Olen suunnitellut tekeväni blogiini jatkossa osat markkinateoriat
ja sijoitusstrategiat. Sinne on tarkoitus tehdä osiot omasta mielestäni mielenkiintoisista
teorioista sijoitusstrategioista. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä pakettia
vaan enemmän perusta niin, että lukijat näkevät miten minä ko. asiat ymmärrän
ja tämän jälkeen pohdinnoilleni on perusta. Esitän pohdintoja asioista samassa
osiossa.
Itse olen opiskellut luonnontieteitä ja teoria saa minut
aina hiukan varpailleen. Teoriat on läpivuosisatojen kyseenalaistettu. Olen
ollut näkemässä useamman teorian käyttöönottoa käytännössä. Aina otettaessa teoriaa
käytäntöön, löytyy sieltä korjauskerroin k, jolla teoria sopeutetaan
vallitseviin olosuhteisiin. Näkemissäni talousteorioissa ei ole ollut
korjauskerrointa.
Tätä taustaa vasten ne olisi sovitettava aina vallitseviin
olosuhteisiin. Olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja nopeasti ja tätä taustaa
vasten ne ovat minulle vain teorioita, jotka kuvaavat akateemisen konsensuksen
mukaan ilmiötä hyvin.. Tämän vuoksi tietyt uudet asiat, kuten robottikauppa ja
tietokoneella käytävä kauppa kiinnostavat minua. Menestyneet sijoittajat ovat
kyseenlaistaneet tietyt lainalaisuudet. Mm. Buffett ei kannata hajautusta,
vaikka se poikkeuksetta annetaan ohjeeksi sijoittajalle.
Blogissani haluan myös kyseenalaistaa ohjeita. Pohtia onko
ne hyviä vai päinvastoin, menemällä vastavirtaan yleistä lainalaisuutta
parantaa sijoitusmenestystään. Tähän kohtaan haluan esittää mielestäni
menevimmän esimerkin. Varsin usein sanotaan, että ajoittaminen ei kannata ja
usea menestynyt sijoittaja on sanonut, että ei tiedä ketään joka siinä onnistuu.
Seppo Saarion kirja on mielestäni siinä mielessä harvinaisuus, että siinä
sanotaan suoraan kutakuinkin seuraavasti. Ajoituksella on suuri merkitys. Pörssissä
on aikoja jolloin sieltä kannattaa pysyä poissa. Suomalaisen indeksi
sijoittamisen edelläkävijä Seligson sanoo internet sivullaan seuraaavasti:
"Ajoituksella oli merkityksensä - markkinaguru A:lla
oli vuonna 1998 10 000 markkaa enemmän kuin B:llä, joka sijoitti rahansa heti.
Ero on kuitenkin merkityksetön verrattuna E:n lopputulokseen, joka menetti 37
000 markkaa (verrattuna B:hen), koska ei loppujen lopuksi uskaltautunut mukaan
markkinoille ollenkaan."
Jotta sanomalle saadaan lopullinen painoarvo lainaan
Warren Buffettia:
" Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita ja ole pelokas,
kun muut ovat ahneita"
Tämä
ohje on ennen kaikkea ajoitusta, jota Buffett myös noudattaa itse. Hän kaivaa
norsupyssynsä naftaliinista, kun muut pelkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti