Taaleritehdas konserni koostuu emoyhtiö
Taaleritehdas Oyj:stä sekä neljästä liiketoiminnallisesta tytäryhtiöstä:
Taaleritehtaan Varainhoito Oy:stä, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:stä, Taaleritehtaan
rahoitusyhtiö Lainaamo Oy:stä sekä Taaleritehtaan sijoitusyhtiö Sijoitustehdas
Oy:sta. Lisäksi Taaleritehtaalla on fyysistä kultaa tarjoava Kultataaleri Oy,
osaomistusyhtiö sijoitusasuntotoimintaan keskittyvä Asuntoverstas hallinnointi-
ja vuokraus Oy sekä yritysvakuutusten kilpailutusta tarjoava Vakuutusvahti Oy.
Taaleritehdas on myös aloittanut
varainhoitopalveluiden tarjonnan Turkissa, yhtiön toimii Turkissa nimellä
Taaleri Portföy Yönetimi A.S. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat fyysistä kultaa
myyvä Kultataaleri Oy ja sisäovia valmistava Matti Ovi Oy.
Huhtikuusta 2013 alkaen Taaleritehdas Oyj:n
B-osake on ollut kaupankäynnin kohteena First Northissa, joka on pohjoismainen
vaihtoehtoinen markkinapaikka osakekaupankäynnille.
Taaleritehtaan Varainhoito Oy keskittyy varainhoitoasiakkuuksien
hoitoon sekä perinteiseen arvopaperisijoittamiseen: salkunhoitoon,
välitystoimintaan ja strukturoituihin sijoitusratkaisuihin.
Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy kehittää ja hallinnoi
arvopaperisoituja sijoituskohteita kuten esimerkiksi asuntorahastoja.
Sijoituskohteissa arvotetaan läpinäkyvyyttä, arvonnousupotentiaalia ja
sijoittajalle saatavissa olevaa kassavirtaa. Taaleritehtaan Pääomarahastot
Oy:llä on Finanssivalvonnan myöntämä Vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa.
Taaleritehtaan Rahastoyhtiö Oy hallinnoi Taaleritehtaan omia rahastoja.
Taaleri Portföy Yönetimi A.S.tarjoaa
varainhoitopalveluja Turkissa.
Asuntoverstas on asuntosijoittajalle
palveluja tarjoava yhtiö, jonka tehtävänä on helpottaa asuntosijoittajan arkea
hoitamalla palveluina sijoitusasunnon hankinta, vuokraus ja asuntovarallisuuden
päivittäinen hoito. Yrityksen vuokrattava asuntokanta pääkaupunkiseudulla on
noin 1500 asuntoa ja Turun talousalueella noin 4500 asuntoa. Turussa käytetään
aputoiminimeä Asuntoverstas Vaula.
Taaleritehdas on ainoa varainhoitaja
Suomessa, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden sijoittaa myös fyysiseen
kultaan, helposti ja kätevästi osana kokonaisvarallisuudenhoitoa. Kultataalerin
kautta on mahdollisuus sijoittaa fyysiseen kultaan, eli kultaharkkoihin.
Kultataaleri Oy on Taaleritehtaan osakkuusyhtiö, josta Taaleritehtaalla on 100
% omistusosuus.
Taaleritehtaan tytäryritys Vakuutusvahti Oy
tarjoaa yritysasiakkaille vahinkovakuutusten ammattitaitoista hoitoa ja
vakuutusyhtiöistä riippumatonta kilpailutusta.
