keskiviikko 29. elokuuta 2012

Miksi markkinat ei mielestäni ole tehokkaat, mutta Random Walk toimii


Mielestäni tehokkaiden markkinoiden hypoteesin voi kyseenalaistaa hyvin pienellä tutkimuksella. Minulla nauhoitettuna dokumentti rahan mielivalta, jossa esitetään behaviorististen taloustieteilijöiden tutkimuksia. Mielestäni kaikkien sijoittajien rationaaliset odotukset eivät voi toteutua, jos sijoittajat eivät käyttäydy sijoituksissaan rationaalisesti. Mainitsemassani tutkimuksessa testattiin kadulla ihmisten käyttäytymistä tarjoamalla heille sataa dollaria heti tai 102 dollaria viikon kuluttua. Suurin osa ottaa heti sata dollaria, vaikka odottamalla saa todella hyvän vuosituoton. Tilanne paheni, mitä pidemmäksi aika venyi ja vielä 200 dollarilla toiset eivät suostuneet odottamaan vuotta. Käytös ei ole mitenkään rationaalista tai vaihtoehtoisesti riski on erittäin suuri. Riski perustuu täysin rahan ottajan oletukseen, että hän saa rahan epätodennäköisemmin tulevaisuudessa. Rahan tarjoajana on yliopisto, jonka maksamia palkkoja sen työntekijät eivät kyseenalaista  palkkojen saamista vuoden kuluttua samalla tavalla. Miksi? Minusta tuohon ei löydy rationaalista vastausta.

Toinen asia liittyy robottikauppaan. Tutkitusti yli 70% nykyisestä kaupankäynnistä on robottikauppaa. Henri Elo kirjoitti blogissaan Knight Capital - Huh miä soppa seuraavan kysymyksen: "Entä kuka osaisi opettaa fundamenttianalyysia roboteille?". Kahdesta edellisestä pääsee lopputulokseen, että kaupasta yli 70% ei välitä fundamenteista. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että kaikki tieto olis markkinahinnassa tai, että fundamenttianalyysi ei kannata. Pikemminkin epäilee, että markkinat fundamenttianalyysin silmin täysin väärässä
Tämä tehokkaiden markkinoiden teorian kyseenalaistaminen ei välttämättä poista sitä tosi seikkaa, että indeksin voittaminen on vaikeaa, kuten myös hinnoittelu virheistä hyötyminen on vaikeaa. Näistä hyötyminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii kolmen asian onnistumisen yhtäaikaisesti:

1. On onnistuttava ostamaan hinnoitteluvirheen seurauksena halpaan hintaan
2. Myyminen on onnistuttava samalla paperilla korkeaan hintaan, ts samalla arvopaperille pitää tapahtua hinnoitteluvirhe ylöspäin.
3. Kaupankäynnin on onnistuttava molempiin suuntiin yhtä aikaa

Vaihtoehtoisesti osakkeen tuloksen on kasvettava nopeasti tai bisnes pitää olla poikkeuksellisen tuottavaa ja yrityksellä oltava kestävä kilpailuetu. Muuten indeksin lyöminen ei onnistu. Samaa asiaa on käsitellyt Random Walker kirjoituksessaan Osakkeen tuotto-odotuksen määrittäminen tuotto-odotuksen näkökulmasta.


Lopuksi asettelen kysymyksen uudella lailla. Markkinat ovat lähes kokoajan väärässä. Miten hyödyt tästä tehokkaimmin? Minusta Buffet lausui tästä hienosti, jotakuinkin näin: "Pörssi lyhyellä aika välillä äänestyskone, mutta pitkällä aikavälillä vaaka" Omasta mielestäni on kaksi mahdollisuutta. Hyödyntää hinnoitteluvirheitä tai sitten hypätä vaakan kyytiin eli ostaa indeksiä. Malkielin teoria toimii mielestäni. Halvalla indeksi sijoittava tekee monta asiaa keskimääräistä paremmin. Hän sijoittaa mm. kaikkiin ylisuorittaviin osakkeisiin ja yleensä isommalla painolla kuin huonosti suorittaviin ja toimii keskimääräistä pienemmillä kustannuksilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti