Historiallisesti parhaiten tuottaneet maat ovat olleet ne, joilla on ollut pitkäaikainen poliittinen ja taloudellinen vakaus ja jotka ovat vältelleet suuria sota- ja konfliktitappioita omalla maaperällään.
Akateemisten tutkimusten (kuten Dimson, Marsh ja Stauntonin
laajan aineiston) mukaan, joka ulottuu tyypillisesti vuoteen 1900 asti,
osakesijoitusten reaalituotoissa on ollut selvät johtajat:
Osakesijoitusten Reaalituotto (1900 – Nykyhetki)
Historiallisesti parhaiten on tuottanut Yhdysvaltain
osakemarkkina, jota seuraavat yleensä Australia ja Iso-Britannia.
|
Maa |
Keskimääräinen Vuosittainen Reaalituotto (Osakkeet) |
|
Yhdysvallat (USA) |
Noin 6,4 % |
|
Australia |
Noin 6,5 % |
|
Etelä-Afrikka |
Noin 6,1 % |
|
Iso-Britannia (UK) |
Noin 5,5 % |
|
Kanada |
Noin 5,4 % |
Tilanteeseen vaikuttaa tarkastelujakso. Engineered portfolio
sivuilta: https://engineeredportfolio.com/2017/07/30/which-country-has-the-best-stock-market/
löytyy dataa vuoteen 2017 ja tulokset on hiukan erilasia.
Tämän perusteella paras osakemarkkina no Etelä-Afrikka sitten Austaralia.
Ruotsi, Kanada, Suomi ja Tanska on päässeet maailman keskiarvon yläpuolelle.
Australia
Credit Suissen mukaan Australia on ”Onnekas maa”:
Australiaa kuvataan usein ”Onnekkaaksi maaksi” viitaten sen
luonnonvaroihin, säähän ja etäisyyteen muista maailman ongelmista. Mutta ehkäpä
australialaiset luovat onnensa itse.
Kolmesta USA:n vaihtoehdosta Australia on suurin
osakemarkkina, ja siksi sillä on paljon korkeampi korrelaatio yleiseen
EAFE-indeksiin.
Ruotsi
Credit Suissen mukaan ne tarjoavat joitakin ainutlaatuisia
etuja:
Ruotsin osaketuottoja tukivat puolueettomuuspolitiikka
kahden maailmansodan ajan, luonnonvarojen edut ja teollisuusomistusyhtiöiden
kehittyminen 1980-luvulla. Kaiken kaikkiaan osakkeet tuottivat 5,9 % vuodessa
reaalisesti.
Ruotsilla on runsaasti luonnonvaroja, he ovat osa Eurooppaa,
mutta sijaitsevat hieman syrjässä nurkassa, he ovat hyvin koulutettuja, ja
heidän osakemarkkinoiden tuotot ovat selvästi olleet houkuttelevia. Ne
edustavat vain 3 % EAFE-indeksistä, joten lisäämällä tähän pienen painotuksen
voisi olla hajautushyötyjä.
Mielestäni Ruotsia ja USA:ta yhdistää sijoittaja ystävällinen
ilmapiiri. Sijoittajat ovat mukana poliittisessa päätöksen teossa ja
omistaminen rikastuminen on hyväksyttävää.
Etelä-Afrikka
Credit Suisse viittaa siihen ”kultaisena mahdollisuutena”
sen runsaiden kulta- ja muiden luonnonvarojen vuoksi. Sen osakemarkkinat ovat
erittäin vakiintuneet (vuodesta 1886 lähtien), vaikka sitä kutsutaan edelleen
kehittyväksi markkinaksi.
Heillä on suuri köyhä väestö, ja heidän on parannettava
näiden ihmisten koulutusta ja integroitumista talouteen. Mutta tämä edustaa
toista merkittävää resurssia, joka Etelä-Afrikalla on – hyödyntämätön
potentiaali sen ihmisissä.
Toinen mukava asia Etelä-Afrikassa on sen maantieteellinen
sijainti – Afrikassa ja porttina monille siellä oleville
”rajaseutumarkkinoille” (frontier markets). Sen riippuvuus
jalometalleista ja kullasta on myös luonut joitakin ainutlaatuisia etuja, sillä
ne tarjoavat huomattavasti enemmän hajautushyötyä muihin osakeinstrumentteihin
nähden.
