: EKP laski ohjauskorkoaan vuonna 2025 inflaation palatessa lähelle 2 % tavoitetta. Talletuskorko (Deposit Facility Rate) on tällä hetkellä noin 2,0 %.
• Ennuste 2026: Konsensusennuste on, että EKP pitää korot ennallaan suurimman osan vuodesta 2026. Jotkin analyytikot odottavat vain marginaalista 0,25 prosenttiyksikön leikkausta vuoden 2026 aikana (esim. heinäkuussa 2026), mutta toiset näkevät, että korko pysyy 2,0 % tasolla koko vuoden ajan.
• Peruste: Vaikka inflaatio on laskenut lähelle 2 %, EKP on varovainen, koska talouskasvu on osoittautunut sietokykyiseksi (resilient), ja palveluiden hinnat sekä palkkojen nousu saattavat pitää inflaatiopaineita yllä. Viimeisin inflaatio lukema oli hiukan yli 2%, joten lasku melkoisen epätodennäköinen.

Fed ohjauskorko

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) toimet vaikuttavat globaaliin talouteen ja EKP:n päätöksentekoon.

• Fedin Ennuste 2026: Myös Fedin odotetaan jatkavan maltillista keventämistä vuonna 2026, laskettaen ohjauskorkoa kohti noin 3,0–3,5 % tasoa.
• Peruste: Myös Fed tekee päätöksiä inflaation laskun ja työmarkkinoiden jäähtymisen perusteella. Jos Fed laskee korkoja, se voi antaa EKP:lle lisää liikkumavaraa.

Yhteenveto Korkonäkymistä:

• Pääskenaario 2026: Korot pysyvät Euroalueella vakaana tai laskevat erittäin maltillisesti (enintään 0,25 %–0,50 % leikkauksia).
• Riski: Jos inflaatio kiihtyy uudelleen (esim. energian hinnan nousun takia), korot voivat pysyä nykytasolla pidempään tai nousta.

Ruotsin keskuspankin, Riksbankenin, korkoennuste vuodelle 2026 on tällä hetkellä hyvin vakaa. Viimeisimmän tiedon mukaan Riksbanken odottaa ohjauskorkonsa (Styrränta) pysyvän nykytasollaan pitkälle eteenpäin.

Riksbanken julkaisi viimeksi uuden ennusteen syyskuussa 2025, ja antoi penningpoliittisen päivityksen marraskuussa 2025. Uusin, kokonaisvaltainen penningpoliittinen raportti ja uusi korkoennuste julkaistaan seuraavaksi 18. joulukuuta 2025.

Tässä on ennusteen pääkohdat ja taustatekijät:

---

PIGS:it seurantaan

Löytyi hyvä kohde PIGS-maiden lainojen korkojen seurantaan, joten laitetaan muistiin.

PIGS korot

EKP puolittaa arvopaperien oston ensi vuoden alusta, joten korkoihin voi tulla värinää. Noiden ostaminen on aika kyseenalaista, riski korkojen noususta kova ja esimerkkinä NOFI:n kautta saa tilille samansuuruista tai parempaa korkoa.

Tästä uutisesta tulee mieleen, että yritetäänkö tuodsa ulos tilannetta kaikki hyvin, kun ongelmia näköpiirissä?

Portuguese bond yields hit best level against Italy and Spain since Jan 2010

Aiheeseen liittyvää:
Ajatuksia korkosijoituksista
Salkun allokaatio
Salkun korkosijoitusten tarkastelua 27.1.2017
Sijoitusfilosofian päivitys ja korkosijoituksista

Ajatuksia korkosijoituksista

Kurssit nakuttavat edelleen uusia huippuja mm. Amerikassa. Esimerkkinä Buffett on sanonut osakkeiden arvostuksen olevan järkevä nykyisellä korkotasolla. Tästä herää itselle mieleen kysymys, onko korkotaso järkevä? Keskuspankit ovat elvyttäneet vahvasti ja korot ovat lähteneet pikku hiljaa nousuun USA:ssa ja EKP on ilmoittanut puolittavansa tukiostot.

Koron nousu vaikuttaa osakkeisiin usealla momentilla. Se nostaa yritysten rahoituskuluja, lähes jokaisella yrityksellä on lainaa toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Näistä maksetaan jatkossa enemmän. Toiseksi se vähentää investointiin käytettävissä olevia rahoja. Esimerkkinä asuntoja ei voida enää ostaa samalla hintatasolla samalla lyhennyksellä kuin ennen konkreettisena esimerkkinä. Jos olet valmis laittaamaan Bemarin lainan lyhennykseen 500€ kuussa, et saa samaa Bemaria.

Lisäksi korko vaikuttaa sijoittajien ajatteluun. Osa käyttää velka vipua ja 5% osingolla ja 0,99% korolla velkavipu lyhenee aika hyvää vauhtia. Koron noustessa 3%, pelkällä osingolla lyhennys alkaa arveluttamaan. Toiseksi korkosijoitukset eivät heilu niin paljon kuin osakesijoitukset. 3% tuotto koroista on turvallisempaa ja myytävissä helpommin samaan hintaan, yhtä rajuja muutoksia sen hiinassa ei ole tiedossa.

Sinänsä en tiedä onko tässä sitten skenaariona mitään suurta kriisiä. Sijoitus maailmasta löytyy useita sloganeita ja ns. totuuksia. Korkojen sanotaan ennustavan tai tietävän osakemarkkinoita paremmin tulevaisuutta. Jos osakemarkkinat ja korko sanoo toista tulevaisuudesta seuraa korkoa. Kolmannen koron noston sanotaan olevan myrkkyä osakemarkkninoille ns. ” three steps and a stumble”. Vaikka korko nousee kolme kertaa se edelleen historiallisesti huippualhainen ja yrityksillä ennennäkemätön tilaisuus tehdä tulosta. Korko markkinoilla puhutaan ns. Death crossista, joka tarkoittaa, että pitkän koron 100 päivän liukuva keskiarvo leikkaa alhaalta ylös 50 päivän liukuvan keksiarvon.  Katsotaampa sitten esimerkkinä Vanguard Long Term Bondin käyrä.

Death Cross on juuri tullut. Tätä tilannetta ei ole kuitenkaan Euroopan markkinoilla. Tämä tarkoittaa, että USA:n markkinoille ennustetaan korkomittareilla laskua jota ei toistaiseksi tapahtunut.

USA:n koroista saa pikku hiljaa pikku tuottoa. Tämä yleensä johtaa virtaan USA:n bondeihin ja dollari vahvistuu. Merkittävämpiä virtoja tulee Öljyn myyjiltä ja Kiinalta, joka vie huomattavasti tavaraa Kiinaan. Viimeaikaiset tapahtumat vahvistavat näitä, öljyn hinta noussut ja USA:n taloudella mennyt hyvin. Näillä tarve omista dollareita ja ne laittanet poikimaan rahoitusmarkkinoille. Euro on ihmeen vahvana ilmeisesti EKP:n osto-ohjelman pienentämisen johdosta. Mielenkiinnolla odotellen, kuka ostaa PIGS bondeja Banco Bilbaon tai vastaavan bondeja 0,5%-1,0% korolla kun näillä saa USA:sta 3% korkoa. Markkinoilla on ollut kohtuulllisen vahvoja reaktioita, kun PIGS korot kohoavat.

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 27.1.2017

Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista. Kuten jo allokaatiotarkastelussa asiaa sivusin  korko on tällä hetkellä hyvällä tasolla huomioiden historiallisen alhaisen korkotason ja sitä kautta huonon tuotto-odotuksen. Korkosijoituksilla voi olla vaikeuksia pärjätä inflaatiolle tulevaisuudessa. Edellisenä vuonna pohdiskelin negatiivisten korkojen vaikutuksia. Pohdiskelin seurauksia pankeille, mutta talletuspakoa ei ole seurannut, tosin pankitkaan eivät ole suoranaisesti siirtyneet negatiivisiin korkoihin jollei sellaiseksi lasketa palvelumaksuja.

Lyhyt korko 0,48%

Seligson&Co Rahamarkkina AAA 0,48%

Salkkuni ainoa lyhyen koron sijoitus on Seligson&Co Rahamarkkina AAA. Lyhyenkoron rahastoon tuntuu melkoisen turhalta sijoittaa ja tarkistelin varmuuden vuoksi rahaston tuoton. Rahamarkkina AAA on tuottanut 0,09% vuositasolla, joten suuria summia sieltä ei tipu. Rahastolla on historiallista tuottoa, joka jauhaa korkoa korolle ilman veroa, joten ihan heti en noihin rahoihin ole kajoamassa. Rahasto reagoi sitten aikaan korkojen nousuun.

Pitkät korot 13,63%

iShares JP Morgan USD Emerging Markets Bond 5,06%

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets Bond eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 5,06% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen lisäännyt sijoituksiani omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon, mutta Nordnetin kuukausisäästön kautta. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa ja päästynyt ratkaisuun pitää ennallaan. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 14,99% viimeiset kolme vuotta Euroissa eli keskimäärin 5% vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa tuotto on peräti 19,4% viimeiset kolme vuotta.  Rahaston painotettu kuponkikorko on 6,00% ja efektiivinen duraatio 6,79 vuotta Black Rockin sivujen mukaan. Maturiteetti on 10,67 vuotta. Net expence ratio on rahastolla 0,40% vuodessa. Verrattuna edelliseen vuoteen kuponkikorko on noussut hivenen, duraatio ja maturiteetti ovat laskeneet hiukan. Lisäksi kulut on pienentyneet, koska Black Rock maksaa osan kuluista rahastolle 0,19% rahastosta saamistaan komissioista. Rahaston tuoton voi olettaa jatkavan kutakuinkin nykyisen suuruisena.

SPDR Barclays Capital High Yield Bond 4,34%

Toiseksi suurin korkosijoitukseni on SPDR Barclays Capital High Yield Bond 4,34% painolla salkusta. Rahastosta saan kuukausittain hankinta hinnalleni kohtuullista osinkoa. Rahastolla on ollut miellyttävä ominaisuus yleensä kriisin hetkellä maksaa korkeampaa osinkoa dollarin vahvistuessa. Tilanne tämän rahaston kohdalla on hyvin samanlainen kuin edellä. Sen osuus salkusta on kohtuullinen, enkä haluisia enää nostaa sen osuutta yksittäisenä sijoituksena. Rahasto on tuottanut 11,53% viimeiset kolme vuotta eli 3,84% keskimäärin vuodessa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa rahasto on tuottanut  8,9%. Rahasto käyttäytyy melkoisen osakemaisesti. Rahaston maturiteetti on 6,49 vuotta, painotettu kuponkikorko 6,30%. Vuotuiset kulut 0,40%, joka High Yield laina ETF:ien matalimmasta päästä.

Sijoitusfilosofian päivitys ja korkosijoituksista

Kinski laittoi aiheellisen kommentin sijoitusfilosofia sivulleni, että onko tavoiteallokaatio sama. Minulla on jäänyt päivittämättä muutos allokaatio tavoitteeseen sijoitusfilosofia sivulle ja se on tehty nyt.

Olen muuttanut tavoitettani  1.10.2015 vuosi tarkastelun yhteydessä.

