Salkun allokaatiopäivitys

Allokaatiota on tutkimusten mukaan tärkein tuleviin tuottoihin vaikuttava tekijä.  Olen tyytyväinen, että olen kuluttanut viime aikoina aikaani säätääkseni allokaatiota sen sijaan, että olisin kuluttanut aikaa yksittäisten osakkeiden tarkasteluun. Kokonaisuudella on suurempi merkitys sijoitus menestykseen. Kokonaistilanteen tarkastelemiseksi olen päivittänyt allokaation salkku sivulle. Viimeaikoina salkkuni on elänyt aika paljon ja salkun osakkeiden arvostuksessa tapahtunut kohtuullisen suuria muutoksia. Muutosten johdosta korkojen ja osakkeiden suhde on tavoitteessaan 80% osakkeita 20% korkosijoituksia. Korkojen osuus on laskenut hiukan osakeostojen myötä.

Koroista pitkäkoron osuus on laskenut salkussani, osaltaan myyntien vuoksi ja osaltaan isojen korkosijoitusten arvon laskuna(EMB). Salkkuni ytimen osuus on hiukan kasvanut samoin arvo-osakkeiden ja pienosakkeiden osuus, joten salkun voidaan sano kehittyneen haluttuun suuntaan ja hiukan siistiytyneen. Jatkossa on tarkoitus tarkastella jälleen salkun rakennetta ja osakkeita tarkemmin.

Myynti Lähitapiola Pitkäkorko

Myin Lähitapiola Pitkänkoron pois 16.10.2013. Rahaston 50 päivän liukuva keskiarvo leikkasi 200 päivän liukuvan keskiarvon alaspäin. Merkit keskuspankkien elvyttävästä politiikasta ovat jatkuneet, mutta ensimmäiset ennakoinnit ovat jo nostaneet hiukan korkoja. Matalat korot eivät pysy ikuisesti ja nousu tulee aikanaan. Tämän vuoksi lähdin pienentämään korko riskiä pienin askelin. Myin poissa Tapiola pitkän koron, vaikka toisaalta olen ollut aika tyytyväinen sen kehitykseen ja siihen yleensä sijoituksena. Rahasto on tuottanut minulle 5% keskimääräisesti 4-5 viiden vuoden aikana. Tämä on normaali korkotasoon verrattuna hyvä suoritus.

Rahasto korotti kustannuksiaan vähän aikaa sitten. Tapiola Pitkänkoron kustannukset on 0,65%(Lähde: Lähitapiolan avaintietoesite) vuodessa ja verrattuna Seligson Euro obligaatioon 0,28% kustannuksiin yli kaksinkertaiset.  Minun hyvin vaikea uskoa, että nykyisellä korkotasolla pystytään kustannuseroa jatkuvasti aktiivisella salkunhoidolla voittamaan. Tämän vuoksi luovuin Lähitapiolapitkäkorko rahastosta tässä vaiheessa kokonaan. tarkoituksena on terävöittä salkkuniseurantaa ja se onnistuu sijoituksia vähentämällä.  

Osto YIT

 Ostin 7.10.2013 YIT:tä hintaan 9,91. Pääsyynä on YIT:n houkutteleva arvostustaso. Itse olen katsonut luvut Reuterssissta. P/E on noin 10 pinnassa, ROE noin 15% riippuen katsooko aika välinä useampaa vuotta vain vuotta taaksepäin. Yhtiö on ollut hyvä osingon maksaja ja samat kasvollinen omistus jatkaa yhtiön johdossa, vaikka he omistusta hiukan kevensivätkin ennen tulosvaroitusta.

Tulevan vuoden näkymät alennettiin tulosvaroituksessa ja sen perusteella kasvua ei tälle vuodelle ole luvassa. Rakentaminen erityisesti Suomessa on hiljaista, mutta Venäjän markkinat vetävät. YIT on ollut vahva osingon maksaja ja yhtiön sivulla on edelleen tavoitteena maksaa 40-60% yhtiön tuloksesta osinkoina. Tosin tämä voi mahdollisesti muuttua, kun yrityksestä erotettiin Caverion ja YIT keskittyy kannattavaan hallittuun kasvuun.