Tulos tiedot
Taaleritehdas konsernin tulos informaatiota
1.1.-31.12.2014
- Konsernin liikevaihto tilikaudella oli 41,5 miljoonaa euroa, kasvua
50,9 % (1-12/2013: 27,5 milj. euroa)
- Konsernin liikevoitto oli 7,6 miljoonaa euroa, kasvua 67,4 % (1-12/2013: 4,5 milj. euroa)
- Hallinnoitavat varat olivat joulukuun lopussa 3,4 miljardia euroa, kasvua 21 % (31.12.2013: 2,8 mrd. euroa)
- Konsernin omavaraisuusaste 34,9 % (31.12.2013: 80,5 %)
- Konsernin liikevoitto oli 7,6 miljoonaa euroa, kasvua 67,4 % (1-12/2013: 4,5 milj. euroa)
- Hallinnoitavat varat olivat joulukuun lopussa 3,4 miljardia euroa, kasvua 21 % (31.12.2013: 2,8 mrd. euroa)
- Konsernin omavaraisuusaste 34,9 % (31.12.2013: 80,5 %)
1.7.-31.12.2014
- Konsernin liikevaihto 1.7.-31.12.2014 oli 23,9 miljoonaa euroa,
kasvua 62,8 % (7-12/2013: 14,7 milj. euroa)
- Konsernin liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa, kasvua 77,5 % (7-12/2013: 2,8 milj. euroa)
- Konsernin liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa, kasvua 77,5 % (7-12/2013: 2,8 milj. euroa)
AVAINLUVUT
|
7-12/2014
|
7-12/2013
|
1-12/2014
|
1-12/2013
|
Liikevaihto (milj. eur)
|
23,9
|
14,7
|
41,5
|
27,5
|
Liikevoitto (milj. eur)
|
5,0
|
2,8
|
7,6
|
4,5
|
Katsauskauden voitto (milj.eur)
|
3,0
|
2,1
|
4,8
|
3,2
|
Liikevoitto liikevaihdosta, %
|
20,8
|
19,1
|
18,2
|
16,4
|
Katsauskauden voitto liikevaihdosta, %
|
12,3
|
14,1
|
11,7
|
11,7
|
Oman pääoman tuotto, %
|
31,8
|
18,2
|
23,9
|
21,9
|
Henkilöstö kauden lopussa, kokoaikainen
|
147
|
130
|
147
|
130
|
Hallinnoitavat varat, mrd.euroa
|
3,4
|
2,8
|
3,4
|
2,8
|
Tulos per osake
|
0,45
|
0,32
|
0,77
|
0,56
|
ROE-%
|
31,8
|
18,2
|
23,9
|
21,9
|
ROA-%
|
13,5
|
14,8
|
11,2
|
16,8
|
Laskin 19.2.2015 jälkeen mitätöityjen osakkeiden jälkeen
osakekohtaiseksi tulokseksi 0,30 €//osake. Tällä toloksella P/E luku nousee kohtuullisen
korkeaksi 29. PEG-luku on puolestaan 2014 liikevoiton kasvulla 67,4% 0,43. Tämä
on erinomaisen alhainen luku.
P/E-luku on korkea, mutta PEG-luku on erinoamisen matala.
Yhtiön arvostus perustuu kovaan kasvu odotukseen. Yhtiö suunnittelee
päälistalle siirtymistä mikäli Garantia kauppa toteutuu. Samassa yhteydessä on
tarkoitus järjestää osakeanti kaupan rahoittamiseksi. Garantia kauapan
arvioidaan aiheuttavan merkittävän kertaluonteisen positiivisen tulos
vaikutuksen sen toteutuessa vuonna 2015. Inderes on arvioinut Taaleritehtaan
tärkeimpien rahastojen Tuulitehdas ja Biotehdas nousevan täyteen
potentiaaliinsa.
Taaleritehtaan liiketoimintamalli on nerokas. Se hakee
hyviä sijoituskohteita, rahastoi ne ja omistaa itse rahastosta 20% ja loput 80%
se myy asiakkailleen saaden kokoluokkansa huomattavasti suurempiin
transaktioihin. Samalla sen velkaantumisaste ei nouse ja se saa palkkioita
myymistään rahastoista. Varsin Buffettmaista toimintaa.
Yhtiön salkku on hajautettu varsin laajasti
eriomaisuusluokkiin osakkeista, lainat, kiinteistöt ja nyt kulta. Tähän asti
asioita selvitettyäni en enää empinyt, halusin hypätä pienellä panoksella
Taaleritehtaan kelkkaan ja mahdollisuuden osallistua osakeantiin. Salkustanni on aika vähän pienyhtiöitä ja päälistan ulkopuoliset sijoitukset puuttuvat kokonaan. Tämä paikka myös näitä puutteita. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ollut suuria vaikeuksia saada rahoistusta "kivijalka pankeilta" kiristyneiden vakaavaraisuus määräysten jälkeen. Lainoihin on tullut hankalia ehtoja. Tässä on Taaleritehtaalle hyvä tila kasvaa.
Taaleritehtaan liiketoimintamalli on hyvin veronmaksajapainotteinen, Tuuli- ja biotehdas rahastot ovat enemmän tai vähemmän poliittisten päätösten armoilla. Toisin sanoen veronmaksajat ovat maksumiehinä yrityksen voitoissa. Erityisesti tämä koskee yrityksen tuulipuistoja. Tämä on liiketoimintamalli, jota ei missään nimessä pitäisi kenenkään tukea. Pidän toimintaa moraalittomana veronmaksajien hyväksikäyttönä. Tietty tämä takaa varmasti hyvät voitot tulevaisuudessakin, mutta omat periaatteeni joita ei montaa ole sijoitusten suhteen, estävät tällaiseen yritykseen sijoittamisen.
VastaaPoistaOmalta kohdaltani minua enemmän arskarrutti Lainaamon kulutusluottotoiminta, onko se ns. pikavippi toimintaa.
VastaaPoistaItse näin Taaleritehtaan enemmän hvyänän ansaintamahdollisuuksien tunnistajana. Kyllä tuulivoimatoiminta ja biotoiminnnot on valtiovallan tukemaa. Omalla kohdalla en näe Taaleritehtaan toimintaa sen tuomittavampana kuin monen muunkaan pörssiyrityksen. Valtio tukee asuntolainoja korkovähennyksellä, korjaus rakentamista ja sitten valtion tukemia koulu, virasto, Terveydenhoito yms kiinteistöjä. Näistä hyötyy YIT, Lemminkäinen ja pnakit OP, Nordea, Aktia jne. Edelleen se nostaa kiinteistöjen arvoja ja niiden vakuusarvoja joka tietää lisätuloja vakuutusyhtiöille mm. Sampo. Minusta enemmän tuomittavaa mm. nyt voimaan astuvat direktiivit, jotka estää renkaiden uudelleen pinnoittamisen. Voin helposti nähdä, kuinka Michelin miehet on Granien kummapanien kanssa estuneet iltaa EU-virkamiesten kanssa ajaakseen ko. säännöksen läpi. Maailma ei ole täydellinen, en yhtään pidä nykyisestäEU:n ja Suomen ohjaus ja holhous politiikasta. Tuilla tuuli- ja biovoimaan voi olla meidän terveydelle positiivisia vaikutuksia ja nostaa energian kotimaisuus astetta. Ne eivät ole minun asteikolla pahimmassa päässä. Pidän Taaleritehtaan tavoitetta kotimaisesta omistajuudesta taivoiteltavana olkoonkin, että osa siitä tapahtuu verionmaksajien rahoilla. Kaikesta huolimatta se luo maahamme liiketoimintaa ja työpaikkoja. Se momnta kertaa tavoiteltavampaa kuin uusi virkamies Brysseliin tai Helsinkiin.
Itseasiassa tuulivoimatuet eivät tuo tänne työpaikkoja vaan tuhoavat niitä. Espanjassa yksi uusiutuvilla energialähteillä tuotettu työpaikka tuhosi puolitoista muilta aloilta. En näe tässä touhussa mitään järkeä ainakaan vielä. Tulevaisuudessa asiat ovat varmasti toisin, mutta sitä ennen ei kannata turhaan tuhlata kalliita resursseja. On tietysti parempi, että edes osa tuulivoimatuista palaa kotimaahan mikäli niitä maksetaan. Sen sijaan olen sitä mieltä, että kyseistä tekniikkaa voidaan viedä täältä muihin maihin niin paljon kuin sille on kysyntää, Maailma ei ole täydellinen, mutta johonkin on raja vedettävä. Muilla se on jossain muussa kohdassa, joten sekin pitää vain hyväksyä..
VastaaPoistaOlen lukenut vastaavia tutkimuksia ja on hyvin ymmärettävää, että tehoton energian tuotanto johtaa helposti muun tuotannon tehottumuuteen.
VastaaPoistaSamalla suhatuden hyvin epäilevästi näihin tutkimuksiin. Esimerkkinä öljyteollisuudella on pitkät perinteet poliittisesta ohjaulusta ja mielipideohjaamisesta. Olen lukenut tutkimuksia, että ykikään käytössä oleva energia muoto ei ole ollut aluksi kannatava ja ei olisi pärjännyt ilman valiton tukija. Esimerkkeinä vesivoima ja toisena ydinvoima.
Kuten kirjoituksessa mainitsin minusta Taaleritehtaalla on fiksu liiketoiminta malli, se pystynt tekemään kannattamattomasta tuulivoimasta bisnestä. Jossakin tuohulle toki löytyy maksaja. Ymmräänä hyvin, jos joku ei pidä siitä morralisesti. Olen huomannut törmäävääni samanlaiseen lähes jokaisessa sijoituksessa. Oma mielipiteeni on sellainen, että Suomessa etikka ja toiminta on kohtuullisen hyvällä tasolla.