1.10.2015 muutos
80-95% osakkeissa
7,5% kiinteistöissä
12,5% korkosijoituksissa

Korkosijoitukset eivät ole tuottoriskisuhteeltaa hyvä sijoitus nykyisessä nollakorkoympäristössä. Pyrin välttämään alle 4% korkotuottoja. Allokaatio tavoite muuttuu, kun korot nousevat. Palaan askelittain alkuperäiseen tavoitteeseen.  4% on noin puolivälissä osake tuottoja pitkällä aika jänteellä ja uskon korkojen kohotessa tuon yläpuolelle yrityksen menestyksen alkavan merkitä.

Nollakorot tekevät mahdolliseksi  halvan rahan yhtiöille ja sellainen bisnes voi kannattaa, mikä ei normaalissa korkoympäristössä kannata. Vastaavasti nykyisessä ympäristössä korkosijoituksille ei saa juurikaan tuottoa, vaikka ottaa pitkäaikaisen riskin, että laina jää maksamatta tai korot nousevat ja rahat on ”kanissa” huonossa sijoituksessa jota ei saa myytyä hyvään hintaan korkojen noustua.

Olen vertaillut sijoituksiani ja en täysin ymmärrä menoa ja jossain vaiheessa tilanteen on pakko normalisoitua. Tässä muutamia helmiä sijoituksistani, prosenttilukema on kuponkikorko.

ITALIAN VALTION OBLIGAATIO 2.0% 01.12.2025

Suurin piirtein samaan aikaan erääntyviä bondeja kehittyvillä markkinoilla:

Thaimaa oblikaatio 4,88% (oma valuutta)

Puola oblikaatio 4,00% (USD)

Turkki 6,88% (USD), aiemmin erääntyvä

Toisin sanoen EKP bondiohjelman johdosta Italian korot on alle puolet mainituista maista. En sano, että noista mikään on riskitön, mutta en ymmärrä miksi Italia korko on noin paljon alempi. Muista saa viidenneksen poissa viidessä vuodessa korkona, mutta Italiasta ei. Italia taas edustaa yhtä neljäsossa Seligson Euro obligaatiosta.

Edellä mainituista syistä olen päätynyt vähentämään sijoituksia Euro Corporate Bond rahastoon ja Euro Obligaatio rahastoon. Samalla olen kokonut ettei rahamarkkinarahastot ole järkevä sijoitus ja niissäkin riskinsä, kuten 2008 finanssikriisin yhteydessä nähtiin. Koska en ole löytänyt mieleisiä korkosijoituksia enkä halua kaikkia laittaa korkea riskisiin korkoihin olen päätynyt laskemaan korkopainoa.

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 1.11.2015

Päivitin salkkuni allokaation ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista. Korkosijoitusten osuus on tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla huomioiden historiallisen alhaisen korkotason ja sitä kautta huonon tuotto-odotuksen. Korkosijoituksilla voi olla vaikeuksia pärjätä inflaatiolle tulevaisuudessa. Euroopassa on otettu negatiiviset korot käyttöön jollakin alueilla mm. Tanska ja Sveitsi. Mikäli negatiiviset korot tulevat myös Euroalueelle voi seuraukset olla varsin mielenkiintoiset. Pankeilla on vakaavaraisuus säännökset ja tallettajat voivat reagoida miinuskorkoihin varsin voimallisesti. Tämä aiheuttaa kiihtyvän ongelmakierteen pankeille. Edelleen Eurot voivat vaihtua kiivaasti muihin valuuttoihin. Onko seurauksena hyperinflaatio?

Lyhyt korko

Olen harventanut salkustani lyhyenkorkojen sijoituksia menestyksekkäästi, salkussani oli vuosi sitten kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. Nyt näistä jäljellä enää Seligson&Co Rahamarkkina AAA. Myin OP Dollarin jälkeenpäin ajateltuna liian aikaisin, dollari on vahvistunut suhteessa Euroon tämän jälkeen huomattavasti.

EKP:n laskettua korkonsa ennätys alas, ei kummoisia tuottoja lyhyenkoron sijoituksista ole odotettavissa. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Merkitsin tilillä olevan käteisen karkeasti mukaan lyhyen koron sijoituksiini. Osa niistä on Nordnetin tilillä dollareina.

Pitkät korot

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto 6,47% painolla salkustani. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen harkinnut jopa hiukan lisääväni omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa. Olen tyytyväinen rahaston tapaan tuoda tasaista kuukausittaista kassavirtaa. Lisäksi olen pohtinut osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille. Rahasto on tuottanut 16,34% vuoden alusta ja 6,3% viimeiset kolme vuotta Euroissa. Tuotto on katsottu Morning Starista. Dollareissa tuotto on jäänyt vaatimattomaksi 0,4% viimeinen vuosi ja 2,2% viimeiset kolme vuotta.  Rahaston painotettu kuponkikorko on 5,97% ja efektiivinen duraatio 7,06 vuotta Black Rockin sivujen mukaan. Maturiteetti on 11,42 vuotta. Kulut ovat korkeahkot 0,6% vuodessa.

Korkorahasto myyntejä

Lunastin 30.12 LähiTapiola Kassakorko rahaston hintaan 11,015€. Rahasto on tuottanut lyhyen koron rahastoksi hyvin, mutta huikeita tuottoja ei ole nykyisellä korkotasolla odotettavissa, joten myynti rahan tarpeessa oli paikallaan.

31.12.2014 lunastin Seligson rahamarkkinarahastoa hintaan 2,5091€. Salkkuuni jäi edelleen osuus samaa rahastoa. Rahamarkkinarahastossakaan ei huikeita tuottoja ole odotettavissa.

Lisäksi myin OP-Korkosalkku rahaston kokonaan poissa. Se on ollut sijoitustutkimuksen rahastoraportin huonoimpia rahastoja. Salkunhoitajan puolustukseksi on sanottava, että kovia kuluja on toki hankala saada katettua nykyisellä korkotasolla. Ostin aikanaan rahaston saadakseni ammattilaisen näkemyksen korkosijoituksiin, mutta nykyisellään en näe siinä mitään järkeä korkojen hipoessa nollaa.

Salkun korkosijoitusten tarkastelua 21.10.2013

Päivitin salkkuni allokaation hiljattain ja jälleen on aika tarkastella salkun sijoitukset lävitse. Aloitus tulee korkosijoituksista, joita salkkuni kaipaa lisää, mutta alhaisen korkotason takia en ole nähnyt niiden lisäämistä järkeväksi.

Lyhyt korko

Salkussani on kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. USA:n ja nyt EKP:n laskettua korkonsa ennätys alas kummoisia tuottoja ei ole täältä odotettavissa, joten olen tyytyväinen 2,75% osuuteen sijoitussalkusta. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Rahastot ovat edullisia kustannuksiltaan lukuun ottamatta ehkä OP dollaria. Se voi karsiutua salkusta sopivan tilaisuuden tullen.

Ostoja korkopuolelle

Käteistä on päässyt kertymään ja tein sijoituksia korkopuolelle, koska osakepuolella tuntuu olevan aika voimakas euforia päällä. Hankin kahta ETF:ää, IShares JP Morgan Emerging Markets Bondia hintaan 118,14$ ja IShares iBoxx  Invest Grade Corp Bond hintaan 119,65$. Molemmat on lähellä yli myytyä tilanetta RSI:n ollessa  40%:n tietämillä. iShares JP Morgan Emerging markets Bond laski osinkoaan 21.4, joten hinnan laskulle on pientä perustetta. Sinänsä tämä on normaalia kiertokulkua alhaisilla kokroilla ei voida maksaa suuria osinkoja. Kun korot aikanaan nousevat on edellytykset nostaa osinkoa. 

Kirjoittelin aiemassa korkorahastojen analysoinnissa muutaman kappaleen näistä ennestään salkustani löytyvistä korkorahastoista.  Edellinen hankintani oli helmikuussa 2013 jolloin kirjoitn seuraavasti: ” Toisena kohtuullisen merkittävä siirtona oli Ishares JP Morgan USD Emerging Markets Bond Fund lisäosto. Mielestäni Euro oli hankinta hetkellä 19.2 huomattavan vahva ja ongelmien ratkeamisesta ei ollut selvyyttä, uhkakuvia taivaalla Italian vaalien muodossa. Halusin sijoittaa Euroalueelta pois. Osakkeiden kirmaus oli johtanut salkkuni osakepainon nousuun ja USA osakkeet oli korkealla. Päädyin lisäämään kehittyvien maiden korkoja, vaikka niissä on jo ilmassa pientä hypeä. Rahasto maksaa kuukausittain osinkoja ja sijoittelen niitä sitten parempiin kohteisiin, kun sellaisia mielestäni ilmaantuu.”

Tilanne ja mielipiteeni eivät ole muuttunut tästä mihinkään. Helmikuun ostot olivat erittäin onnistuneita dollari-eurosuhdetta silmällä pitäen. Mielestäni euroalueen kehitys näyttää tällä hetkellä deflatoriselta. Korot on euroalueella niin alhaalla, että suunta on ylös jossain vaiheessa. Tätä taustaa vasten minusta järkevimmät sijoitukset ovat riskituotto mielessä valitsemani kehittyvien markkinoiden korko ja suurien yhtiöiden velkakirjat ovat järkevin sijoitus. Molemmat maksavat kuukausittaista osinkoa, jotka on tarkoitus sitten allokoida pikkuhiljaa muihin kohteisiin. En tosin osaa arvata, kuinka pitkään osakeralli jatkuu ja löydänkö mielekästä ostettavaa. Askel merkit on kuitenkin selvät ja minulla edelleen kassavaroja olemassa, voin myös lunastaa lyhyenkoron sijoituksia, joiden tuotto voi olla inflaatiohuomioiden negatiivinen. Lisäksi minulla on mielessä salkun siivous ja siihen liittyviä toimia.

Salkkutapahtumat Helmikuussa 2013

Blogiani seuranneet ovat kirjoituksistani huomanneet, että olen tehnyt vuosittaisen salkun sijoitusten läpikäynnin. Tosin osakkeista on vasta kirjoitettu ainoastaan suurimmista. Läpikäyminen on kohtuullisen suuri urakka johtuen sijoitusten suuresta määrästä. Olen saanut jo palautettakin, että eikö olisi tehokkaampaa tehdä sama vähemmillä sijoituksilla. Vastaukseksi voisin sanoa, että on ja ei. Myyminen siksi vain, että saa sijoitusten määrän vähäisemmäksi aiheuttaa kustannuksia. Salkkuni rakenne saisi olla yksinkertaisempi. Siivottavat löytyy suurelta osin pienistä sijoituksista. Haluan myynneille selkeän perusteen. Syyksi kelpaa, että näen saavani perustellusti suuremman tuoton tai sitten haluan allokaatiotani muokattavan haluttuun suuntaan. Salkku tarkastelussani teen listan kohteista, jotka myyn sitten rahan tarpeen tullessa mielestäni hyvien sijoitusten ilmaantuessa näköpiiriin. Myynnille ratkaisevaa on myös allokaation viilaaminen aina kohti haluamaani tasapainoa.

Helmikuussa en tehnyt kovin paljoa kauppoja, mutta salkussani tuli siitä huolimatta muista kuukausista poikkeavia aika huomattavia muutoksia. Ensimmäinen muutos oli reagointi LähiTapiolan rahastojen hinnan nostoon. Tapiola maailma 20 rahaston hallinnointipalkkio nousi 50%. Linkki: Tapiola nosti rahastojensa hintoja Tein nostosta omat johtopäätökseni. Sinänsä olen ollut yhdistelmärahastoon ja sen suoritukseen tyytyväinen, siinä mukana korkorahastoja joihin sijoittaminen itsenäisesti on hankalaa ja rahasto on pärjännyt vertailuluokalleen ja pysynyt aika sitkeästi indeksin kyydissä tai suoriutunut jopa paremmin.  Nostamalla kustannuksia korkorahastossa 50% uskon sen olevan tulevaisuudessa hankalampaa. En usko, että Tapiola maailma (kulut 0,45%+ sijoitusten kulut) tulee pärjäämään tulevaisuudessa Seligson Pharokselle (kulut 0,35%+sijoitusten kulut). Pharoksen riski profiili on toki erilainen osake-korko paino normaalitilanteessa 50%-50% ja Tapiola Maailma 20 20%osake- 80% korko. Käytännössä Tapiola maailman olisi matalammalla riskillä pystyttävä jatkuvasti korkeampaan tuottoon  Lisäksi minun huomioitava, että lopussa lunastaessa Tapiola maailman minun maksettava 0,5%:tin lunastuspalkkio vastaan Pharoksen ilmainen palkkio. Eli mitä pidemmän aikaa odotan, sitä suurempi palkkio minun maksettava lopussa. Tuli johto päätökseen, että minun kannattaa nykyisessä osakkeita suosivassa markkinatilanteessa myydä Tapiola maailma mahdollisimman pikaisesti. Samalla minulle aiheutuvat veroseuraamukset jäävät mahdollisimman pieneksi. Halusin samalla pitää salkouniallokaatiota korkojen suhteen silmällä, joten myin Tapiola maailman kokonaan ja sijoitin rahat Seligson Pharokseen noin 1/3 osa, Seligson Euro Corporate Bond noin 1/3 osa ja Euro Obligaation noin 1/3. Tällä sijoituksella kustannukseni tippuvat noin 0,5% hallinnointi palkkiossa. Eli Tapiola maailman olisi jatkuvasti voitettava nuo rahasto yhdsitelmä tuolla prosentilla. Lisäksi sen olisi myydessä oltava 0,5 % vielä edellä. Tämä tarkoittaa, että Tapiola maailma olisi esimerkkinä vuoden päästä tuottanut 1% enemmän kuin nuo rahastot. Näen tuon erittäin vaikeana yhtälönä.

Salkun korkosijoitusten tarkastelua

Lyhyt korko

Salkussani on kolme lyhyen koron sijoitusta Seligson& Co Rahamarkkina rahamarkkina AAA, Tapiola Kassakorko ja OP-Dollari. Minulta kyseltiin noiden tuottoa ja se ei ole kovin kummoinen. Joitakin Euroja noista on mahdollista saada kotiinpäin huomioiden verot ja hivenen parempi korko kuin säästötilillä tai määräaikaisilla tileillä. Etuna myös rahojen mahdollisuus ottaa käyttöön tarpeen tullen eikä tarvita jatkuvaa määräaikaisten talletusten uusintaa. Olen kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Rahastot ovat edullisia kustannuksiltaan lukuun ottamatta ehkä OP dollaria. Se voi karsiutua salkusta sopivan tilaisuuden tullen.

Pitkät korot

Suurin sijoitus pitkissä koroissa on Ishares JP Morgan USD Emerging Markets eli kehittyvien markkinoiden korkorahasto. Sijoituskohteena kehittyvien markkinoiden korot ovat edelleen mielenkiintoinen. Olen harkinnut jopa hiukan lisääväni omistuksia kehittyvien markkinoiden korkoon. Rahasto on selvästi salkkuni suurin sijoitus ja olen miettinyt kannattaako osuutta enää nostaa. Lisäksi olen miettnyt kannattaisiko osasijoituksista tehdä yrityskorkoon tai jopa high yield lainoihin kehittyville markkinoille.