Indeksiydin 1.11.2015, osa 4 ja loppuyhteenveto (ETF & indeksirahastot)

Tämä kirjoitus on indeksiytimeni viimeinen osuus. Olen käynyt lävitse 15 suurinta indeksisijoitustani kolmessa osassa: Indeksiydin1.11.2015, osa 1, Indeksiydin 1.11.2015, osa 2 ja Indeksiydin 1.11.2015, osa 3. Tämä on osa sijoitusteni vuosittaista tarkastelua ja päivämäärä kertoo tarkastelupäivän, jonka mukaisessa järjestyksessä sijoitukset tarkastellaan. Muuten järjestys muuttuu ja jotain voi jäädä tarkastelematta. Kokojärjestys on mielestäni ainoa järkevä tapa tarkastella. Mitä suurempi sijoitus, sitä merkityksellisempi se on menestykselle.

Olen saanut useita kertoja kyselyjä, onko hajautusta liikaa? Tarkan seuraamisen kannalta voin vastata kyllä ja samaten kaupankäyntikulujen puolesta kyllä. Kaikki sijoitukset ovat aikanaan olleet perusteltuja ja minulla on ollut usko sillä hetkellä päästä indeksi parempaan tuottoon lähitulevaisuudessa. Samaten indeksisijoituksista voi kysellä onko niitä liikaa. Kyllä ja ei. Indeksisijoitukset ovat markkina-arvoon perustuvia ja niissä liian pieni osuus arvosijoituksia ja pieniä osakkeita. Toiseksi korot puuttuvat kokonaan. Tasapainotetulla salkulla on päästy mm.S&P500 indeksiä parempaan tuottoon. Tähän nojaa pitkälle viimeiset indeksisijoitukseni. Kyllä, voisin pärjätä ilman niitä. Mutta ne ovat indeksisijoituksia joilla voin voittaa indeksejä ja toisaalta poikkeuksellisia, koska yhtiöt on pieniä tai keskisuuria ja kuluja ei ole. 

Indeksiydin 1.11.2015, osa 1 (ETF & indeksirahastot)

Tarkastelen salkkuni indeksi ytimen osissa. Indeksisijoitusten lukumäärä on kasvanut lähes kahteenkymmeneen ja tarkastelu hetkellä niitä oli 17. Sijoituksia on tavallaan hallinnan kannalta liikaa, mutta en halua kasvattaa kustannuksia, jotta ne yhden mukaistuisi. Pyrin samaan merkittävän osan rahoistani indeksisijoituksiin tuottamaan. Nyt ennustellaan laskua ja osinkoa maksavilla indeksisijoituksilla saan uutta sijoitettavaa mielestäni hyviin kohteisiin ja mahdollisuuden muokata salkkuani haluamaani suuntaan näkemykselläni. Osa sijoituksista taas sitten ei maksa osinkoja tuottaa ilman veroa ja niiden osuus nousee tulevaisuudessa suuremmaksi.

Vanguard FTSE Emerging Markets (VWO) on noussut salkkuni suurimmaksi osakesijoitukseksi. Länsimaat ovat kovasti velkaantuneita ja tuotantoa ja teknologiaa on siirtynyt jatkuvasti kehittyviin maihin. Mikä niistä on voittaja on hankala tässä vaiheessa sanoa. Kehittyvät maat ovat voittaneet tuotantolaitoksia uusia sellaisia itselleen ja samalla saaneet teknologiaa. Kuka niihin sitten kehittää jatkoa on hankala sanoa. Vanhaa kehittävät parahiten ne joilla sitä olemassa. VWO on halvin tai halvimpia ETF rahastoja kehittyville markkinoille 0,15% vuotuisilla kuluilla ja se laajasti hajautettu noin tuhannella osakkeilla. Se on myös likvidi ja riittävä vaihto, joten sen voi olettaa selviävän tulevaisuudessa. P/E on 15,2 tätä kirjoitettaessa ja tuotto-odotus tulosten kasvuun 12,9% suhteutettuna on hyvä, kuten myös ROE 18.9%. Suurimpien sijoitusten kärjen miehittää mielenkiintoiset kasvuyhtiöt. Pidän VWO:ta yhtenä houkuttelevimmasta sijoituskohteista tällä hetkellä edelleen. VWO on pärjännyt varsin hyvin viimeisen kolmen vuoden aikana verrattuna muihin kehittyvien markkinoiden ETF:iin verrattuna. Saatan jatkossa kohdentaa kehittyvien markkinoiden sijoituksiani Nordnetin kautta ISharesin Core ETF:n kuukausisijoittamisen kautta. Siinä on mukana kehittyvien maiden pienempiä yhtiöitä.

Seligson&Co:n Top 25 Pharmaceuticals on kohonnut salkkuni toiseksi suurimmaksi osakerahastoksi. Olen hankkinut sitä useamman vuoden ja tuottokehitys on ollut hyvää. Suurimmat ostoni tein lääkeyhtiöihin finanssikriisin jälkeen. Silloin lääkeyhtiöt olivat kohtuullisen pitkään mielestäni edullisia kautta linjan. Tein sekä suoria osakesijoituksia, että sijoituksia tähän rahastoon. Samaan aikaan oli pelkoa lääketeollisuuden patenttien erääntymisestä. Patentit ovat erääntyneet ja lääkeyhtiöt tekevät edelleen tulosta. Arvostustaso on noussut merkittävästi, mutta en ole luopumassa ainakaan tästä sijoituksesta. Rahasto on voittanut indeksinsä kymmenen ja viiden vuoden aikajänteellä. Pienen tappion se on kärsinyt kolmen ja yhden vuoden aikajänteellä. Historiallisesti lääkesektori on ollut parhaiten tuottavia sektoreita. Pidän rahaston indeksiytimessäni.

Salkun tuotto marraskuussa 2013

Salkun tuotto marraskuussa 1,59% ja vuoden alusta 12,23%.

Osingot 60,30€. Kasvua edellisen vuoden marraskuuhun 29,15%.

Salkku tuotti ihan mukavasti. Jos vertaa kehitystä Helsingin indeksiin jäin jälkeen ennen kaikkea siksi, että Euro on vahvistunut dollariin nähden. Muutamat suuret sijoitukset mm. IBM, kehittyvien markkinoiden sijoitukset, amerikkalaiset indeksisijoitukset ja Outotec ovat kehittyneet hieman muuta indeksiä hitaammin. En ole silti huolestunut tilanteesta, päinvastoin nostan panostuksiani kyseisissä kohteissa.

Salkun suurimpien osakesijoitusten tarkastelua (21.10.2013)

Päivitin salkkuni allokaation 21.10.2013 osuudet ovat tästä päivityksestä. Olen jo viime vuoden loppupuolella kirjoituksissani käynyt läpi muut sijoitukseni lukuun ottamatta osakkeita. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus tehdä mitään perusteellista analyysiä vaan säännön mukainen tarkastelu. Pyrin arvioimaan tehtyjä sijoituspäätöksiä ja samalla parantamaan salkun tulevaisuuden tuotto-odotusta. Tällä tarkastelulla pyrin keskittymään olennaiseen, salkun allokaatio ratkaisee suurelta osin sijoitus menestyksen. Mielestäni on ehkä helpompaa löytää ne huonosti tuottavat sijoitukset kuin löytää ne huipputuottavat sijoitukset. Tässä käsittelyssä ovat mukana yli 2% painolla salkussani olevat osakesijoitukset.

Sijoitusfilosofiani lähtee pitkälle indeksi ajatuksesta, mutta pyrin voittamaan silti indeksin perustetuen tutkittuun faktatietoon, että alhaisemman P/E, P/B:n ja korkeamman osinkotuoton osakkeet tuottavat keskimääristä paremmin. Lisäksi olen pitänyt ohjenuorana, että omistamieni yhtiöiden pitäisi pystyä yli 12 % ROE:en, jotta minulla mahdollista saavuttaa niillä tuottotavoitteeni myymättä osaketta, sillä kulut syövät tuottoa. Nyt sitten tarkastelen, miten näen osakkeet tällä hetkellä. Esimerkkinä vuoden jälkeen hankinnasta osakkeeseen suhtautuu hyvin erilailla. Omalla kohdallani seuraan yleensä viimeksi hankittuja osakkeita selvästi tarkemmin. Tästä minun olisi syytä päästä eroon ja pyrkiä Buffettin sanoin valitsemaan selkeästi paremmin ne sijoitukset joita sitten pyrin vartioimaan. Nyt valitsen tiettyjä kohteita, joita sopivan ostotilaisuuden tullen tulen myymään, jotta pystyn pitämään salkun allokaation kunnossa.

Indeksivertailua ja itsensä ruoskintaa

Eilen kirjoitin ostoistani ja tunsin olevani pienen maahan palauttelun tarpeessa. Olin rikkonut omia sijoitussääntöjäni myymällä indeksiydintä. Lisäsin sivuilleni sijoitusfilosofiani.

Olen juuri lukenut Puttosen kirjan Missä Miljoona, jossa on kuvattu sijoittamisen virheitä. Yksi perussynneistä oli liiallinen luotto omiin kykyihin, joka johtaa liialliseen kaupan käyntiin. Kirjassa kerrottiin, että monet pärjäsivät näillä kaupoilla indeksiä paremmin, mutta kulujen jälkeen hävisivät indeksille. Olen todennäköisesti toiminut juuri näin. Tein hyviä kauppoja kulut huomioiden. Unohdin kohdan kaikki kulut. En huomioinut kaupoissani, että vanha sijoitus tuottaisi jotain ja todellinen tuotto on vanhan ja uuden tuoton erotus. Kaupankäyntikustannukset huomioiden tähän on todella hankala päästä lyhyellä aikavälillä.  Nyt tässä vaiheessa olen huomannut, etten enää pysty perustelemaan itselleni miksi uusi sijoitus tuottaisi tulevaisuudessa paremmin.Turhaa kaupan käyntiä tulee edelleen välttää ja pysyä sijoitussuunnitelmassa.

Vertailuksi laitan tähän kuvaajan muutaman ETF:n tuotot:

 

 Lähde: Piksu/ ETF vertailut/ETFreplay.com

Kestääkö omat sijoituksesi vertailun tuohon kaavioon vuoden alusta?

En ole ihan hukassa salkkuineni. Samaan hengen vetoon kumarran syvään Tombstonen suuntaan kunnioituksesta.