Kondratieffin sykli
Mielestäni USA ja Eurooppa on elänyt syklin kesää. Kesä
päättyy korko ja inflaatio huippuun. Tässä kuvaus blogistani aiheesta:
K-kesä:
Inflaatio nousee K-kevään aikana huippuun. Talous ei enää kasva yhtä nopeasti
kuin K-keväällä. Rajat tulevat vastaan, joita ovat globaalit resurssit,
raaka-aineet ja työvoima. Tämä johtaa Inflaatioon ja johtaa hintojen nousuun.
Samalla palkkakehitys jää jälkeen hintakehityksestä ja puhutaan nk.
Stagflaatiosta.
K-Kesä on pörssien ja kiinteistöjen kannalta heikkoa aikaa - niiden reaaliarvot
eivät juuri kehity. Kulta on arvossaan kovan inflaation takia. Tilanne johtaa
lopulta kovaan taantumaan, joka on kokoluokaltaan erilainen kuin koskaan
aikaisemmin K-kevään aikana.
Kaikki muu on tapahtunut paitsi taantuma on ainakin
kohtuullisen lyhyt ja lievä, jos ollaan siirrytty syksyn puolelle. Tämä voi
olla tapahtunut, koska investoinnit aseteollisuuteen on alkaneet Euroopassa ja
tekoälyyn on investoitu voimakkaasti. Syksylle on ominaista yritysten ja
yksilöiden voimakas velkaatuminen. Korot laskevat ja velan otto on kannattavaa.
Kinna on slekeästi erivaiheessa taloussyklissään. Kiinan korot ovat olleet
yleisellä laskutrendillä viimeisen vuosikymmenen ajan maan
talouskasvun hidastumisen ja inflaation laskun myötä. Kiinan talous elänyt jo
pitkään Kondratieff syksyä ja voi pian lähestyä talvea jollei jo ole siellä.
Velkakupla saattoi jo poksahtaa kiinteistösektorilla.
Yhteenveto
Kirjoituksessa on tarkoitus katsoa hyviin sijoitustuottoihin
johtaneita tekijöitä ja antaa niistä ohjausta omaan sijoittamiseen. Koostaisin
keskisinä tekijöinä menestykselle luonnonvarat, sijoittaja ystävällinen
ympäristö ja pysyminen sodan ulkopuolella tai pitämällä sodan poissa omasta
maasta. USA esimerkkinä on sotinut useita sotia, mutta ei omalla maaperällään. 9.11
isku esimerkkinä tuntui heti pörssissä.
Arvostus- ja korkotarkasteluissa on noussut esille inflaatio
ja hain niihin hiukan tukea historiasta. Mieleeni tuli heti tarkastelussa
Kondtratieffin kesä jolle tyypillistä aikaa olemme eläneet. Inflaatio näyttää
tällä hetkellä taittuneen ja on hiukan hankala ajatella sen nousevan uuteen
huippuun ja korkeammalle. Toisaalta mietityttää USA:n poliittinen vakaus. Inflaation
kiihtymiseksi pitää tulla pulaa jostakin. Toki tullien ja kauppasodan myötä
tämä mahdollista. Tai nykyisen sodan laajetessa. Yksi mahdollisuus on
vihamielisyydet kansainvälisiin logistiikkaketjuihin. Ruotsin kohdalla huomiota
kiinnitti se ei ole enää sotilaallisesti liittoutumaton.
Trump on liikemies ja hänen politiikkaansa tuli mietittyä
hiukan pidemmälle. Taloudellinen kukoistuksen aika kaudet ovat hyvin yleisesti olleet
tilanteissa, jossa kauppa leviää ja kansainvälistyy. Politiikka on ollut aika
vahvasti tätä vastaan. Toisaalta Trump on melkoisen selvästi halunnut hyötyä
Venäjän ja Ukrainan luonnonvaroista. USA:n globaalien jättien kannalta politiikka
voi hyvin olla vahingollista, esimerkkinä pilvipalveluiden luotettavuutta on jo
kyseenalistettu. Venäjään on kohdistettu kauppapakotteita ja diilit sen kanssa
voivat saada USA:n tuotteet kuluttajien silmissä epäeettisiksi. USA:n öljy- ja
kaasuteollisuus on esimerkkinä hyötynyt Venäjä pakotteista. Mikäli alkaa näyttämään Venäläistä tavaraa
”pestään” USA:ssa voi se aiheuttaa vahinkoa omille yhtiöille. Mielestäni on
hyvin mahdollista, että poliittinen epävarmuus alentaa arvostuskertoimia
USA:ssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti