perjantai 12. lokakuuta 2012

Omia mietteitä markkinateorioista

Oma suhtautumiseni sanaan teoria on heti hiukan skeptinen. Teorioissa tehdään aina oletuksia ja oletukset jättää todellisia ilmiöitä huomiotta. Taloustiede on vielä tieteenala, jossa mitään hyvin hankala osoittaa oikeaksi.

Minulla on suuri arvostus Faman tutkimuksia ja edelleen Burton Malkielin ja John Boglen ajatuksiin. Indeksisijoittaminen on erinomainen keksintö. Olen myös oppinut arvostamaan suuresti muutamia kokeneita sijoittajia mm. Warren Buffett, George Soros, Jim Rogers, Seppo Saario, Kim Lindström, Erkki Etola ja Björn Wahlroos.

Minusta teoria ja käytäntö on eri asioita. En ole tehnyt tarkempia tutkimuksia, mutta epäilen, että Fama, Malkiel ja Bogle eivät ole niin rikkaita kuin Buffett, Soros ja Rogers. Heitä arvioitaessa sijoittajina tämä ei välttämättä kerro yhtään mitään. Hyvän sijoittajan määritelmä on hankala. Boglen tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen riskikorjattuna. No Soros ja Rogers voidaan tiivistää tähän, lainaus Wikipediasta:
"Vuonna 1970 Rogers liittyi Arnhold and S. Bleichroder työntekijöihin, mutta vuonna 1973 hän, yhdessä George Soroksen kanssa, perusti Quantum Fund hedge-rahaston. Seuraavan 10 vuoden aikana Quantum Fund rahasto saavutti 4 200 %:n tuoton rahoilleen, kun samaan aikaan S&P-indeksi tuotti noin 47 %. Quantum Fund oli yksi ensimmäisistä aidosti kansainvälisistä rahastoista." No nyt sitten puhutaan, että Buffett on maailman paras sijoittaja, kun on tehnyt 20% 40 vuottaa. Ko. Veijarit teki 420% kymmenen vuotta. Se tekee vielä 210% vuosituoton 20 vuodella, vaikka ei tekisi mitään. Tuuria eikö vain? Buffettiin menestystä mitataan firman book valuen kehityksellä. Lisäksi hän mainitsee, että aina pitää olla miljardi massia odottamassa sopivaa tilaisuutta. Minulla ei ole selkeää käsitystä miten tuo varat ostoja varten on huomioitu kehitystä laskettaessa.

Edellisessä esitin kritiikkiä suuria sijoittajia kohtaan ja tähdennän edelleen, että minulla on suuri arvostus kaikkia mainittuja herroja kohtaan. Heidän kirjoituksiaan lukiessa valkenee miten fiksuja pelaajia on vastassa sijoitusmarkkinoilla. Sijoitusmarkkinoita voi verrata pokeripöytään. Siellä pelaa tietty määrä pelaajia, jotka ostaa ja myy ja edelleen joku voi poistua pöydästä missä vaiheessa tahansa. Poikkeuksena pokeri pöytään osakkeen omistajat saa osinkotuottoa sijoituksilleen.

Mielestäni moni noista menestyneistä sijoittajista hyödyntää kysynnän ja tarjonnan lakia sijoitustoiminnassaan.  Buffettin ohje, Ole ahne, kun muut on pelokkaita ja pelokas, kun muut ovat ahneita, perustuu juuri kysyntään ja tarjontaan. Hän kehottaa ostamaan, kun myytävää on paljon tarjolla ja myymään, kun ostettavaa ei ole tarjolla. Quatum rahaston toimintaa perustuu pitkälle siihen, että Soros ja Rogers tekevät hypoteesin jostakin markkinatilanteesta. Tämän jälkeen hypoteesia testataan käytännössä, onko markkinat samaa mieltä. Tämä on hyvin lähellä likviditeetti teoriaa. Kysynnän tarjonnan mallintaminen on taas asia, joka on ollut taloustieteilijöille erityisen hankala tehtävä.

Omasta mielestäni tässä likviditeettiteoriassa yhdistettynä Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja kysynnän ja tarjonnan lakiin liikutaan hyvin lähellä sijoittamisen syvintä olemusta. Etukäteen ei voida ennustaa milloin suuri massa kiinnostuu osakkeista tai tietyistä osakkeista ja saadaan osakehype niin, että osakkeiden omistaminen on muodikasta ja siitä kirjoitellaan lehdissä, Buffettin sanoin muut on ahneita. Faman teoria taas pitää paikkansa siinä mielessä, että ihmiset kyttää mitä muut tekevät. Tämän vuoksi hinnoitteluvirheiden hyödyntäminen muiden huomaamatta on hankalaa ja edelleen muiden toimintaa on hankala ennustaa.  Likviditeetti teorian perusteella nähdään miten ihmiset on toimineet. Mielestäni päivän selvää miten hintojen käy, kun tutkitaan rahan liikettä. Soros hyödyntää tätä. Hän pistää rahan liikkeelle ja olettaa muiden seuraavan perässä. Järkevänä tuntuisilla perusteilla muut seuraavat perässä.  Onko hinta sen jälkeen Faman mukaisella oikealla tasolla on mielestäni hankala kysymys. Mielestäni ei, mutta hinnan suuntaa ja rahan liikettä on hankala ennustaa.

4 kommenttia:

  1. Hmm, piensijoittaja voi päästä pieksämään indeksinsä ja muut pienpelurit mielestäni holdauksella. Ei holdauskaan tietenkään ole avain ylituottoihin, mutta perusteesit aliarvostuksien löytäminen, loistavien yhtiöiden ostaminen, osinkojen uudelleensijoittaminen ja oma analyysi yhdistettynä longina olemiseen antavat kyllä eväät pitkässä juoksussa hyviin tuottoihin.

    Oletko muuten miettinyt, että Buffett saattaa kyetä omilla sanomisillaan saada suuret massat liikkeelle? Muistan seuranneeni viime vuonna, kun Buffett kehaisi KO:n maksavan jälleen mehevät osingot, niin päivänsisäinen kurssinousu oli välitön.

    VastaaPoista
  2. Buffettin sanomiset vaikuttaa varmasti massoihin. Vielä suurempana vaikuttajana pidän Buffettin tekemisiä. Kun BRK ostaa jotakin ja oston tullessa julki kurssi tuppaa nousemaan vahvasti.

    Buffettin peesailu sotii mielestäni Faman teoriaa vastaan, että toiminta rationaalista kaikilla sijoittajilla. Usein Buffettin salkkuun tuleva pienehkö sijoitus nousee huomattavasti, mutta vastaavasti tietyt suuret liikkeet jäävät melkoisen huomoiotta.

    Mainittu KO tästä hyvä esimerkki. Muistin varaisestyi Buffett hankki potin 1989. Siitä huolimatta massat ostaa sitä, kun se löytyy Buffettiin salkusta. Buffeet itse ei näe sitä ostamisen arvoiseksi. Muita vastaavaia esimerkkejä esimerkkinä JNJ ja PG. Erityisesti PG:tä Buffeet on säännöllisesti vähentänyt ja oiekastaan aikanaan osto tuli Giletteen ei Procter&Gambleen.

    Päin vastaisia esimerkkejä on puolestaan sitten esimerkkinä Burlinton Santa Fe ja IBM. Molempia Buffett on ostanut todella vahvasti, mutta massat ei ole kauheasti häntä peesailleet. Buffetilla on yleensä aina löytynyt myös pannki osakkeita salkusta. Vaikka hän on ostanut Wells Fargoa siinä yleisö ei hirveästi pesaa häntä vaan pelkää. Sama koskee ostoja pankki kriisin läheisyydessä Golman Sachsiin ja Bank of Americaan.

    VastaaPoista
  3. Kukaan ei pysty peesaamaan toista ihmistä eikä se kannata pitkällä tähtäimellä. Pitäisin kuitenkin hyödyllisenä opiskella noiden huippusijoittajien toimintatapoja, vaikka sijoituksissa ei peesaisikaan. Soros ja Rogers ovat hyvin paljon kirjoitelleet omista ajatuksistaan ja Buffettistakin on pari hyvää elämänkertaa joista toista luen (snowball) Tämä yli 800-sivuinen "raamattu" alkaa kuitenkin olla turhan pitkäveteinen elämänkerta joka sisältää turhan paljon kaikkea henkilökohtaista asiaa kun taas Lowensteinin kirja on huomattavasti kompaktimpi paketti. Mikäli on yhtään kiinnostunut matkailusta niin Rogersilta löytyy pari kirjaa hänen maailmanympärimatkoistaan. "only buy the sure thing" on ehkä suurin sisältö mitä häneltä voi saada. Soroksella myös riittää kirjoja, mutta osa niistä on lähinnä filosofiaa mikä sekin voi olla hyödyllistä.

    Pokeripöytä-analogia on ihan mielenkiintoinen, mutta pokerissa on ehkä mahdollisuus tunnistaa vastapuoli ainakin live-pöydissä, kun taas ainakin piensijoittajalle osakemarkkinoilla se on mahdotonta. Käsittääkseni pokerissakin tärkeintä on pitkäjännitteisyys ja pitäisin pokeria ehkä lähempänä treidausta kuin itse pitkäaikaisempaa sijoittamista. Kummassakin on kassanhallinta tärkein asia ja se ei vaan kaikilta onnistu ja olen yksi niistä.

    Itse en kyllä juurikaan seuraa muiden osakeostoja, joten en osaa siitä sen tarkemmin sanoa. En ikinä antaisi rahojani muiden hoidettavaksi, joten turpiin tullessa syyllinen löytyy aina peilistä.

    VastaaPoista
  4. Olen pitkälle samaa mieltä, että peesailemalla ei pärjää vaan on auttamatta myöhässä. Mutta esimekkinä nyt Buffettiin hankintojen hintoja näkee netissä. Jos Buffeett on hiljattain ostanut esimerkkinä keskihinnalla 175 taalaa IBM:n osakkeita. Jos pystyt itse ostamaan alle tuon hankinta hinnan niin uskon sen olevan kannattavaa. Tärkeintä siinä vaiheessa on miettiä, onko mikään muuttunut merkittävästi yhtiössä IBM.

    Soros on mielestäni aika pitkälle sellainen henkilö, joka pyrkii manipuloimaan ihmisten mielipidettä, jostakin asiasta ja toimimaan siten, että hän sitten itse pystyy hyötymään tilanteesta. Soroksen tapauksessa mielestäni pokeripöytävertaus on osuva. Hän tietää suurinpiirtein mitä hänellä on vastassa. Pelatessaan valuutoilla hänellä on arvio, kuinka paljon valtio pystyy intervoimaan valuuttaansa. Osakkeiden suurimpien omistajine listalta voi tehdö arvioita kuinka paljon siellä on omistajia, jotka käy aktiivista kauppaa, nämä on suuria pankkeja kautta sijoitusyhtiöitä.

    Kauppalehden keskustelupalstalla on pitkä kirjoitus Tulikivestä, jossa voi nähdä, kuinka jotkut tietävät suurin piirtein "pokeri vastustajansa" ja heidän pelimerkit ja pystyvät sen perusteella käymään kauppaa.

    Kiitokset kirja vinkeistä. Olen lukenut joitakin Soroksen kirjoja ja Snow Ball löytyy kirjahyllystä. Olen kahlannut Snow Ballin läpi ja minulla tallennettuna ilmeisesti sen pohjalta tehty dokumentti, joka esitettiin Ylellä. Liennekö löytyy netistä. Suosittelen katsomaan. Mielestäni mikään kirja ei pysty kuvamaan Buffettia niinkuin näkee livenä TV:ssä hänen suhtautumistaan, joka on kepeää ja viileän analyyttistä.

    VastaaPoista