Omia mietteitä markkinateorioista

Oma suhtautumiseni sanaan teoria on heti hiukan skeptinen. Teorioissa tehdään aina oletuksia ja oletukset jättää todellisia ilmiöitä huomiotta. Taloustiede on vielä tieteenala, jossa mitään hyvin hankala osoittaa oikeaksi.

Minulla on suuri arvostus Faman tutkimuksia ja edelleen Burton Malkielin ja John Boglen ajatuksiin. Indeksisijoittaminen on erinomainen keksintö. Olen myös oppinut arvostamaan suuresti muutamia kokeneita sijoittajia mm. Warren Buffett, George Soros, Jim Rogers, Seppo Saario, Kim Lindström, Erkki Etola ja Björn Wahlroos.

Minusta teoria ja käytäntö on eri asioita. En ole tehnyt tarkempia tutkimuksia, mutta epäilen, että Fama, Malkiel ja Bogle eivät ole niin rikkaita kuin Buffett, Soros ja Rogers. Heitä arvioitaessa sijoittajina tämä ei välttämättä kerro yhtään mitään. Hyvän sijoittajan määritelmä on hankala. Boglen tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen riskikorjattuna. No Soros ja Rogers voidaan tiivistää tähän, lainaus Wikipediasta:

"Vuonna 1970 Rogers liittyi Arnhold and S. Bleichroder työntekijöihin, mutta vuonna 1973 hän, yhdessä George Soroksen kanssa, perusti Quantum Fund hedge-rahaston. Seuraavan 10 vuoden aikana Quantum Fund rahasto saavutti 4 200 %:n tuoton rahoilleen, kun samaan aikaan S&P-indeksi tuotti noin 47 %. Quantum Fund oli yksi ensimmäisistä aidosti kansainvälisistä rahastoista." No nyt sitten puhutaan, että Buffett on maailman paras sijoittaja, kun on tehnyt 20% 40 vuottaa. Ko. Veijarit teki 420% kymmenen vuotta. Se tekee vielä 210% vuosituoton 20 vuodella, vaikka ei tekisi mitään. Tuuria eikö vain? Buffettiin menestystä mitataan firman book valuen kehityksellä. Lisäksi hän mainitsee, että aina pitää olla miljardi massia odottamassa sopivaa tilaisuutta. Minulla ei ole selkeää käsitystä miten tuo varat ostoja varten on huomioitu kehitystä laskettaessa.

Edellisessä esitin kritiikkiä suuria sijoittajia kohtaan ja tähdennän edelleen, että minulla on suuri arvostus kaikkia mainittuja herroja kohtaan. Heidän kirjoituksiaan lukiessa valkenee miten fiksuja pelaajia on vastassa sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoita voi verrata pokeripöytään. Siellä pelaa tietty määrä pelaajia, jotka ostaa ja myy ja edelleen joku voi poistua pöydästä missä vaiheessa tahansa. Poikkeuksena pokeri pöytään osakkeen omistajat saa osinkotuottoa sijoituksilleen.

Mielestäni moni noista menestyneistä sijoittajista hyödyntää kysynnän ja tarjonnan lakia sijoitustoiminnassaan.  Buffettin ohje, Ole ahne, kun muut on pelokkaita ja pelokas, kun muut ovat ahneita, perustuu juuri kysyntään ja tarjontaan. Hän kehottaa ostamaan, kun myytävää on paljon tarjolla ja myymään, kun ostettavaa ei ole tarjolla. Quatum rahaston toimintaa perustuu pitkälle siihen, että Soros ja Rogers tekevät hypoteesin jostakin markkinatilanteesta. Tämän jälkeen hypoteesia testataan käytännössä, onko markkinat samaa mieltä. Tämä on hyvin lähellä likviditeetti teoriaa. Kysynnän tarjonnan mallintaminen on taas asia, joka on ollut taloustieteilijöille erityisen hankala tehtävä.

Omasta mielestäni tässä likviditeettiteoriassa yhdistettynä Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja kysynnän ja tarjonnan lakiin liikutaan hyvin lähellä sijoittamisen syvintä olemusta. Etukäteen ei voida ennustaa milloin suuri massa kiinnostuu osakkeista tai tietyistä osakkeista ja saadaan osakehype niin, että osakkeiden omistaminen on muodikasta ja siitä kirjoitellaan lehdissä, Buffettin sanoin muut on ahneita. Faman teoria taas pitää paikkansa siinä mielessä, että ihmiset kyttää mitä muut tekevät. Tämän vuoksi hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen muiden huomaamatta on hankalaa ja edelleen muiden toimintaa on hankala ennustaa.  Likviditeetti teorian perusteella nähdään miten ihmiset on toimineet. Mielestäni päivän selvää miten hintojen käy, kun tutkitaan rahan liikettä. Soros hyödyntää tätä. Hän pistää rahan liikkeelle ja olettaa muiden seuraavan perässä. Järkevänä tuntuisilla perusteilla muut seuraavat perässä.  Onko hinta sen jälkeen Faman mukaisella oikealla tasolla on mielestäni hankala kysymys. Mielestäni ei, mutta hinnan suuntaa ja rahan liikettä on hankala ennustaa.