Mielestäni tehokkaiden markkinoiden hypoteesin voi
kyseenalaistaa hyvin pienellä tutkimuksella. Minulla nauhoitettuna dokumentti
rahan mielivalta, jossa esitetään behaviorististen taloustieteilijöiden
tutkimuksia. Mielestäni kaikkien sijoittajien rationaaliset odotukset eivät voi
toteutua, jos sijoittajat eivät käyttäydy sijoituksissaan rationaalisesti.
Mainitsemassani tutkimuksessa testattiin kadulla ihmisten käyttäytymistä
tarjoamalla heille sataa dollaria heti tai 102 dollaria viikon kuluttua. Suurin
osa ottaa heti sata dollaria, vaikka odottamalla saa todella hyvän vuosituoton.
Tilanne paheni, mitä pidemmäksi aika venyi ja vielä 200 dollarilla toiset eivät
suostuneet odottamaan vuotta. Käytös ei ole mitenkään rationaalista tai
vaihtoehtoisesti riski on erittäin suuri. Riski perustuu täysin rahan ottajan
oletukseen, että hän saa rahan epätodennäköisemmin tulevaisuudessa. Rahan
tarjoajana on yliopisto, jonka maksamia palkkoja sen työntekijät eivät
kyseenalaista palkkojen saamista vuoden
kuluttua samalla tavalla. Miksi? Minusta tuohon ei löydy rationaalista
vastausta.
Toinen asia liittyy robottikauppaan. Tutkitusti yli 70%
nykyisestä kaupankäynnistä on robottikauppaa. Henri Elo kirjoitti blogissaan
Knight Capital - Huh miä soppa seuraavan kysymyksen: "Entä kuka osaisi
opettaa fundamenttianalyysia roboteille?". Kahdesta edellisestä pääsee
lopputulokseen, että kaupasta yli 70% ei välitä fundamenteista. Tätä taustaa
vasten tuntuu käsittämättömältä, että kaikki tieto olis markkinahinnassa tai,
että fundamenttianalyysi ei kannata. Pikemminkin epäilee, että markkinat
fundamenttianalyysin silmin täysin väärässä
Tämä tehokkaiden markkinoiden teorian kyseenalaistaminen ei
välttämättä poista sitä tosi seikkaa, että indeksin voittaminen on vaikeaa,
kuten myös hinnoittelu virheistä hyötyminen on vaikeaa. Näistä hyötyminen
parhaalla mahdollisella tavalla vaatii kolmen asian onnistumisen
yhtäaikaisesti:
1. On onnistuttava ostamaan hinnoitteluvirheen seurauksena
halpaan hintaan
2. Myyminen on onnistuttava samalla paperilla korkeaan
hintaan, ts samalla arvopaperille pitää tapahtua hinnoitteluvirhe ylöspäin.
3. Kaupankäynnin on onnistuttava molempiin suuntiin yhtä
aikaa
Vaihtoehtoisesti osakkeen tuloksen on kasvettava nopeasti
tai bisnes pitää olla poikkeuksellisen tuottavaa ja yrityksellä oltava kestävä
kilpailuetu. Muuten indeksin lyöminen ei onnistu. Samaa asiaa on käsitellyt
Random Walker kirjoituksessaan Osakkeen tuotto-odotuksen määrittäminen
tuotto-odotuksen näkökulmasta.
Lopuksi asettelen kysymyksen uudella lailla. Markkinat ovat
lähes kokoajan väärässä. Miten hyödyt tästä tehokkaimmin? Minusta Buffet lausui
tästä hienosti, jotakuinkin näin: "Pörssi lyhyellä aika välillä
äänestyskone, mutta pitkällä aikavälillä vaaka" Omasta mielestäni on kaksi
mahdollisuutta. Hyödyntää hinnoitteluvirheitä tai sitten hypätä vaakan kyytiin
eli ostaa indeksiä. Malkielin teoria toimii mielestäni. Halvalla indeksi
sijoittava tekee monta asiaa keskimääräistä paremmin. Hän sijoittaa mm. kaikkiin
ylisuorittaviin osakkeisiin ja yleensä isommalla painolla kuin huonosti
suorittaviin ja toimii keskimääräistä pienemmillä kustannuksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti