Maiden historiallinen tuotto ja vaikuttavat tekijät

 Historiallisesti parhaiten tuottaneet maat ovat olleet ne, joilla on ollut pitkäaikainen poliittinen ja taloudellinen vakaus ja jotka ovat vältelleet suuria sota- ja konfliktitappioita omalla maaperällään.

Akateemisten tutkimusten (kuten Dimson, Marsh ja Stauntonin laajan aineiston) mukaan, joka ulottuu tyypillisesti vuoteen 1900 asti, osakesijoitusten reaalituotoissa on ollut selvät johtajat:

 

Osakesijoitusten Reaalituotto (1900 – Nykyhetki)

Historiallisesti parhaiten on tuottanut Yhdysvaltain osakemarkkina, jota seuraavat yleensä Australia ja Iso-Britannia.

Maa	Keskimääräinen Vuosittainen Reaalituotto (Osakkeet)
Yhdysvallat (USA)	Noin 6,4 %
Australia	Noin 6,5 %
Etelä-Afrikka	Noin 6,1 %
Iso-Britannia (UK)	Noin 5,5 %
Kanada	Noin 5,4 %

 

Tilanteeseen vaikuttaa tarkastelujakso. Engineered portfolio sivuilta: https://engineeredportfolio.com/2017/07/30/which-country-has-the-best-stock-market/

 

löytyy dataa vuoteen 2017 ja tulokset on hiukan erilasia. Tämän perusteella paras osakemarkkina no Etelä-Afrikka sitten Austaralia. Ruotsi, Kanada, Suomi ja Tanska on päässeet maailman keskiarvon yläpuolelle.

Australia

Credit Suissen mukaan Australia on ”Onnekas maa”:

Australiaa kuvataan usein ”Onnekkaaksi maaksi” viitaten sen luonnonvaroihin, säähän ja etäisyyteen muista maailman ongelmista. Mutta ehkäpä australialaiset luovat onnensa itse.

Kolmesta USA:n vaihtoehdosta Australia on suurin osakemarkkina, ja siksi sillä on paljon korkeampi korrelaatio yleiseen EAFE-indeksiin.

Ruotsi

Credit Suissen mukaan ne tarjoavat joitakin ainutlaatuisia etuja:

Ruotsin osaketuottoja tukivat puolueettomuuspolitiikka kahden maailmansodan ajan, luonnonvarojen edut ja teollisuusomistusyhtiöiden kehittyminen 1980-luvulla. Kaiken kaikkiaan osakkeet tuottivat 5,9 % vuodessa reaalisesti.

Ruotsilla on runsaasti luonnonvaroja, he ovat osa Eurooppaa, mutta sijaitsevat hieman syrjässä nurkassa, he ovat hyvin koulutettuja, ja heidän osakemarkkinoiden tuotot ovat selvästi olleet houkuttelevia. Ne edustavat vain 3 % EAFE-indeksistä, joten lisäämällä tähän pienen painotuksen voisi olla hajautushyötyjä.

Mielestäni Ruotsia ja USA:ta yhdistää sijoittaja ystävällinen ilmapiiri. Sijoittajat ovat mukana poliittisessa päätöksen teossa ja omistaminen rikastuminen on hyväksyttävää.

 Etelä-Afrikka

Credit Suisse viittaa siihen ”kultaisena mahdollisuutena” sen runsaiden kulta- ja muiden luonnonvarojen vuoksi. Sen osakemarkkinat ovat erittäin vakiintuneet (vuodesta 1886 lähtien), vaikka sitä kutsutaan edelleen kehittyväksi markkinaksi.

Heillä on suuri köyhä väestö, ja heidän on parannettava näiden ihmisten koulutusta ja integroitumista talouteen. Mutta tämä edustaa toista merkittävää resurssia, joka Etelä-Afrikalla on – hyödyntämätön potentiaali sen ihmisissä.

Toinen mukava asia Etelä-Afrikassa on sen maantieteellinen sijainti – Afrikassa ja porttina monille siellä oleville ”rajaseutumarkkinoille” (frontier markets). Sen riippuvuus jalometalleista ja kullasta on myös luonut joitakin ainutlaatuisia etuja, sillä ne tarjoavat huomattavasti enemmän hajautushyötyä muihin osakeinstrumentteihin nähden.