Asuntorakentamisessa Suomessa on varovaisuutta erityisesti rivitalojen ja omakotitalojen suhteen, joka näkyy YIT:n tuloksessa. Silti toimitila rakentamiseen on saatu kauppoja ihan lähiaikoina. Positiivisia signaaleita on vuokrahintojen rivakka nousu pääkaupunki seudulla. Se yleensä johtaa pidemmällä aikajänteellä asuin rakentamisen kysynnän kasvuun.

Tämän oston jälkeen jään vähäksi aikaa seuraamaan tilannetta ja katselen ratkaisuja osingon suhteen ensikeväänä. Tämän jälkeen Caverionin irtoamisen vaikutukset ovat tarkemmin selvillä.

Rahastomerkintöjä lokakuussa 2013

USA velkakatto oli täyttymässä 17.10.2013. Tein samana päivänä varovaisia merkintöjä muutamaan rahastoon, vaiikka ongelma ei täysin ratkennut. USA etenee näkemykseni mukaan tilanteessa pienin askelin. Ostin Seligson Global Top 25 Brandsiä , Global Top 25 Pharmaceuticalsia, Phoebusta ja ja Pharosta.

Seligson Top Brändissä on 60% Amerikkalaisia osakkeita ja dollari-euro-suhde on mielestäni nyt edullinen näille hankinnoille. Tässä on varsin monta kuluttaja tuote yhtiötä, jotka suuntaa Jukka Oksaharjun kirjasta tutulla tavalla kehittyvien markkinoiden kasvaville kuluttajatuote markkinoille. Jukka Oksaharjun kirja pani minua paljon ajattelemaan noita markkinoita ja mitä yhtiöitä siellä on osallisina. Top Brandsissä tulee todennäköisesti olemaan monta niistä voittaja yhtiöistä ja lähden varovaisin askelin kasvattamaan osuuttani ennestään tutuissa Seligson Top Brandsissä. Kannattaisiko minun sijoittaa osakkeisiin mieluummin suoraan? Vaikea sanoa, ostan yksittäisiä yhtiöitäkin tilaisuuden tullen. Top Brandsin kautta saan edun siitä, että vältän osinkoveroja, kunnes teen lunastuksia ja kaupankäynti on kustannustehokkaampaa kuin itse tehtynä. En voi tietää, mitkä yhtiöt ovat Top Brandejä 20 vuoden päästä. Tämä rahasto tekee hyvän keskityksen, mutta silti hajautetun salkun. Toiseksi voin tehdä kustannustehokkaasti pieniä kertasijoituksia.

Lääkesektori on tuottanut historiallisesti hyvin ja parhaiten tuottavia toimialasektoreita. Varsin monen yhtiön kohdalla tummia pilviä on ilmaantunut taivaalle patenttien umpeentumisen myötä. Silti sama kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka parantaa lääkeyritysten tulevaisuutta. Terveys on kaikesta huolimatta ihmisille tärkeä, voisi sanoa ykkösasia. Tällä perusteella on emmi sijoittaa lääkeyhtiöihin. Global Top 25 Pharmaceuticalsissa  USA paino on hieman maltillisempi 50%.

Kirja-arvostelu: Hajauta tai hajoa

Olen niitä onnekkaita, jotka saivat tutustua Jukka Oksaharjun kirjaan Hajauta tai hajoa etukäteen. Kirjassa on varsin tukevasti sijoitus asiaa Jukka Oksaharjun blogista tutulla tavalla perusteellisesti tarkasteltuna. Jos kirjasta joku miinus pitää hakea, niin se ajoittain raskaslukuinen, minkä Oksaharju oli kyllä jos kirjan alussa tuonut esille. Raskaslukuisuus johtuu siitä, että Oksaharju on käynyt asiat niin perusteellisesti läpi ja pidemmälle lueskellessa arvostus nousee kirjoittajaa kohtaan. Hän näyttää asioihin perehtyneisyytensä, jonka jälkeen omaan näkemykseen esittäminen saa huomattavasti vahvemman painoarvon.