Kondratieffin sykli

Mielestäni USA ja Eurooppa on elänyt syklin kesää. Kesä päättyy korko ja inflaatio huippuun. Tässä kuvaus blogistani aiheesta:

K-kesä:

Inflaatio nousee K-kevään aikana huippuun. Talous ei enää kasva yhtä nopeasti kuin K-keväällä. Rajat tulevat vastaan, joita ovat globaalit resurssit, raaka-aineet ja työvoima. Tämä johtaa Inflaatioon ja johtaa hintojen nousuun. Samalla palkkakehitys jää jälkeen hintakehityksestä ja puhutaan nk. Stagflaatiosta.

K-Kesä on pörssien ja kiinteistöjen kannalta heikkoa aikaa - niiden reaaliarvot eivät juuri kehity. Kulta on arvossaan kovan inflaation takia. Tilanne johtaa lopulta kovaan taantumaan, joka on kokoluokaltaan erilainen kuin koskaan aikaisemmin K-kevään aikana.

Kaikki muu on tapahtunut paitsi taantuma on ainakin kohtuullisen lyhyt ja lievä, jos ollaan siirrytty syksyn puolelle. Tämä voi olla tapahtunut, koska investoinnit aseteollisuuteen on alkaneet Euroopassa ja tekoälyyn on investoitu voimakkaasti. Syksylle on ominaista yritysten ja yksilöiden voimakas velkaatuminen. Korot laskevat ja velan otto on kannattavaa. Kinna on slekeästi erivaiheessa taloussyklissään. Kiinan korot ovat olleet yleisellä laskutrendillä viimeisen vuosikymmenen ajan maan talouskasvun hidastumisen ja inflaation laskun myötä. Kiinan talous elänyt jo pitkään Kondratieff syksyä ja voi pian lähestyä talvea jollei jo ole siellä. Velkakupla saattoi jo poksahtaa kiinteistösektorilla.

Yhteenveto

Kirjoituksessa on tarkoitus katsoa hyviin sijoitustuottoihin johtaneita tekijöitä ja antaa niistä ohjausta omaan sijoittamiseen. Koostaisin keskisinä tekijöinä menestykselle luonnonvarat, sijoittaja ystävällinen ympäristö ja pysyminen sodan ulkopuolella tai pitämällä sodan poissa omasta maasta. USA esimerkkinä on sotinut useita sotia, mutta ei omalla maaperällään. 9.11 isku esimerkkinä tuntui heti pörssissä.

Arvostus- ja korkotarkasteluissa on noussut esille inflaatio ja hain niihin hiukan tukea historiasta. Mieleeni tuli heti tarkastelussa Kondtratieffin kesä jolle tyypillistä aikaa olemme eläneet. Inflaatio näyttää tällä hetkellä taittuneen ja on hiukan hankala ajatella sen nousevan uuteen huippuun ja korkeammalle. Toisaalta mietityttää USA:n poliittinen vakaus. Inflaation kiihtymiseksi pitää tulla pulaa jostakin. Toki tullien ja kauppasodan myötä tämä mahdollista. Tai nykyisen sodan laajetessa. Yksi mahdollisuus on vihamielisyydet kansainvälisiin logistiikkaketjuihin. Ruotsin kohdalla huomiota kiinnitti se ei ole enää sotilaallisesti liittoutumaton.

Trump on liikemies ja hänen politiikkaansa tuli mietittyä hiukan pidemmälle. Taloudellinen kukoistuksen aika kaudet ovat hyvin yleisesti olleet tilanteissa, jossa kauppa leviää ja kansainvälistyy. Politiikka on ollut aika vahvasti tätä vastaan. Toisaalta Trump on melkoisen selvästi halunnut hyötyä Venäjän ja Ukrainan luonnonvaroista. USA:n globaalien jättien kannalta politiikka voi hyvin olla vahingollista, esimerkkinä pilvipalveluiden luotettavuutta on jo kyseenalistettu. Venäjään on kohdistettu kauppapakotteita ja diilit sen kanssa voivat saada USA:n tuotteet kuluttajien silmissä epäeettisiksi. USA:n öljy- ja kaasuteollisuus on esimerkkinä hyötynyt Venäjä pakotteista.  Mikäli alkaa näyttämään Venäläistä tavaraa ”pestään” USA:ssa voi se aiheuttaa vahinkoa omille yhtiöille. Mielestäni on hyvin mahdollista, että poliittinen epävarmuus alentaa arvostuskertoimia USA:ssa.