Kirjan alussa minua miellytti erityisesti riskin käsittely ja pohdinta rajoittumatta vain osakkeen historialliseen hinnan vaihteluun, jota käytetään yleisesti riskin mittarina. Riskiin otettiin oma perusteltu näkökanta. Modernin portfolioteoriaa, CAP-mallia ja tehokkaita markkinoita käydään varsin kattavasti läpi. Varsin maukas ajatus tuli itsellä mieleen tarkasteltaessa tehokasta rintamaa. Tässä vaiheessa pyöritelty muutama kaava ja esitettiin perusoletus, että kaikki sijoittajat sijoittavat tehokkaaseen rintamaan. Kaavojen lueskelun jälkeen voi jokainen kohdallaan pohtia meneekö oma salkku siinä tehokkaassa rintamassa ja ennen kaikkea tietääkö mihin oma salkku siinä rintamassa sijoittuu. Seuraava ajatus, että mikä sijoitus parantaa asemaa rintamassa ja onko se sijoitus kirkkaana mielessä. Tämä on yksi niistä esimerkeistä, jotka kertovat kuinka Oksaharjun kirja panee ajattelemaan. Tämän jälkeen erilaisten sijoituskohteiden läpikäynnissä huomioidaan aina niille tyypillisiä riskejä ja kerrotaan selkeä sanaisesti mitä tarkoitetaan.

Salkun tuotto syyskuussa 2013

Salkun tuotto syyskuussa 2,22%, Q3 3,53% ja vuoden alusta 9,77%. 

Osingot 170,32€. Kasvua edellisen vuoden syyskuuhun 42,09%.

Salkku tapahtumat olivat vähäisiä ja syyskuu oli monella markkinalla aika mollivoittoinen. Oma salkkuni oli mukavasti plussalla. Suurimmat sijoitukseni taistelivat varsin hyvin yleistä laskua vastaan. Syyskuussa ainoa tapahtuma oli Stora Enson myynti. 

Myynti Stora Enso R

Myin pois Stora Enson R-osakkeen  9.9.2013 hintaan 6,18 €/kpl. Jälkiviisaana olisi kannattanut odotella pidempään, osake on ollut myyntini jälkeen edelleen vahvassa nousussa. Stora Enso tekee edelleen vahvaa kassavirtaa osaketta kohti.

Silti en ole oikein vakuuttunut yhtiöstä. Paperin tuotantoa erityisesti Euroopassa vaivaa ylikapasiteetti. Tehtaita suljetaan ja tasearvoa alaskirjataan jatkuvasti. Yhtiö on ilmoittanut uusista investoineista kehittyville markkinoille. Nämä ovat kuitenkin paperikoneita. Ymmärrän, että kustannustasoa saadaan laskettua siirtämällä tuotantoa halvemman tuotantotason maihin. Mutta krooninen ylikapasiteetti ei purkaudu mihinkään. Pysyykö kustannustaso alhaisena tulevaisuudessa? Epäilen vahvasti katsellessa näiden kehittyvien maiden inflaatiota, se ratkaisevasti nopeampaa kuin Euroopassa. Tämän pohjalta minusta paperi ja sellubisnekseltä ei voi odotella parempia tuottoja pitkälle tulevaisuuteen.

Jouko Karvinen palkittu innovaatiojohtajana ja puhuu hienosti rethink filosofiasta. Ajatukset taustalla ovat hienoja, mutta entäpä teot? Onko tämän taustalla oikeita innovaatioita. Missä Stora Enso selvästi erottuu kilpailijoistaan ja pystyy hinnoittelemaan tuotteensa itse. En löytänyt tähän positiivista vastausta ja sen vuoksi päädyin myymään omistukseni. Näin, että sen kilpailijoista esimerkkinä UPM on paremmassa asemassa metisensä ja energian tuotantokapasiteettinsa vuoksi.   

Salkun tuotto elokuussa 2013

Salkun tuotto elokuussa -1,38%, vuoden alusta 8,12%.

Osingot 91,85€. Kasvua edellisen vuoden elokuuhun 84,44%.

Salkun suurista sijoituksista Vanguard Emerging Markets ETF, IShares JP Morgan Emerging Markets Bond ETF, Walmart ja IBM ei mikään tuottanut oikein hyvin. Toisaalta osingot ovat nousussa ja siinä oma osansa ovat I Shraes JP Emerging Markets Bond ETF ja IBM. Kolmantena osinkoja nostava tekijänä oli  osinkonsa elokuussa maksaneet suomalaiset Revenio ja Dovre. Salkkuni on jatkanut muokkautumistaan haluamaani suuntaan ja levollisin mielin katson tulevaisuuteen. Mielessäni pyörivät lisäostot hetken aikaa, mutta empimiseni johti siihen, että ostokohteet nousivat niin paljon, että lisäostot jäivät tekemättä.   

Osto IBM

Ostin IBM:ää toistamiseen, kuten jo Heinäkuun ostojen yhteydessä ounastelin. Hankin IBM:ää hintaan 184,98$, 23.8.2013.

Perinteisellä arvosijoittamisen mittarilla P/B-luvulla IBM on järkyttävän kallis. Kun tuohon yhdistetään ROE, joka liukuva vuosi taaksepäin 83% niin hinta alkaa olla maltillisempi.  IBM:n P/E on 13, mikä sen kaltaiselle laatuyhtiölle kohtuullinen.

Hankintani on pitkälle Buffetin peesausta. Hän on ostanut tätä osaketta ylemmällä hinnalla ja tämän lisäksi sen jälkeen yhtiö on tehnyt omien ostoja, joiden en koe ainakaan huonontavan sijoitusta. Olen tehnyt, jonkin aikaa sitten vapaan kassavirta laskelman IBM:stä ja päätynyt siinä noin 200 taalan hintaan. Tässä eräs näkemys asiasta, miten yhtiölle voi laskea korkeamman arvon.

Yhtiötä ostaessa voi tietysti katsoa myös riskiä. IBM on suurella painolla useammassa indeksissä ja esimerkkinä SP100 ja SP 500 indeksit tekee hyvää vauhtia päähartiat muodostelmaa, jota pidetään teknisenä merkkinä trendin kääntymisestä. Niin ikään IBM:n 50 päivän liukukeskiarvo on leikannut hiljattain 200 päivän liukuvan keskiarvon ylhäältä alas, mitä pidetään laskutrendin alkamisena. Yhtiöstä on ilmestynyt negatiivisia näkemyksiä ilmoille, esimerkkinä SeekingAlpha: IBM : 5 reasons to sell.

Lopuksi linkki verrattain hyvään koosteeseen. Siihen yhdistettynä pari Buffettin lausahdusta vapaasti suomennettuna, kertoo pitkälle miksi ostin IBM:ää.

”Osta mieluummin loistavaa yhtiötä keskinkertaisella hinnalla, kuin keskinkertaista yhtiötä hyvällä hinnalla.”

”Paras hetki ostaa loistavaa yhtiötä on silloin, kun sillä tilapäisiä vaikeuksia.”

Mielestäni Seeking Alphan kommentit viittaavat ennen kaikkea tilapäisyyteen ja samanlaiseksi luokittelen teknisen indikaattorin. Toisaalta osake on selvästi ylimyyty teknisesti tarkasteltuna, kuten on koko indeksi. Ylimyydyt tilanteet korjautuvat aikanaan.

Aiheeseen liittyvää omassa blogissa: Miksi Buffett osti IBM:ää 2011?